Ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä

Abiturientit ja toisen vuosikurssin lukio-opiskelijat pääsevät jälleen näyttämään osaamisensa ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitukset alkoivat tiistaina 15.3. äidinkielen lukutaidon ja suomi toisena kielenä -kokeilla. Iisalmen lyseossa kirjoitukset päättää keskiviikkona 30.3. järjestettävä reaaliaineiden toinen koepäivä. Joissakin Suomen lukioissa kirjoitetaan vielä perjantaina 1.4. saamen äidinkielen ja kirjallisuuden koe.

Tänä keväänä ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut yhteensä 173 kokelasta, joista suuri osa kirjoittaa useamman kuin yhden oppiaineen kokeen. Osa heistä on tämän kevään abiturientteja, osa jatkaa kirjoitusurakkaansa ensi lukuvuonna. Mukana on myös aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia. Eniten ilmoittautuneita on reaalikokeeseen perjantaina 25.3., jolloin koesaleihin saapuu ilmoittautumistietojen mukaan 100 kokelasta. Osaamista vaaditaan silloin uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon oppiaineissa.

Opiskelijat ovat valmistautuneet kokeisiin kertaamalla kurssien aikana oppimaansa. Eräs terveystiedon ylioppilaskokeeseen osallistuva opiskelija kertoo tehneensä karkean lukusuunnitelman, jonka pohjalta on kerrannut kurssikirjojen sisällöt muutaman kuukauden aikana. Lisäksi kokelas kertoo harjoitelleensa vanhojen ylioppilaskokeiden avulla. 

Toinen, useita aineita tämän kevään kokeissa kirjoittava opiskelija kommentoi aiemmin tekemiensä yo-kokeiden perusteella, että joissain aineissa tehtävät ovat hänen mielestään olleet jopa yllättävän yksinkertaisia. Pitkien kielten kokeessa puolestaan taso on kokelaan mukaan ollut huomattavan korkea. 

Molemmat haastatellut suhtautuvat tulevaan koitokseen hyvällä ja luottavaisella mielellä. Lukion aikana tehdyn työn ja keskeisten sisältöjen kertaamisen uskotaan kannattelevan. Jos tulokseen ei ole tyytyväinen, on koesuoritus aina mahdollista uusia myöhemmin. Tulevaisuuden suunnitelmissa haastatelluilla siintävät kuppatieteiden ja kasvatustieteiden opinnot.  

Tärkeinä koepäivinä tunnelma on usein hyvästä valmistautumisesta huolimatta jos ei jännittynyt, niin ainakin koitokseen virittynyt, ja hyvä niin. Pieni jännitys kuuluu asiaan ja kertoo kokeen merkityksellisyydestä nuoren lukiopolulla. 

Onnea ja sinnikkyyttä kaikille kokelaille!  

   

Liukasta laskiaista!

Lyseon opiselijakunnan hallitus järjesti opettajien avustuksella laskiaistiistaina 1.3. kaikille Iisalmen lyseolaisille yhteisen ulkoiluiltapäivän. Sää suosi ulkoilijoita, ja iltäpäivästä nautittiin kevättalven auringon lämmössä. Opiselijakunnan hallitus oli loihtinut lukion läheisyyteen monenlaisia aktiviteetteja. Kentällä pääsi kokeilemaan taitojaan luistelussa.

Lumikenkäilyssä tarkoitus oli suorittaa pujottelua ja hyppyjä vaatinut rata mahdollisimman nopeasti. Lumi pöllysi vauhdikkaimmissa suorituksissa! Lumipalloja sai heitellä luvallisesti, kun kohteena oli tarkkuusmaali. 

 Satamassa innokkaat pilkkijät saivat saaliiksi ainakin ahvenia. Iisalmen pilkkijät ry oli mukana tapahtumassa opastamassa ja tarjoamassa lainavälineistöä. 

 Liukumäessä koettiin vauhdin hurmaa monenlaisilla tyyleillä. Mainiot vauhdit saatiin Haukiniemen matonpesupaikalta jäälle laskien.

 Jäällä lukiolaisia kyydittiin perinteisellä kirkkoreellä. 

 Sisäpihan puolella oli tarjolla makkaraa, mehua ja laskiaispullia.

 Opiskelijat pitivät ulkoiluiltapäivää onnstuneena. Suuri osa abiturienteista valmistautuu jo talvilom jälkeen alkaviin yioppilaskirjoituksiin, joten paikalla oli lähinnä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Vilma Kärkkäinen ja Helmi Kärkkäinen iloitsivat kaikille yhteisestä tapahtumasta ja vaihtelusta lukion arkeen. Aino Kiiskinen, Iiris Lappalainen, Ronja Turpeinen ja Laila Shaheen olivat haastateltaessa ehtineet ottaneet osaa jo mäenlaskuun ja lumipallonheittoon. Myös he arvostivat vaihtelua opiskelun arkeen ja pitivät siitä, että tarjolla oli erilisia aktiviteetteja. Erityisesti hevosajelumahdollisuus sai kiitosta erityisyydestään. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet Viivi Niiranen ja Jorik Hoxha seurasivat mäenlaskua rannassa

Ajatus kaikille yhteisestä ulkoilutapahtumasta oli virinnyt hallituksen keskuudessa hyvien säiden innoittamana. Tapahtuma oli ideoitu nopeasti ja järjestelytkin hallitus oli saanut tehdyksi jouhevasti yhteistyötahojen ystävällisellä avustuksella. Hoxha ja Niiranen olivat saaneet jo iltapäivän aikana osallistuneilta kiitosta tapahtumasta. Korona-aikana lukiolaisten yhteisiä tapahtumia ei ole voitu juuri järjestää, mutta nyt hyvä sää ja opiskelijakunnan hallituksen luovuus mahdollistivat ulkoiluiltapäivän iloisissa merkeissä! 

 Laskiasperinne on vanha, ja monien muiden juhlien tavoin siihen liittyy Suomessa sekä peltoviljelykulttuuriin liittyviä että kristillisiä piirteitä. Juhla ajoittuu kristillisen perinteen mukaisesti seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Pääsiäiseen kestäneen paastonajan alkamisen vuoksi laskiaisena on syöty tukevasti, ja tämä perinne näkyy nykyisinkin hernekeiton ja laskiaispullien muodossa. Kustaa Vilkuna toteaa "Vuotuisessa ajantiedossa" (1950), että vanhassa kansanperinteessä laskiainen on liittynyt erityisesti naisten talvisten kehruutöiden päättymiseen. Langat piti saada kehrättyä valmiiksi laskiaiseksi, sillä laskiaisen jälkeen tuli jo aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kutominen. Naiset pukeutuivat valkoisiin tai vaaleisiin vaatteisiin ja harjasivat hiuksiaan, jotta seuraavan vuoden pellavasta tulisi pehmeää ja puhdasta. Tytöt laskivat samasta syystä mäkeä hiukset vapaana, ja laskiessa kotitaloon huudettiin pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia ja räätiköitä (eli lanttuja) kuin nurkanpäitä. Ruuan piti laskiaisena olla rasvaista, koska uskottiin, että mitä enemmän rasva laskiaisena kiilsi sormissa ja suupielissä, sitä enemmän siat kesällä ihoisivat ja lehmät lypsäisivät. Rasvat sormistaan nuoleva puoestaan saisi kesällä sirpistä haavoja sormiinsa. Työt piti laskiaisena lopettaa aikaisin, jotta lopun vuottakin ne saataisiin aina ajoissa tehdyksi. Tähän perinteeseen ulkoiluiltapäivä sopikin mitä mainioimmin.

Iloisia eläkepäiviä, Rauni!

 Lyseon pitkäaikainen ja pidetty koulusihteeri Rauni Ahonen on jäämässä ensin vuosilomalle ja sen jälkeen huhtikuun alussa eläkkeelle. Ahosen työura Iisalmen kaupungin palveluksessa on kestänyt kunnioitettavat 46 vuotta.

Rauni Ahonen on aloittanut työuransa Iisalmen kaupungilla 1975. Vuonna 2001 hän siirtyi Iisalmen lyseon palvelukseen.

Raunin läksiäiset pidettiin Iisalmen Metsäpirtillä.

Rauni saapuu paikalle ruusukujaa pitkin.

Tilaisuus aloitettiin musiikkiesityksellä. Selma Suikkanen tulkitsi kauniisti kappaletta ”Rakovalkealla” Otto Aminoffin säestäessä kitaralla.

Rehtori Pasi Tolonen kertasi puheessaan Raunin työuraa ja niitä muutoksia, joita sen aikana kouluelämässä oli tapahtunut. ”Rakennuksia, normeja ja tietokoneohjelmia enemmän työhösi ovat vaikuttaneet ihmiset, työtoverit ja opiskelijat. Heidän kohtaamisessaan sinä, Rauni, olet ollut ja olet edelleenkin mestari: lämminhenkinen, äärimmäisen avulias ja aina positiivinen,” rehtori Tolonen kiteytti puheensa lopuksi.

Lyseon henkilökunta muisti Raunia Naisen ääni -korulla. Korun lisäksi eri aineryhmät olivat keränneet Raunin eläkepäiviä varten pieniä lahjoja kuten ristisanalehtiä, sanakirjan ja leivontatarvikkeita.  

Lehtori Sara Niini lausui itse kirjoittamansa "Oodin Raunille", jonka jälkeen lyseon opettajat lauloivat Raunille kirjoitetun laulun. Yhdessä katsottiin myös kuvaesitys Raunin työvuosien tapahtumista.

Lyseon henkilökunta toivottaa Raunille iloisia eläkepäiviä!

Onnen manifesti

 

Iisalmen lyseon opiskelijat seurasivat 13.12. Kulttuurikeskuksella teatteri Taimisen esitystä Onnen Manifesti.

Näyttelijät Mikael Strömberg ja Jonna Nyman loivat näyttämölle tilanteen, jossa nuoren piti tehdä päätös omasta elämästään.

Hannes Strömberg on loistava jääkiekkoilija. Hanneksen faija oli ammattilainen, ja nyt Hanneksestakin pitäisi tulla kuuluisa jääkiekkoilija. Isä painostaa Hannesta ja panostaa hänen uraansa.

Superfiksu Emmi kokee stressiä ja painetta yrittäessään aina olla koulun paras. Emmistä tuntuu, että häneltä vaaditaan aina vain enemmän.

Emmi ja Hannes esittävät kysymyksiä, jotka ovat nuorille tuttuja: Mitä minä oikeastaan haluan? Miten onnellisuus saavutetaan? Kuka päättää, mitä on onnellisuus ja menestys? Onko oikein väsyä muiden odotuksiin?

Yhdessä he kirjoittavat Onnen manifestin nettiin ja huomaavat, että muutkin nuoret pohtivat samoja asioita.

Hannes puhuu lopulta asiasta isänsä kanssa ja kertoo: ”En voi elää sun unelmaa.”

Esitys kertoo tarinaa kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esityksen teemojen pohtimiseen teatteri tarjoaa kouluille lisämateriaalia.

Juhlatunnelmaa abitansseissa

 

Kevättalvelta 2021 siirrettyjä vanhojentansseja päästiin vihdoin tanssimaan vuoden jo lähetessä loppuaan 10.12.2021. Viime kevään vanhat, tämänvuotiset abiturientit tanssivat tällä kertaa abitanssien nimellä järjestetyssä juhlassa Eino Säisä -salissa. Tanssien siirto ei ollut latistanut harjoitteluintoa, vaan askeleet ja taivutukset oli hiottu kohdalleen. Tanssijoita historiallisissa abitansseissa oli hieman alle 50.

Juhla aloitettiin tunnelmallisesti kynttilänvalossa Maija Löytynojan sellon soittoa ihaillen. Kappaletta säesti Petri Herranen pianolla.

Liikunnanopettaja Kati Tenhunen toi opettajan tervehdyksen: vihdoinkin tämä juhlapäivä koitti!

Juhlan juonsivat Lotta-Emilia Hyvönen ja Eveliina Issakainen.

Nanette Kvist ja Nea Alaraasakka lauloivat Suvi Teräsniskan esittämänä tunnetun kappaleen Täydellinen elämä. Säestyksestä huolehtivat Mikko Karppinen rummuissa, Iia Mulari bassolla ja Nelli Rönkkö pianolla.

Opiskelijoiden tervehdyksestä vastasivat Vilma Eloranta, Nelli Rönkkö ja Anu Voutilainen, jotka totesivat, että tanssien useista koronasta johtuneista siirroista huolimatta hyvää kannatti odottaa! Vaikeuksien jälkeen abit pääsivät vihdoin viettämään omaa päiväänsä vanhojen perinteiden merkeissä. Opiskelijat kiittivät erityisesti liikunnan opettajia Katia, Villeä ja Markusta antaumuksellisesta opetuksesta, kärsivällisyydestä ja juhlien mahdollistamisesta.     

Ramona Janatuinen soitti huilulla kauniin Nocturnen Selma Suikkasen säestäessä. 

Vanhemman tervehdyksen juhlaan toi Tiina Karppinen, joka odotti abeilta kaikkien aikojen tansseja, olihan harjoittelukin kestänyt kokonaisuudessaan jo vuoden! "Kirjoista saadaan tieto, tansseista tunne ja elämys", kuvasi Karppinen tanssien merkitystä.

Eveliina Issakainen lauloi kappaleen Päiväni ilman sinua. Mikko Karppinen säesti kitaralla. 

Sitten saapui odotettu hetki, ja abit aloittivat tanssinsa. Poikkeuksellisesta nimestään ja järjestämisajankohdastaan huolimatta juhlassa esitettiin perinteisiä vanhojen tansseja: poloneesi, vanhoja paritansseja, valsseja ja tangoa. 

Lavalla nähtiin pukuloistoa ja tanssin riemua. Lopuksi nähtiin Abien oma tanssi "Kolmas kerta toden sanoo."

Tanssien jälkeen siirryttiin ulos kuvaamaan.