Laskiaistiistaina ulkoilua pakkassäässä

 Laskiaistiistain iltapäivää vietettiin myös tänä vuonna ulkoilun merkeissä. Koko lyseon väki suuntasi puolilta päivin sataman alueelle, jonne opiskelijakunnan hallitus ja koulun kehittämisryhmä olivat järjestäneet erilaista talvipäivään sopivaa puuhaa.

Ohjausryhmittäin kisailtiin lumiveistosten teossa. Parhaan veistotaiteen luomuksen valitsi ja palkitsi opiskelijakunnan hallitus.

Iisalmen pilkkijät ry perehdytti opiskelijoita pilkkimisen saloihin. Saalista oli tarjolla Iisalmen yrittäjien ja pilkkijöiden järjestämässä vuotuisessa lohipilkissä.

Leikkimielistä kisailua oli tarjolla eri talvilajeissa: jäällä pelattiin hankijalkapalloa, hiihdettiin tandem-suksilla, lumikenkäiltiin ja testattiin osumatarkkuutta tarkkuusheitossa.

Laskiaisena tietenkin lasketaan myös mäkeä! Opiskelijakunnan hallitus palkitsi mielikuvituksellisimman laskuvälineen käyttäjät.

Ulkoilun lomassa nautittiin makkaraa, limua ja laskiaispullaa.

 Rohkeimmat uskalikot pääsivät päivän päätteeksi kokeilemaan avantouintia Iisalmen latu ry:n opastuksella.

Iltapäivä oli täynnä yhdessä tekemistä ja hassuttelua. Emmeköhän tämän voimin jaksa taas ahkeroida talvilomaan saakka! 

    

Kuvat: M.Markkanen ja T. Ritola

Uudet vanhat valtasivat tanssilavan

Eilisten penkkari-ilottelujen myötä abiturientit poistuivat lukulomalle, ja tänään koulun valtasi uusi vanhojen joukko. Perinteen mukaan vallanvaihtoa juhlistettiin tanssien. Toisen vuosikurssin opiskelijat olivat valmistautuneet päivään jo kuukausien ajan, ja tänään jännitys huipentui vanhojen juhlapäivään Eino Säisä -salissa.

Juhlan juontajina toimivat Viivi Niiranen ja Pipsa Riikonen. Opettaja Kati Tenhunen, vanhojentanssien hyvä haltiatar, avasi juhlan tervehdyksellään. Ensimmäisenä musiikkiesityksenä kuultiin Après un rêve, jonka tulkitsi sellollaan Laila Shaheen Petri Herrasen säestäessä pianolla. 

Opiskelijoiden tervehdyksestä vastasivat Petteri Huttunen ja Matti Rautio. Nuoret totesivat vanhojentanssien olevan yläkoulusta asti odotettu tapahtuma, mutta hämmästelivät, kuinka nopeasti lukiotaival on taittunut. Tanssitreenit olivat vaatineet sitkeyttä, kun aamukahdeksan tanssiharjoitukset joulukuisessa pimeydessä eivät aina innostaneet. Vanhojen oman tanssin koreografia oli aluksi loksauttanut leukoja, mutta niin vain kovalla harjoituksella siitäkin oli selvitty. Puhujat totesivatkin vanhojentanssien olleen opettavainen ja hieno kokemus: tanssitaitojen lisäksi opetukseen kuuluu toisten huomioiminen ja juhlakäyttäytyminen. Ennen kaikkea nuoret totesivat kuitenkin vanhojentanssien yhdistäneen ikäluokkaansa.    

 Anni Partanen esitti pianolla koskettavan kappaleen Yö meren rannalla.

Vanhemman tervehdyksessään Johanna Loimalahti kertoi, kuinka arkisia koulupäiviä on talven aikana maustanut tansseihin valmistautuminen myös kotona. Nuorille tanssiharjoitukset tarjoavat mukavaa vaihtelua, jännitystä, uusia tuttavuuksia ja ennen kaikkea yhteistä tekemistä. Kahden lukiolaisen vanhempana Loimalahti kertoi sydäntään lämmittävän erityisesti niiden keskustelujen, joissa todetaan koulun arjen sujuvan ja olevan mukavaa. Puheensa lopuksi Loimalahti puhutteli nuoria vertaamalla elämää tanssiin: Toisinaan askelet osuvat hienosti rytmiin, mutta joskus eivät. Silloin on hyvä ottaa tukea ja tahtiapua toisista. Tärkeää on uskaltaa tanssia omin askelin ja sillä tyylillä, joka itse kullekin parhaiten sopii.  

      Ennen tanssin alkua kuultiin vielä Sibeliuksen Etude Op. 76 No. 2. Saga Lenruth soitti selloa ja Malla Vierola kitaraa.

Vanhojen esittelyn myötä tanssi pääsi alkuun ja lava täyttyi pukuloistosta. Ohjelmistossa oli monia perinteisiä, upeita tansseja, kuten teinipoloneesi, Jiffy mixer, St. Bernand's valse, Pas d'Espagne ja tango. Perinteinen tanssiohjelma päättyi Wienervalsiin.

Vanhojentanssit ovat kuitenkin perinteiden lisäksi myös vanhojen omannäköinen juhlapäivä. Opiskelijoiden luovuus ja persoona pääsevät valloilleen omassa tanssissa. Tänä vuonna tanssin nimi oli Fiilixissä. Upean energisen koreografian olivat suunnitelleet Minttu Hiltunen, Ninni Husso, Kerttu Kauhanen, Veera Kiiskinen, Saara Niskanen, Aada Repo, Sofia Ryhänen, Marja Töysä, Minja Vaara ja Malla Vierola. Musiikin oli koonnut Jaakko Vierola. Koko vanhojen ryhmä osoitti heittäytymistä ja tekemisen iloa riemukkaassa tanssissa, joka ei varmasti jättänyt yleisössä ketään kylmäksi!

Abien penkkaripäivä 2023

Abiturienttien lukiotaipaleen pää häämöttää jo, ja tänään sitä juhlisti koko lyseon väki. Aamupäivällä kokoonnuimme abigaalaan kulttuurikeskukselle. Abien järjestämässä gaalassa pääsimme ihailemaan iloista ja kirjavaa pukeutumista: lavalle nousi supersankareita, pahiksia, satuhahmoja, eläinkunnan edustajia ja monia muita värikkäitä hahmoja.

Ohjelma alkoi abien Temptation Lyseo -videolla, jolla seurattiin abien edesottamuksia viimeisimpien kouluviikkojen aikana. Yleisölle avattiin abien arkea kahvinkeittorutiineineen ja lunttausvinkkeineen. Sarjan toisessa osassa puolestaan tarkasteltiin elämää opettajainhuoneen ovien sisäpuolella. Kävi ilmi, että opettajakunnassa piposääntöä rikotaan häikäilemättömästi ja kasvintunnistuksessa olisi parannettavaa.

Abit olivat perinteiseen tapaan valinneet keskuudestaan erilasia vuoden onnistujia ja muita sankareita. Palkintonauhan ja suklaalevyn vastaanottivat muiden muassa vuoden bodari, Matti Myöhänen, ilopilleri, tyylikkäin, kaikkien kaveri, varhaisaikuinen, paita ja peppu, luolan henki ja surkein parkkeeraaja.

Abien ryhmänohjaajat Otto, Pekka, Tuija, Iiro, Sara ja Emma palkittiin kunkin persoonallisuutta kuvastavalla muumimukilla. Lavalla palkintonsa vastaanottivat siis Nuuskamuikkunen, Esi-isä, Vilijonkka, Muumipeikko, Mymmeli ja Muumimamma. Myös rehtori palkittiin Muumipappa-mukilla! 

Arttu Wiskarin Mökkitie oli muuntunut abien kynässä Koulutieksi, jolla ihmeteltiin derivoinnin saloja ja kiitettiin kahvista. Loppulauluna abit kajauttivat Suurlähettiläiden kappaleen Kun tänään lähden.

Vaikka penkkareita vietettiin tänä vuonna pitkästä aikaa perinteisenä helmikuisena ajankohtana, sää oli asteen verran plussan puolella. Lyseon sisäpiha täyttyi yleisöstä, kun abit kannettiin ulkona odottavien neljän kuorma-auton lavoille.

Tänään vietettävien abien penkinpainajaisten synty juontuu aina 1860-luvulle asti. Tuolloin kaikki ylioppilaiksi haluavat joutuivat matkustamaan Helsinkiin yo-kirjoituksiin. Rekiajelut ja muut  hevoskyydit vaihtuivat autojen lavoiksi noin 1920-1930-luvuilla Helsingissä.

Penkkarikarkkien heittäminen katselijoille alkoi vasta sotien jälkeen. Karamellit olivat ylellisyystavaraa ja niiden heittäminen osoitti varallisuutta. 

Aikaisemmin penkkarit päättyivät retkeen toiselle paikkakunnalle tai ravintolaillalliseen. Nykyään ravintolaillalliselle lähtevät koulun vanhat, joita juhlitaan huomenna.

Lopuksi abit lähtivät autojen lavoilla kiertämään Iisalmea ja viemään penkkaritervehdykset ja -karkit myös muille kouluille. Kiitos abeille lämminhenkisestä ja hilpeästä penkkaripäivästä!