LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Wanhojenpäivä Iisalmen lyseossa

Perjantaina 13.2.2015 Iisalmen lyseon wanhat kokoontuivat aamulla Iisalmen kulttuurikeskuksen Säisä-saliin, jossa askeleita vielä hiottiin viimeisessä kenraaliharjoituksessa ennen päivän ensimmäistä tanssiesitystä.



Ensimmäinen päivänäytös alkoi kello 11.15, ja siinä yleisönä olivat lyseolaiset sekä Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin koulun oppilaat.





Toiseen päivänäytökseen 12.30 - 13.30 oli kutsuttu alakoulujen oppilaita sekä wanhojen kavereita, tuttavia, sukulaisia ym.




Näytöksissä juontajina toimivat wanhat Sanni Pulkkinen ja Janne Lohilahti, ja tanssien lisäksi yleisö sai nauttia myös wanhojen musisoinnista.


Kuussa tuulee -kappale wanhojen esittämänä
Alma Sarvela soitti pianolla kappaleen Preludi.


Tanssien opetuksesta ovat vastanneet lyseon lehtorit Heidi Gröndahl ja Markus Tyni. Lehtori Gröndahl kertoi opettajien puheenvuorossa, että tanssien kappalevalinnoissa oli kunnioitettu lyseon perinteitä mutta joitakin koreografioita oli uudistettu.



Päivänäytösten jälkeen wanhat nauttivat juhlalounaan kulttuurikeskuksella, ja iltapäivään mahtui vielä mm. valokuvien ottamista.





Kello 19 on vuorossa iltanäytös,  jonka jälkeen tanssit jatkuivat Collan-salissa vanhempien ja ystävien kanssa.

Teksti: Soile Saarela
Kuvat: Maria Markkanen

Wanhojenpäivään valmistautumisesta

Kysyimme muutamalta vanhojenpäivään valmistautuvalta kakkosvuosikurssilaiselta noin viikkoa ennen vanhojenpäivää seuraavat syvääluotaavat kysymykset vanhojenpäivään valmistautumisesta ja yleensä vanhojenpäivän merkityksestä:

1. Miksi lähdit mukaan vanhojentanssikurssille?
2. Kerro tanssiharjoituksista.
3. Mistä hankit puvun ja milloin?
4. Oletko varannut kampaajan ja/tai meikkauksen vai laitatko hiukset ja meikin itse?
5. Mitä muuta vanhojenpäivään valmistautumiseen on kuulunut?
6. Mitkä ovat odotuksesi vanhojenpäivältä?
7. Mikä mielestäsi on vanhojenpäivän merkitys lukiolaisille?

Henna Ylönen

 
1. Lähdin mukaan, sillä olen pienestä pitäen odottanut, että saan tanssia vanhat, joten kurssille ilmottautuminen oli itsestäänselvyys.
 
2. Tanssiharjoitukset ovat olleet todella kivoja ja rentoja. Mikään ei ole ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta tangossa on muutama hieman hankala kohta. Onneksi parilta voi kysyä apua askeliin.
 
3. Ostin mekon Kuopion Zazabellasta elokuussa.
 
4. Kampaus ja meikki on varattu!
 
5. Valmisteluihin on kuulunut kenkien ja korujen ostaminen sekä kyydityksen järjestäminen.
 
6. Odotukset ovat todella korkella, ja toivon päivän onnistuvan ilman suurempia ongelmia. Odotan, että kaikki ovat iloisia ja onnellisia, sillä sehän on ainutlaatuinen päivä meille kaikille.
 
7. Vanhojenpäivän merkitys on näyttää kaikille, että uudet vanhat ovat sivistyneitä ja että abit voivat huoletta jättää koulun meidän käsiimme.




Lotta Väisänen

 
1. Lähdin mukaan vanhojentanssi kurssille, sillä olen kuullut siitä vain hyvää palautetta muilta ja itse pidän sitä todella merkityksellisenä ja hienona päivänä. Saa myös hyvän syyn pukeutua hienosti!
 
2. Tanssiharjoitukset ovat menneet ihan hyvin, hauskaa on ollut ja todella hyvä yhteishenki. Tanssien askeleetkaan eivät ole tuntunet erityisen vaikeilta.
 
3. Tilasin puvun jo alkusyksystä netistä, Juhlapuku Ledi -nimiseltä sivustolta.
 
4. Kampaaja on varattu ja samalla minulle tehdään meikki.
 
5. Korut on täytynyt ostaa ja suunnitella kyytejä vanhojentanssipäiväksi. Mekkoni oli myös liian pitkä, joten se täytyi viedä lyhennettäväksi.
 
6. Odotan vanhojenpäivästä ikimuistoista ja ihanaa prinsessapäivää ystävien kanssa.
 
7. Lukion toisella luokalla olevat näyttävät olevansa kypsiä ja arvokkaita. Sitä, että toisen vuosikurssin opiskelijoista tulee koulun vanhimpia, juhlitaan vanhojentanssien muodossa. Suurin osa lukiolaisista suhtautuu vanhojentansseihin innokkaasti ja pitävää vanhojenpäivää tärkeänä juttuna.



Mikael Turkki



1. Mielenkiinnosta; ajattelin mennä vanhojentanssikurssille, koska se on hieno perinne.

2. Hyvin ovat sujuneet, paitsi tanssien nimiä en muista ulkoa yhtään.

3. Käytän rippipukua vanhojen päivänä.

4. En ole ostanut mitään palveluja tai tuotteita päivää varten.

5. Luento ravintolakäytäytymisestä.

6. Unohtumaton kokemus.

7. Se on hieno perinne.


Nina Ålander

1. Olen aina ihaillut vanhojenpäivää ja halunnut ehdottomasti osallistua kurssille heti kuin mahdollista!
 
2. Tanssit ovat hauskoja ja melko helppoja, joten niiden opettelu on sujunut todella hyvin, ja harjoituksissa on joka kerta ihana päästä opettelemaan uusia asioita. Tanssit ovat keskenään erilaisia, eli vaihtelua on tosi paljon. Tanssiharjoitukset ovat olleet aina ehdottomasti päivän kohokohta tämän jakson aikana!
 
3. Löysin mekkoni aivan sattumalta Kuopiosta lokakuussa, vaikka tarkoituksena oli vain sovitella erilaisia vaihtoehtoja sitä "varsinaista mekkoa" varten.
 
4. Varasin kampaajan ja meikkauksen hyvissä ajoin jo viime keväänä. Koekampauskin on jo tehty tässä pari viikkoa sitten!
 
5. Paljon stressiä kaikesta mahdollisesta, kuten oikeanlaisista kengistä. Mekkoakin on fiilistelty jo monen kuukauden ajan.
 
6. Toivon mukaan 13. perjantai ei ole maineensa veroinen ja kaikki sujuu mutkitta, että kaikki saisivat nauttia täysillä koko päivästä.
 
7. Vanhojenpäivä on valtaanastujaisjuhla. Arvokkaasti tanssien syrjäytetään abit vanhimpien roolista.


Teksti ja toim. Soile Saarela
Kuvat: Maria Markkanen

Penkkarit 2015!!!

 Iisalmen lyseossa niin kuin muissakin Suomen lukioissa vietettiin penkinpainajaisia torstaina 12.2.2015 iloisissa tunnelmissa. Abeilla on jo takanaan tämän kevään koitoksista äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskoe ja kielten kuuntelut.

 
 
 
Lyseon abit olivat järjestäneet perinteiseen tapaan Kulttuurikeskuksen Säisä-saliin mukavaa ohjelmaa koko koululle. Kun abit olivat saapuneet näyttävästi sisään ohjausryhmittäin, alkoi abien peliosio. Abijoukkueet kisasivat mm. ilmapallon kuljettamisessa,...

 
...ja lisäksi abit pääsivät limboilemaan...

 
...ja tekemään stil-kuvia erilaisista tilanteista, kuten opettajista korjaamassa abien yo-kokeita.
 
 
Myös abien ryhmänohjaajat Kimmo Varis, Ari Autio, Teemu Hiltula, Juha Hieta ja Pasi Tolonen pääsivät lavalle. Ensin ryhmänohjaajat  kertoivat tarinaa lyseon abien penkkareiden jälkeisestä aamusta - sana kerrallaan vuorotellen. Seuraavaksi ryhmänohjaajat kisasivat vielä perinteisessä tuolileikissä, jonka voitti rehtori Pasi Tolonen.

 
Ennen viimeistä kilpailua abit jakoivat vielä abitittelit. Abititteleillä palkittiin mm. vuoden urheilija, vuoden muusikko, vuoden älykkö, vuoden fashionista ja vuoden ilopilleri.

 


Puolilta päivin kokoonnuttiin lyseon sisäpihalle, jossa alkoi abien kantaminen.
 
 
  

 
  
 
 
  
  
 
 
 
 
Kun kaikki abit oli kannettu kuorma-autojen lavalle, oli penkkariajelun vuoro. 
 
 
ILOISTA PENKKARIPÄIVÄÄ JA OPISKELUINTOA LUKULOMALLE!
 
Teksti: Soile Saarela
Kuvat: Maria Markkanen

”Taloudesta, työstä ja pikkuriikkisen elämästä” – Tiina Helenius Iisalmen lyseon vieraana


 
Kristiina Ryan  ja Tiina Helenius
 
Iisalmen lyseo sai perjantaina 30. tammikuuta vieraakseen yhden Suomen tämän hetken merkittävimmistä talousasiantuntijoista, kun Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius luennoi opiskelijoille Kulttuurikeskuksen Eino Säisä –salissa. Lyseo oli kutsunut paikalle myös Savon ammatti- ja aikuisopiston liiketalouden linjan opiskelijoita ja opettajia.
Tilaisuuden aluksi Helenius puhui omasta koulutuspolustaan. Hän kertoi, miten oman polun löytäminen elämässä ei aina ole suoraviivaista eikä hänellekään ollut alusta lähtien selvää, mitä hän lähtisi opiskelemaan ja mitä työtä päätyisi tekemään. Hän rohkaisi kauniisti opiskelijoita luottamaan itseensä ja siihen, että oma polku elämässä kyllä löytyy, kun tekee parhaansa.
Helenius puhui myös koulutuksen merkityksestä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hän totesi, että koulutus on paras henkivakuutus muuttuvassa maailmassa, koska koulutus antaa ihmiselle joustavuutta muuttaa suuntaa työelämän murroksissa. Hän korosti, ettei puhu vain korkeakoulutuksen merkityksestä, vaan että koulutus on arvokasta aina ja että muuttuvassa maailmassa tulemme tarvitsemaan edelleenkin myös kädentaitojen osaajia. Hän kehotti opiskelijoita arvostamaan sitä laadukasta ja ilmaista koulutusta, jonka Suomen valtio heille kaikille tarjoaa, sekä toi esiin sen, että tasa-arvoinen, ilmainen ja kaikille avoin koulutusjärjestelmä on harvinainen asia maailmassa. 
Helenius totesi omien kouluvuosiensa yhtenä merkittävimpänä oppina olleen, että säännöllinen työnteko on kaiken oppimisen edellytys. Hän korosti opiskelijoille, että säännöllisen työskentelytavan oppiminen on äärettömän tärkeää omien tavoitteiden saavuttamisessa. Hän puhui myös koulun tarjoaman yleissivistyksen merkityksestä ja siitä, että yleissivistys antaa pohjaa ymmärtää asioita laaja-alaisemmin ja syvällisemmin.
 
Helenius puhui opiskelijoille myös siitä, mitä työelämä on hänelle opettanut. Hän korosti oikeanlaisen nöyryyden merkitystä ja itsensä ja muiden kunnioitusta sekä halua ja valmiutta jatkuvasti kehittää itseään ja oppia uutta omassa työssään. Hän kehotti olemaan ahkera, olematta kuitenkaan kohtuuttoman ankara itseään kohtaan. Hän totesi, että täytyy olla valmis tekemään työnsä hyvin, tekipä sitten mitä työtä tahansa.


Kristiina Ryan, Tiina Helenius ja Iiisalmen lyseon opiskelijoita.
  Helenius kehotti opiskelijoita hankkimaan vankan kielitaidon, koska he tulevat todennäköisesti tarvitsemaan sitä tulevaisuuden työelämässä. Hän puhui kielitaidon merkityksestä myös henkilökohtaisena rikkautena, joka avaa ikkunoita toisiin kulttuureihin sekä puhui omasta rakkaudestaan englannin kieleen. Hän kehotti opiskelijoita hyödyntämään koulun tarjoamaa monipuolista ja intensiivistä kieltenopetusta sekä puhui ruotsin kielen osaamisen merkityksestä omassa työssään.  
 
Luennon toisella puoliskolla Helenius vastasi lyseon opiskelijoiden ajankohtaisiin, taloutta koskeviin kysymyksiin, joita opiskelijat olivat valmistelleet etukäteen yhteiskuntaopin tunneilla. Opiskelijoiden kysymykset käsittelivät mm. sitä, miten Venäjän tapahtumat vaikuttavat Suomen talouteen ja kuinka pitkään Venäjän talouden alamäki näkyy myös meillä Suomessa. He halusivat tietää, mitä eurolle tapahtuu, jos Kreikka eroaa rahaliitosta ja pitäisikö Kreikan velat antaa anteeksi. Opiskelijat kysyivät Heleniukselta myös, mitkä ovat Suomen talouden suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa, pitäisikö Suomen valtion elvyttää tulevalla hallituskaudella ja onko työperäinen maahanmuutto ratkaisu väestöpohjan ikääntymisestä johtuviin paineisiin. Helenius totesi lopuksi olevansa todella vaikuttunut opiskelijoiden kysymysten korkeasta tasosta ja heidän talousasioita koskevasta tietämyksestään.
Kaiken kaikkiaan luento oli valtavan onnistunut ja antoisa ja se antoi ajattelun aihetta varmasti jokaiselle läsnä olleelle kuulijalle.   
Kuvat ja teksti: Kristiina Ryan
Iisalmen lyseon englannin ja ranskan lehtori