LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Kevään 2026 ylioppilaat lakitettiin Olvi-oluthallissa





Myös Pyhän Ristin kirkossa on alkanut remontti, joten kevään lakkiaisjuhlaa varten tarvittiin taas uusi tila - tällä kertaa paikaksi valikoitui Olvi-oluthalli. Tänä keväänä ylioppilaaksi lakitettiin 85 Iisalmen lyseon abiturienttia.  

Pitkään vaalitut lyseon juhlaperinteet on saatu mainiosti istutettua vaihtuviin tiloihin, ja niin oli tänäänkin. Juhla alkoi abiturienttien saapumisella juhlasaliin lippujen johdolla. Musiikkina kuultiin Otto Aminoffin säveltämä Doctrina Vitae, jonka esittivät Aada Lindgren huilulla, Nella Niilekselä sellolla, Manu Nykänen pianolla, Veikka Tervo trumpetilla ja Otto Aminoff kitaralla.

Tunnelma tiivistyi Miia Takalan esittäessä upeasti kanteleellaan Yann Tiersenin säveltämän La Valse d'Amélien

Rehtori Pasi Tolonen arveli puheessaan ylioppilaiden lukiovuosien koostuneen varmasti paitsi onnistumisista ja ilon hetkistä, myös hetkistä, jolloin motivaatio tai usko omiin kykyihin on ollut kadoksissa. Tolonen kuitenkin totesi nyt olevan juhlan aika, kun koko yleissivistävien lukio-opintojen oppimäärä on suoritettu.

Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, ja se on kaikkien saatavilla – mihin siis nykyisin tarvitaan yleissivistystä? Vuosikymmeniä sitten, kun tiedonhankinta oli nykyistä hankalampaa, sivistys oli nimenomaan asioiden tietämistä. Nykyisin yleissivistys on ennemminkin kykyä tiedon arvioimiseen ja soveltamiseen. Sivistystä on Tolosen mukaan myös taito kuunnella ja keskustella myös sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on eri mieltä asioista. Tätä taitoa hän piti sydämen sivistyksenä: taitona olla ihminen ja ymmärtää toista.

Rehtori totesi, että harva sukupolvi on kasvanut niin monien ja nopeiden muutosten keskellä kuin nyt ylioppilaaksi kirjoittaneet. Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella hän kehotti nuoria muistamaan, että täydellinen ei tarvitse olla eikä virheitä pelätä, sillä epäonnistumiset opettavat sitkeyttä, nöyryyttä ja myötätuntoa muita kohtaan.

Tolonen päätti puheensa sanomalla, että maailma tarvitsee nyt juuri uusien ylioppilaiden osaamista – ajattelua, tunnetta ja tahtoa – ja toivotti heille rohkeutta tuleviin valintoihin ja merkityksellisyyttä ja iloa elämään.


Musiikkiesitykset jatkuivat Aarni Soivion säveltämällä ja Johannes Brotheruksen sanoittamalla kappaleella Ihan kohta ohi. Laura Kallio lauloi, Joonas Mähönen soitti pianoa, Aada Lindgren huilua ja Maisa Kahelin viulua.


Riemuylioppilaan tervehdyksen juhlaan toi kenraali Sakari Honkamaa. Riemuylioppilas arveli puheensa aluksi uusien ylioppilaiden jo huomanneenkin, että Iisalmen lyseo on ainakin hänen mukaansa yksi maan parhaita, ja muisteli omien opiskeluaikojensa opettajapersoonia. Hän totesi vanhempien voivan olla tänään ylpeitä lapsistaan riippumatta siitä, millaisin arvosanoin he ovat valmistuneet.

Ylioppilaiden Honkamaa totesi olevan elämänvaiheessa, jossa ei ole vastuussa juuri mistään juuri kenellekään, paitsi itselleen. Hän totesi, ettei ylioppilailla ole edessään yhtään pääsykoetta, jota ei voisi läpäistä – maailma on avoin. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, aina voi yrittää uudelleen.

Honkamaa kertoi havainneensa riemuylioppilaiden työurien kirjon olevan varsin moninainen, ja että moni on myös työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä. Siksi hän pitikin Iisalmen lyseon panostusta kansainväliseen toimintaan viisaana, ja päättikin puheensa Suomen armeijan ylipäällikön, presidentti Subbin tapaan kolmeen pointtiin: ”Dream, work hard, succeed, mutta ennen kaikkea: Have fun!”








Seuraavaksi pääsivät lavalle itse juhlan päähenkilöt, kun rehtori Pasi Tolonen jakoi abiturienteille ylioppilastodistukset. Onnittelemassa olivat ryhmänohjaajat Sara Niini, 23A, joka samalla juhli työuransa viimeisiä lakkiaisia, Kimmo Varis, 23B, Tuija Ritola, 23C, Pekka Ritola, 23D ja Juha Hieta, 23M. Rehtori julisti nuoret abiturientit ylioppilaiksi aplodien ja yhteislaulu Gaudeamus Igiturin saattelemana. 



Juuri lakkinsa päähän asettanut ylioppilas Isabella Hakkarainen palasi puheessaan lukion opiskeluntäyteisiin arkipäiviin ja mieleenpainuvimpiin kokemuksiin, juhlaviin vanhojen tansseihin ja hyytävään penkkariajeluun. Tuore ylioppilas pohti, kuinka lukion kolmevuotinen arki on muuttumassa muistoiksi. Hän suuntasi katseensa tulevaan, alkavaan uuteen elämänvaiheeseen Muumipappaa siteeraten: "Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan." Tulevaisuuden pelon sijaan Hakkarainen kehotti ylioppilastovereitaan tänä juhlapäivänä tuntemaan ylpeyttä ja iloa siitä, kuinka pitkälle he jo ovat päässeet. Hän kiitti opettajia uskosta nuorten lukiolaisten kykyihin ja toisaalta näille asettamistaan haasteista. Läheisiä uusi ylioppilas puolestaan kiitti kannustuksesta ja tuesta, ja opiskelutovereitaan yhteishengestä, jaetuista hetkistä ja naurusta, jotka ovat tehneet opiskeluajasta erityisen. Hän totesi ylioppilaiden olevan valmiita tulevaan ei siksi, että he tietäisivät kaiken, vaan siksi, että he tietävät kyllä menestyvänsä ja saavansa tehdä sen rennosti, rohkeasti ja omalla tyylillään. Puheensa Hakkarainen päätti kehotukseen: 


"Vivat, crescat, floreat. Eläköön, kasvakoon, kukoistakoon. Nauttikaamme tästä päivästä!"

Musiikkiesityksenä kuultiin vielä Laura Kallion laulamana koskettava Paula Vesalan säveltämä ja sanoittama Sinuun minä jään, jota Johannes Mähönen säesti pianolla.

Juhla päättyi perinteitä kunnioittaen yhteislauluna laulettuun Suvivirteen., jonka jälkeen liput ja ylioppilaat poistuivat juhlasalista.




Aurinkoisessa alkukesän säässä ylioppilaat järjestäytyivät juhlakulkueeksi kohti lyseota, jonka sisäpihalle valkolakit kokoontuivat onnitteluja ja valokuvausta varten. 





Iisalmen lyseon väki onnittelee lämpimästi kevään ylioppilaita ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää!  






Lyseopäivänä pelailua, kivimaalausta ja leffahetki

Lukuvuoden viimeistä perjantaita vietettiin perinteisesti lyseopäivän merkeissä. Opiskelijakunnan hallituksen järjestämään ohjelmaan kuului tänä vuonna lautapelejä, kivimaalausta ja ulkopelejä, joiden jälkeen kokoonnuttiin katsomaan elokuva Beautiful Boy Iisalmi-saliin.





Lukuvuosi on jo lähellä loppuaan: huomenna juhlitaan 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kevätjuhlaa klo 9 Lyseon alasalissa ja lakkiaisia Olvi-oluthallilla klo 12. 



Lämmin kiitos yhteisistä vuosistamme!

Iisalmen lyseon pitkäaikainen opettaja Sara Niini siirtyy eläkkeelle ylioppilasjuhlien jälkeen. Lyseon henkilökunta kiitti Saraa yhteisistä vuosista alla olevan yhteislaulun sanoin. 



Kun me muistelemme työvuosia,

monessa on ollut Sara mukana,

Oppitunnit olleet loistavat, monia innostavat!

Kun me muistelemme työvuosia.

 


Sara hoitanut on kv-hommia

ja ohjannut oppilaskuntia.

Reissannutkin monta maata on, hän on meille korvaamaton,

Sara hoitanut on kv-hommia

 


Koulun hälinä kun kohta taakse jää,

puutarhassaan Sara myllertää.

Kasvit, kukat sekä tomaatit, viihtyy Sara – ja muut lajit.

Koulun hälinä kun kohta taakse jää.

 


Saimaan saaressa vain rauha aina soi,

järven pinta mielen hoitaa kyllä voi.

Linnut, aallot, taivas sekä maa, ja biologi huoahtaa.

Saimaan saaressa kun rauha aina soi.

 


Nyt on Martta tuonut ilon uuden sen,

lapsenlapsen nauru aina kultainen.

Mummi-biologi selittää, mikäs perhonen lentää

On Martta tuonut ilon uuden sen.

 


Ei kohta abittii, eikä kokeita,

LUMA-keskusta ei kalenterissa.

Näkemiin, upee kollega, sun jälkesi on vaikuttava

Ei kohta abittii, eikä kokeita.

 


Täysinpalvelleena vapaus häämöttää

Me vuosista kun näistä kiitetään

Aamubussi ohi mennä saa, aamui leppoisii me toivotaan

Ja laulun sanoin Saraa muistetaan!

(säv. Jos sull lysti on. Sanat:Emma Rautio&co)






 


Lyseon kv-ryhmäläisten opintoretki Tallinnaan 6. - 8.5.2026

 

Lyseon kansainvälisyyskurssilaiset matkustivat lukuvuoden päätteeksi opintoretkelle keväiseen Viroon. Junamatka Helsinkiin taittui VR:llä miltei minuuttiaikataulun mukaisesti ja siirtyminen Länsisatamaan tapahtui myös sutjakkaasti. Eckerö-Linen autolautta vei meidät reilussa kahdessa tunnissa Suomenlahden yli Tallinnaan, jossa majoituimme kahdeksi yöksi aivan sataman lähettyvillä sijaitsevaan hostelliin. Ohjattujen aktiviteettien lisäksi opiskelijoilla oli myös vapaa-aikaa kierrellä kaupunkia ja nähtävyyksiä. Moni löysikin kivoja paikkoja keskikaupungin liepeiltä ja vähän kauempaakin. Perjantaina palasimme päivälaivalla Helsinkiin ja ehdimme jo perjantai-illaksi kotiin Iisalmeen. Parin tunnin laivamatka sujui leppoisasti korttia pelaillen ja merimaisemia ihaillen. 


Matkaa oli suunniteltu jo loppusyksystä saakka, kun otimme vastaan pestin yo-salien kalustamisesta. Siitä hommasta saimme hyvän alkupääoman kevään kulttuuri- ja opintoretkeä varten. Lisää tukea anottiin ja saatiin OLVI-säätiöltä. Pääkohteemme Tallinnassa oli Eurooppa-elämyskeskus, jossa järjestetään koululaisille ja opiskelijoille Euroopan Unionin päätöksentekoa harjoittavia roolipelisimulaatioita. Parin tunnin mittaisessa roolipelissä opiskelijat valitsivat sattumanvaraisesti oman ryhmittymänsä, esim. perinne- tai vapausryhmä. Näissä ryhmissä liikuttiin toimeksiannosta toiseen keskustellen ja puntaroiden kahta uutta direktiiviä, jotka Euroopan Neuvosto oli tuonut parlamentin käsittelyyn. Ensimmäinen oli ilmastoruokadirektiivi ja toinen verkko-osallistumisdirektiivi, joiden hyväksyminen edellytti ryhmien sisäistä yhteisymmärrystä. Välillä kokoonnuttiin ”istuntosaliin”, jossa kunkin ryhmän edustajat esittivät kantansa ja perustelunsa. Näitä sai kyseenalaistaa tai kannattaa. Opiskelijat suoriutuivat mallikkaasti ryhmätyöskentelystä ja solahtivat hyvin meppien saappaisiin. Vaikka puheenvuorot ”parlamentin” edessä vähän saattoivat jännittää, pelko hälveni nopeasti, kun kaikki olivat positiivisella ja kannustavalla mielellä.

           


Tallinnassa tutustuimme historialliseen Unescon maailmanperintökohteeseen, eli Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Nuori oppaamme johdatti meidät vanhan kaupungin historiallisille paikoille ja kertoi kaupungin merkittävimmistä käännekohdista. Tallinna eli ”tanskalaisten linna” (linnkaupunki viron kielellä) perustettiin virallisesti 1200-luvun alkupuolella tanskalaisten valloittamalle Toompean linnavuorelle, jonne tarun mukaan tupsahti taivaalta voiton merkiksi myös Tanskan kuningaskunnan vielä nykyäänkin käytössä oleva lippu Dannebrog– valkoinen risti punaisella pohjalla. Tanskalaisten lisäksi Tallinnaa ja siten myös virolaisia ovat hallinneet ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset kartanonherrat. Tallinnan historia ja nykyisyys on todella kansainvälinen ja se näkyy kaupungin kujilla, toreilla ja ilmapiirissä  


Opintomatkan tavoitteita olivat yhteiskunnallisen ja Eurooppa-tietouden sekä kansalaisvaikuttamisen lisääminen, Unescon maailmanperintökohteeseen tutustuminen sekä uusien kansainvälisten elämysten ja kokemusten hankkiminen. Nämä etapit saavutettiin hienosti, ja moni rohkaistui ja sai inspiraatiota lähteä uudelleen Viroon tai muualle reissun päälle. Mikä sen hauskempaa ja opettavaisempaa? 


Matkailu avartaa! Aitäh! (=kiitos viroksi)  


     

Vielä erityiskiitos - suurtänu! OLVI-säätiölle tuesta  

Matkalla oli mukana 21 lyseolaista sekä vastuuopettajat Heidi Martikainen ja Sara Niini. 

Raportin laati Heidi Martikainen.