Lämmin kiitos yhteisistä vuosistamme!

Iisalmen lyseon pitkäaikainen opettaja Sara Niini siirtyy eläkkeelle ylioppilasjuhlien jälkeen. Lyseon henkilökunta kiitti Saraa yhteisistä vuosista alla olevan yhteislaulun sanoin. 

Kun me muistelemme työvuosia,

monessa on ollut Sara mukana,

Oppitunnit olleet loistavat, monia innostavat!

Kun me muistelemme työvuosia.

 

Sara hoitanut on kv-hommia

ja ohjannut oppilaskuntia.

Reissannutkin monta maata on, hän on meille korvaamaton,

Sara hoitanut on kv-hommia

 

Koulun hälinä kun kohta taakse jää,

puutarhassaan Sara myllertää.

Kasvit, kukat sekä tomaatit, viihtyy Sara – ja muut lajit.

Koulun hälinä kun kohta taakse jää.

 

Saimaan saaressa vain rauha aina soi,

järven pinta mielen hoitaa kyllä voi.

Linnut, aallot, taivas sekä maa, ja biologi huoahtaa.

Saimaan saaressa kun rauha aina soi.

 

Nyt on Martta tuonut ilon uuden sen,

lapsenlapsen nauru aina kultainen.

Mummi-biologi selittää, mikäs perhonen lentää

On Martta tuonut ilon uuden sen.

 

Ei kohta abittii, eikä kokeita,

LUMA-keskusta ei kalenterissa.

Näkemiin, upee kollega, sun jälkesi on vaikuttava

Ei kohta abittii, eikä kokeita.

 

Täysinpalvelleena vapaus häämöttää

Me vuosista kun näistä kiitetään

Aamubussi ohi mennä saa, aamui leppoisii me toivotaan

Ja laulun sanoin Saraa muistetaan!

(säv. Jos sull lysti on. Sanat:Emma Rautio&co)

 

Lyseon kv-ryhmäläisten opintoretki Tallinnaan 6. - 8.5.2026

 

Lyseon kansainvälisyyskurssilaiset matkustivat lukuvuoden päätteeksi opintoretkelle keväiseen Viroon. Junamatka Helsinkiin taittui VR:llä miltei minuuttiaikataulun mukaisesti ja siirtyminen Länsisatamaan tapahtui myös sutjakkaasti. Eckerö-Linen autolautta vei meidät reilussa kahdessa tunnissa Suomenlahden yli Tallinnaan, jossa majoituimme kahdeksi yöksi aivan sataman lähettyvillä sijaitsevaan hostelliin. Ohjattujen aktiviteettien lisäksi opiskelijoilla oli myös vapaa-aikaa kierrellä kaupunkia ja nähtävyyksiä. Moni löysikin kivoja paikkoja keskikaupungin liepeiltä ja vähän kauempaakin. Perjantaina palasimme päivälaivalla Helsinkiin ja ehdimme jo perjantai-illaksi kotiin Iisalmeen. Parin tunnin laivamatka sujui leppoisasti korttia pelaillen ja merimaisemia ihaillen. 

Matkaa oli suunniteltu jo loppusyksystä saakka, kun otimme vastaan pestin yo-salien kalustamisesta. Siitä hommasta saimme hyvän alkupääoman kevään kulttuuri- ja opintoretkeä varten. Lisää tukea anottiin ja saatiin OLVI-säätiöltä. Pääkohteemme Tallinnassa oli Eurooppa-elämyskeskus, jossa järjestetään koululaisille ja opiskelijoille Euroopan Unionin päätöksentekoa harjoittavia roolipelisimulaatioita. Parin tunnin mittaisessa roolipelissä opiskelijat valitsivat sattumanvaraisesti oman ryhmittymänsä, esim. perinne- tai vapausryhmä. Näissä ryhmissä liikuttiin toimeksiannosta toiseen keskustellen ja puntaroiden kahta uutta direktiiviä, jotka Euroopan Neuvosto oli tuonut parlamentin käsittelyyn. Ensimmäinen oli ilmastoruokadirektiivi ja toinen verkko-osallistumisdirektiivi, joiden hyväksyminen edellytti ryhmien sisäistä yhteisymmärrystä. Välillä kokoonnuttiin ”istuntosaliin”, jossa kunkin ryhmän edustajat esittivät kantansa ja perustelunsa. Näitä sai kyseenalaistaa tai kannattaa. Opiskelijat suoriutuivat mallikkaasti ryhmätyöskentelystä ja solahtivat hyvin meppien saappaisiin. Vaikka puheenvuorot ”parlamentin” edessä vähän saattoivat jännittää, pelko hälveni nopeasti, kun kaikki olivat positiivisella ja kannustavalla mielellä.

           

Tallinnassa tutustuimme historialliseen Unescon maailmanperintökohteeseen, eli Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Nuori oppaamme johdatti meidät vanhan kaupungin historiallisille paikoille ja kertoi kaupungin merkittävimmistä käännekohdista. Tallinna eli ”tanskalaisten linna” (linn = kaupunki viron kielellä) perustettiin virallisesti 1200-luvun alkupuolella tanskalaisten valloittamalle Toompean linnavuorelle, jonne tarun mukaan tupsahti taivaalta voiton merkiksi myös Tanskan kuningaskunnan vielä nykyäänkin käytössä oleva lippu ”Dannebrog” – valkoinen risti punaisella pohjalla. Tanskalaisten lisäksi Tallinnaa ja siten myös virolaisia ovat hallinneet ruotsalaiset, venäläiset ja saksalaiset kartanonherrat. Tallinnan historia ja nykyisyys on todella kansainvälinen ja se näkyy kaupungin kujilla, toreilla ja ilmapiirissä.   

Opintomatkan tavoitteita olivat yhteiskunnallisen ja Eurooppa-tietouden sekä kansalaisvaikuttamisen lisääminen, Unescon maailmanperintökohteeseen tutustuminen sekä uusien kansainvälisten elämysten ja kokemusten hankkiminen. Nämä etapit saavutettiin hienosti, ja moni rohkaistui ja sai inspiraatiota lähteä uudelleen Viroon tai muualle reissun päälle. Mikä sen hauskempaa ja opettavaisempaa? 

Matkailu avartaa! Aitäh! (=kiitos viroksi)  

     

Vielä erityiskiitos - suurtänu! OLVI-säätiölle tuesta!   

Matkalla oli mukana 21 lyseolaista sekä vastuuopettajat Heidi Martikainen ja Sara Niini. 

Raportin laati Heidi Martikainen. 

Hyvää vappua eli valpurinpäivää

 

Iisalmen lyseossa opiskelijoille tarjotaan vappuna simaa ja munkkeja, mutta mistä vapunvietto on saanut alkunsa?

Vappu, jota vietetään vuosittain 1. toukokuuta, yhdistää kansainvälisen työväenliikkeen juhlan, opiskelijaperinteet sekä kevään saapumisen juhlistamisen.

Vapun historialliset juuret ulottuvat keskiajalle asti. Alun perin juhla liittyi pyhään Valborgaan/Walburgaan, jonka muistopäivää vietettiin Ruotsissa ja Suomessa toukokuun alussa. Walburga oli kaksoisluostarin johtajatar. Kaksoisluostari on kristillinen luostari, jossa munkit ja nunnat elävät yhden yhteisen johtajan alla. Se, että johtaja eli abbedissa oli nainen, teki asiasta merkittävän.

Vappuna on myös maatalouteen liittyvä juhla. Karja päästettiin laitumille, sytytettiin juhlatulia, pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja.

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu siis valpurinpäivään. Usein vapunvieton perinne kuitenkin juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889. Suomessa työväenliike omaksui vapun juhlapäiväkseen 1900-luvun alussa, ja siitä tuli tärkeä osa poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa.

Suomessa vapun viettoon liittyy vahvasti opiskelijakulttuuri. Ylioppilailla oli ennen vanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä, ja silloin vietettiin kevätjuhlaa. 1900-luvulla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen Flooran päivästä toukokuun ensimmäiselle päivälle yleistyneen vapaapäivän vuoksi.

Opiskelijavappuun liittyy myös erilaisia rituaaleja, kuten patsaan lakittaminen. Tällaisia ovat mm. vappuaattona tapahtuvat Havis Amanda -patsaan lakitus Helsingissä, hirvipatsaan lakitus Lahdessa ja Lilja-patsaan lakittaminen Turussa.

Monille suomalaisille vappu on ennen kaikkea kevään juhla. Pitkän ja pimeän talven jälkeen vapun aikaan luonto alkaa herätä ja ihmiset siirtyvät ulos juhlimaan. Perinteisiin kuuluvat sima, tippaleivät ja munkit, joita nautitaan usein piknikin yhteydessä.

Vappu kuvastaa hyvin suomalaista kulttuuria: se on yhdistelmä vakavaa ja kevyttä, perinteitä ja uudistumista. Juuri tämä monipuolisuus tekee siitä yhden vuoden odotetuimmista juhlista.

 

EPAS-alumnimatka Brysseliin 26.1.-28.1.2026

Maanantaiaamuna 26.1.2026 herätys kajahti noin klo 4.00 ja suuntana oli hotellin varhaisaamiainen. Sen jälkeen suuntasin lentokentälle, jossa tapasin ensimmäistä kertaa matkakumppanini (13 nuorta eri puolilta Suomea ja kaksi ohjaajaa). Lennonportille päästyämme tajusimme, että samalla lennolla tulisi olemaan paljon suomalaisia meppejä eli Euroopan parlamentin jäseniä (MEP), ja tuumailimme siinä, että nyt olemme päässeet vaikutusvaltaiseen seuraan. 

Brysseliin saavuttuamme kiirehdimme Euroopan parlamentille ja siellä meitä odotti ravitseva lounas. Lounaan jälkeen pääsimme kiertämään parlamenttia ja tapamaan suomalaisen mepin Aura Sallan. Parlamenttivierailun jälkeen tutustuimme House of European History -museoon, ja tällaiselle historiaintoilijalle kaksi tuntia museossa ei riittänyt alkuunkaan. Illalla kävimme testaamassa osan porukan kanssa Five Guys -pikaruokaravintolan, joka kyllä voittaa Suomessa tunnetut Hesburgerin ja McDonald’sin ruoat.  

Euroopan parlamentti

 

Toisen päivän aamu valkeni sateisissa merkeissä, kun lähdimme käppäilemään kohti Brysselin keskustaa. Tutkimme kaupungin kuuluisia turistikohteita, muun muassa Grand-Placea ja Manneken Pis -patsasta. Kävimme myös testaamassa Brysselin kuuluisia ranskalaisia ja vohveleita, jotka olivat kyllä maineensa veroisia. Tämän jälkeen tilasimme Boltin ja suuntasimme Euroopan komissiolle. Komissiolla saimme kattavan esityksen instituutin toiminnasta ja tapasimme matkan toisen suomalaisen mepin, Sebastian Tynkkysen. Saimme myös tavata pikaisesti meppinä toimivan Merja Kyllösen yhden aktiivisen ryhmäläisemme ansiosta. Meppien tapaaminen oli yksi reissun parhaita puolia, kun sai kuulla eri näkökulmia niin meppien työstä kuin poliittisista mielipiteistäkin. Tapaamisten jälkeen suuntasimme vielä Parlamentarium-museoon, joka kertoi tarkasti Euroopan yhdentymisen tarinan. Illalla menimme vielä porukalla syömään kolmen ruokalajin illallisen sekä tutustumaan lisää paikalliseen kulttuuriin ja keskustan meininkeihin.  

  

Parlamentin jäsenten (MEP) tapaamisissa: Merja Kyllönen ja Sebastian Tynkkynen

  

Päivä kolme starttasi tapaamisella Suomen pysyvän edustuston edustajan Melis Yastatin kanssa, jonka jälkeen pääsimme kuulemaan lounastapaamisella lobbareiden arjesta ja työnkuvasta Brysselissä. Iltapäivällä pääsimme myös osaksi paneelikeskustelua, jossa kerrottiin erilaisista työmahdollisuuksista Euroopan parlamentissa – joita on uskomattoman suuri skaala. Sitten olikin matka tulossa päätökseen, kun palasimme hotellille ja lähdimme matkustamaan kohti lentokenttää.  

Epas-alumnimatka oli huikea kokemus ja ryhmähenki reissulla oli priimaa. Matkalla pääsi tutustumaan niin laajasti EU:n kaikkiin osa-alueisiin, että valittamisen varaa ei tosiaan jäänyt. Matka tartutti moneen EU-kärpäsen, ja osa kanssamatkustajista pohti jo paluumatkalla vakavasti uraa Euroopan unionissa.  

Merci beaucoup Bryssel!  

Teksti: Alina Turunen, 23D

Iisalmen lyseo on osa EPAS-verkostoa (Euroopan parlamentin Ambassador School). EPAS-ohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden ymmärtää oikeuksiaan EU:n kansalaisina ja saada tietoa Euroopan parlamentin roolista.