Lisää kulttuuria ja sivistystä!

Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki

Edellisen viikon kulttuuriteemapäivä laajeni historiaan, sivistykseen ja koulutukseen, kun maanantaina 9.11. lyseolta lähdettiin koko koulun voimin opintoretkille sekä etelään että pohjoiseen.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden suuntana oli Kajaani. Linja-autojen saavuttua Kajaaniin paikalliset oppaat tarjosivat kiertoajelun muodossa uusia näköaloja kaupunkiin. 

Kajaanin teatteri

Kajaanin lukion lounastauon jälkeen ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikka oli Kajaanin ammattikorkeakoulu KAMK, jossa opiskelijat saivat tiiviin esittelyn ammattikorkeakoulusta ja sen tarjoamista opinnoista.

Juho Salminen

Kajaanin taidemuseossa päästiin syventämään historian ja taiteen tuntemusta.

Mari Smolander

 Kainuun museossa perehdyttiin vuoden päänäyttelyyn Terva, joka kertoi tervanpolton vaikutukseta alueen historiaan, ja Kajaanin taidemuseo puolestaan tarjosi RakasKuitu-näyttelyssä uudenlaisia näkökulmia arkiselta tuntuvaan materiaaliin, kuituihin. 

Heidi Kilpeläisen teos Yksinhuoltaja

Riikka Keräsen teos on tehty käytöstä poisteutuista vaateista.

Vierailuja elävöittivät esiintyjät kreivitär Brahen ja Kajaanin linnan viimeisen päällikön, Johan Henrik Fieandtin, hahmoissa.

Toisen ja kolmannen vuosikurssin linja-autot puolestaan suuntasivat Kuopioon päämääränään Itä-Suomen yliopiston Hae yliopistoon! -päivät ja Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia tutuksi -hakijatapahtuma.

Opiskelijat saivat valita vierailukohteensa oman mielenkiintonsa mukaan.

Savonia-ammattikorkeakoululla oli tutustuttavana aloja moneen lähtöön, ja edustettuna olivat ainakin liiketalous, matkailu- ja ravitsemusala, sosiaaliala, terveysala, tekniikan ala, kulttuurin ala ja luonnonvara-ala. Esitelmien lisäksi tapahtumaan oli koottu esittelypisteitä, joilla sai tutustua ammattikorkeakouluun vapaammin.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella oli niin ikään esillä lukuisia aloja psykologiasta metsätieteisiin ja lääketieteellisestä opettajankoulutukseen. Lisäksi tapahtumassa toimintaansa esittelivät muun muassa yliopiston kirjasto, kielikeskus, LUMA-keskus ja avoin yliopisto sekä ainejärjestöt. Tietoa oli tarjolla myös kansainvälisestä opiskelijavaihdosta.  

 

Kotiin suunnattiin kaikista kohteista taas monta kokemusta ja ajatusta rikkaampana!

Mayumi Niiranen- Hisatomin teos.

Kuvat: M. Markkanen Jutussa olevia kuvia on paranneltu kuvankäsittelyohjelmilla/Kuopion retken kuva on luotu tekoälyllä.

Kulttuurin teemapäivä tiistaina 3.11.

Marraskuisen aherruksen keskellä vietimme tiistaina 3.11. teemapäivää kulttuurin parissa. 

Kulttuurin tuntemus on olennainen osa lukio-opintoja. Se avartaa maailmankuvaa, vahvistaa luovaa ajattelua ja auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä, näkökulmia ja yhteiskuntaa.  Nämä ovat taitoja, joita lukio-opiskelija tarvitsee niin jatko-opinnoissa, työelämässä kuin elämässä yleensäkin.

Aamun lyhennetyn oppitunnin jälkeen opiskelijat siirtyivät ohjausryhmissä erilaisten aktiviteettien pariin. Tarjolla oli monipuolinen kattaus nähtävää, koettavaa ja tehtävää.

Nuorisotalolla nähtiin Keltaisen teatterin esitys, joka perustui Tove Janssonin vuonna 1970 julkaistuun romaaniin ”Muumilaakson marraskuu”. Esityksen oli dramatisoinut ja ohjasi Ville Saastamoinen. Kuten Janssonin muumiteoksissa yleensä, tässäkin esityksessä oli pohdittavaa myös aikuiskatsojalle. Marraskuisen alakuloisessa tunnelmassa ollaan toisinaan niin Muumilaaksossa kuin oikeassakin elämässä. Esityksessä kuvattiin, kuinka Muumilaaksossa löydettiin ratkaisuja marraskuisiin murheisiin.

Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen kertoi työstään sarjakuvataiteilijana ja ajankohtaiskuvittajana. Luma-keskuksen Iisalmi-salissa pidetyn esityksen aikana katsojat pääsivät seuraamaan, kun Tikkanen työsti ajankohtaiskuvituksen yleisön antamasta teemasta alusta loppuun. Tikkasen kuvaus työskentelystä luovalla alalla oli kiinnostavaa kuultavaa etenkin kaikille niille, joita taiteelliset alat kiinnostavat.

Lapinlahden arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun taidepajassa historia ja nykypäivä kohtasivat lyseon 130-vuotisjuhlan kunniaksi. Lastun ohjaajien johdolla luotiin teoksia, jotka ilahduttavat pimeään vuodenaikaan ja näkyvät sekä sisällä että ulkona. Opiskelijat taiteilivat perinteisellä tekniikalla mutta moderneista materiaaleista himmeleitä koulun käytäviä koristamaan. Ikkunoihin puolestaan tehtiin siluettikuvia, jotka sisätilojen ollessa valaistuna näkyvät myös ulospäin. Siluetit kuvaavat toisaalta Iisalmen lyseon nykyisyyttä opiskelijoiden omakuvien muodossa, toisaalta koulun historiaa alakerroksen aikajanasiluettien muodossa. Työpaja osoitti yhdessä tekemisen voimaa: kun jokainen tekee osansa, voidaan saada aikaan suuria kokonaisuuksia.

Päivän aikana tehdyllä siluettiteoskokonaisuudella juhlistetaan 130-vuotiasta Iisalmen lyseota ja osallistutaan Iisalmen kaupungin valotapahtumaan Valon ihmeitä 20. - 21.11. 

Kuvat: Tiina Mustonen, M.Markkanen

 

Lyseomppilaiset toivat Iisalmen lyseoon iloa, yhteistyötä ja kilpailuhenkeä

Iisalmen lyseossa vietettiin perinteisiä lyseomppilaisia, joiden aikana opiskelijat pääsivät heittäytymään monipuolisten tehtävien pariin, testaamaan taitojaan ja nauttimaan yhdessä tekemisestä. Päivä tarjosi naurua, oivalluksia ja sopivasti leikkimielistä kilpailua.

Lyseomppilaisten ohjelma piti sisällään monenlaisia haasteita. Opiskelijat pääsivät kokeilemaan muun muassa rikkinäistä puhelinta, pantomiimia, pakohuonetta ja murhamysteeriä. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkivisa sekä kehukilpailu, jossa tarvittiin luovuutta ja kannustavaa asennetta. Erilaiset tehtävät haastoivat opiskelijoita niin päättelykyvyssä, heittäytymisessä kuin yhteistyössäkin.

Päivän ohjelmaan toi oman lisänsä paikallinen yritys Olvi Oyj, joka järjesti opiskelijoille tietokilpailun. Osallistujat pääsivät myös maistelemaan yrityksen uutta kokeilumakua, jonka Olvi Oyj lahjoitti tapahtumaa varten.

Lyseomppilaiset huipentuivat yhteiseen salitilaisuuteen, jossa kerrottiin Iisalmen lyseon 130-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävästä etikettikilpailusta.

Päivän kilpailuissa menestyi erityisesti 25A-luokka, joka vei kokonaiskilpailun voiton niukalla piste-erolla seuraaviin joukkueisiin.

Perinteiset lyseomppilaiset muistuttivat jälleen siitä, kuinka tärkeää kouluyhteisössä ovat yhdessä tekeminen, hyvä yhteishenki ja mahdollisuus oppia uutta myös tavallisen oppituntiarjen ulkopuolella.

Terveisiä Gladsaxesta!

 Uusi Nordplus-projekti Iisalmen ja Gladsaxen lukioiden kesken

Hei Iisalmen lyseon opettajat, terveisiä Tanskan Gladsaxen lukiosta. Projektin aikana 30 opiskelijaa, 15 suomalaista ja 15 tanskalaista, kokoontuvat Tanskan Gladsaxen lukiossa ja Iisalmen lyseossa. Tavoitteenamme on saada opiskelijat pois puhelimiltaan ruokatunnin aikana ja saavuttaa yhteisölliset ruokatunnit. Olemme kehittäneet järkyttävän hienoja ideoita erilaisista ruokatuntiaktiviteeteista, jotta pääsisimme tavoitteisiin. Olemme saaneet yhteensä 10 erilaista ideaa Suomeen ja Tanskaan - viisi niistä Suomeen.

Olemme tutustuneet tanskalaiseen kulttuuriin mm. harjoitelleet tanskalaisia tansseja, jotka muistuttavat paljon Wanhojen tansseja. Tanskassa on paljon samaa Suomen kanssa, mutta on myös jonkin verran eroja. Erojen ja yhtäläisyyksien kautta olemme saaneet paljon inspiraatioita Nordplus-projektia varten. Odottakaa innolla miten viihdytämme opiskelijoita ruokatunneilla! Vi ses!

Aino Lappalainen, 25C

Miia Tikkanen 25A

Ykkösten tutustumispäivässä lajikokeiluja ja yhdessä pähkäilyä

Syyslukukausi on alkanut lyseossakin, ja tuttuun tapaan lukionsa aloittaneet kyydittiin lukuvuoden toisena perjantaina Rautavaaran Metsäkartanolle viettämään päivää yhteisten aktiviteettien parissa.

    

Näin opiskelijat kertoivat päivän toiminnasta:

”Tultiin linkulla perille, yhteiset ohjeet. Käytiin alkuun jousiampumassa ja sen jälkeen mentiin ongelmarataan missä kaikki osallistuivat hyvin. Käytiin syömässä, ruoka oli todella hyvää. Pelattiin hyrlinkiä mikä oli kivaa ja lopuksi melottiin.”

”Neljä erilaista kivaa aktiviteettia.”

”Ensin käytiin pelaamassa hyrlinkiä, laji oli minulle uusi, mutta sujui ihan kivasti. Sen jälkeen mentiin melomaan, sekin uusi juttu mulle mutta ei jouduttu sentään uimaan takasin rannalle :D. Melonnan jälkeen syömään ruokaa, joka oli todella herkullista ja maistui hyvin. Ruokatauon jälkeen mentiin jousiammuntaan, joka oli erittäin kivaa puuhaa. Miinuksena kuitenkin oli se, että jäi mietityttämään miten siinä oikein ryhmäydytään? Jousiammunnan jälkeen suunnattiin kohti ongelmaratkaisuratoja.”

 

Päivän parhaaksi anniksi ykköset mainitsivat seuraavia:

”Se että oma ryhmä alkoi olemaan hyvissä fiiliksissä ja kaikilla oli kivaa.”

”Melonta ja se oudon kuuloinen peli.”

”Mielestäni parasta oli ehkä uusi ryhmähengen tunne.”

 

”Ruoka oli hyvää ja melominen oli jännintä.”

”Kaikki aktiviteetit oli hauskoja ja luokan kanssa oli mukavaa touhuta.”

”Jousiammunta ja lounas.”

”Tehtiin yhdessä ryhmässä ja kaikki osallistui.”

”Viimeisessä tehtävässä ongelmaradan läpipääsy, koko porukka vaan hurraa sille että onnistuttiin tehtävässä, siinä tuli jotenkin hyvä ryhmähenki ja yhteisöfiilis.”

 

Oman ryhmän toimintaa kuvailtiin näin:

”Oli kivaa ja ihana että tämmösiä järjestetään!”

”Tutustuin vähän enemmän ryhmääni. Meillä oli yhteistä kivaa tekemistä jonka yhteydessä on kiva vaihtaa muutama sana. Yhteishenki oli hyvä. Tuli olo, että kaikki ollaan mukana.”

”En tutustunut uusiin, pikemminkin päivä syvensi välejä koulussa tapaamien ihmisten kanssa. Ryhmän yhteishenki oli, ja luultavasti tulee olemaan aina 10/10.”

”Tutustuin ja paljastui, ryhmän yhteishenki oli ihan kiva.”

”Tutustuin lisää ja kyllä huomasin muissa uusia piirteitä. Yhteishenki oli ihan kiva. Välillä tuntui, että eniten päivästä sai irti ne jotka uskalsi pitää ääntä itsestään.”

 

”Puhuin enemmän luokkalaiselleni ja se oli mukavaa.”

”Oli tosi hauskaa ja kaikki tuli toimeen!!!! Ehdottomasti paras päivä lukiossa tähän mennessä.”

”Tutustuin, paljasti joistakin uusia puolia ja oli ihan MAHTAVA ryhmähenki!!!!!”