Myös Pyhän Ristin kirkossa on alkanut remontti, joten kevään lakkiaisjuhlaa varten tarvittiin taas uusi tila - tällä kertaa paikaksi valikoitui Olvi-oluthalli. Tänä keväänä ylioppilaaksi lakitettiin
85 Iisalmen lyseon abiturienttia. Pitkään vaalitut lyseon juhlaperinteet on saatu mainiosti istutettua vaihtuviin tiloihin, ja niin oli tänäänkin. Juhla alkoi abiturienttien saapumisella juhlasaliin lippujen johdolla. Musiikkina kuultiin Otto Aminoffin säveltämä Doctrina Vitae, jonka esittivät Aada Lindgren huilulla, Nella Niilekselä sellolla, Manu Nykänen pianolla, Veikka Tervo trumpetilla ja Otto Aminoff kitaralla.
Tunnelma tiivistyi Miia Takalan esittäessä upeasti kanteleellaan Yann Tiersenin säveltämän La Valse d'Amélien.
Rehtori Pasi Tolonen arveli puheessaan ylioppilaiden lukiovuosien koostuneen
varmasti paitsi onnistumisista ja ilon hetkistä, myös hetkistä, jolloin
motivaatio tai usko omiin kykyihin on ollut kadoksissa. Tolonen kuitenkin totesi
nyt olevan juhlan aika, kun koko yleissivistävien lukio-opintojen oppimäärä on suoritettu.
Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, ja se on kaikkien
saatavilla – mihin siis nykyisin tarvitaan yleissivistystä? Vuosikymmeniä
sitten, kun tiedonhankinta oli nykyistä hankalampaa, sivistys oli nimenomaan asioiden
tietämistä. Nykyisin yleissivistys on ennemminkin kykyä tiedon arvioimiseen ja
soveltamiseen. Sivistystä on Tolosen mukaan myös taito kuunnella ja keskustella
myös sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on eri mieltä asioista. Tätä
taitoa hän piti sydämen sivistyksenä: taitona olla ihminen ja ymmärtää toista.
Rehtori totesi, että harva sukupolvi on kasvanut niin monien
ja nopeiden muutosten keskellä kuin nyt ylioppilaaksi kirjoittaneet. Jokaisella
sukupolvella on omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Nykyisellä
sosiaalisen median aikakaudella hän kehotti nuoria muistamaan, että täydellinen
ei tarvitse olla eikä virheitä pelätä, sillä epäonnistumiset opettavat
sitkeyttä, nöyryyttä ja myötätuntoa muita kohtaan.
Tolonen päätti puheensa sanomalla, että maailma tarvitsee
nyt juuri uusien ylioppilaiden osaamista – ajattelua, tunnetta ja tahtoa – ja toivotti
heille rohkeutta tuleviin valintoihin ja merkityksellisyyttä ja iloa elämään.
Musiikkiesitykset jatkuivat Aarni Soivion säveltämällä ja Johannes Brotheruksen sanoittamalla kappaleella Ihan kohta ohi. Laura Kallio lauloi, Joonas Mähönen soitti pianoa, Aada Lindgren huilua ja Maisa Kahelin viulua.
Riemuylioppilaan tervehdyksen juhlaan toi kenraali Sakari Honkamaa. Riemuylioppilas arveli puheensa aluksi uusien ylioppilaiden
jo huomanneenkin, että Iisalmen lyseo on ainakin hänen mukaansa yksi maan
parhaita, ja muisteli omien opiskeluaikojensa opettajapersoonia. Hän totesi
vanhempien voivan olla tänään ylpeitä lapsistaan riippumatta siitä, millaisin
arvosanoin he ovat valmistuneet.
Ylioppilaiden Honkamaa totesi olevan elämänvaiheessa, jossa
ei ole vastuussa juuri mistään juuri kenellekään, paitsi itselleen. Hän totesi,
ettei ylioppilailla ole edessään yhtään pääsykoetta, jota ei voisi läpäistä –
maailma on avoin. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, aina voi yrittää
uudelleen.
Honkamaa kertoi havainneensa riemuylioppilaiden työurien
kirjon olevan varsin moninainen, ja että moni on myös työskennellyt
kansainvälisissä tehtävissä. Siksi hän pitikin Iisalmen lyseon panostusta
kansainväliseen toimintaan viisaana, ja päättikin puheensa Suomen armeijan ylipäällikön,
presidentti Subbin tapaan kolmeen pointtiin: ”Dream, work hard, succeed, mutta
ennen kaikkea: Have fun!”
Seuraavaksi pääsivät lavalle itse juhlan päähenkilöt, kun rehtori Pasi Tolonen jakoi abiturienteille ylioppilastodistukset. Onnittelemassa olivat ryhmänohjaajat Sara Niini, 23A, joka samalla juhli työuransa viimeisiä lakkiaisia, Kimmo Varis, 23B, Tuija Ritola, 23C, Pekka Ritola, 23D ja Juha Hieta, 23M. Rehtori julisti nuoret abiturientit ylioppilaiksi aplodien ja yhteislaulu Gaudeamus Igiturin saattelemana.
Juuri lakkinsa päähän asettanut ylioppilas Isabella Hakkarainen palasi puheessaan lukion opiskeluntäyteisiin arkipäiviin ja mieleenpainuvimpiin kokemuksiin, juhlaviin vanhojen tansseihin ja hyytävään penkkariajeluun. Tuore ylioppilas pohti, kuinka lukion kolmevuotinen arki on muuttumassa muistoiksi. Hän suuntasi katseensa tulevaan, alkavaan uuteen elämänvaiheeseen Muumipappaa siteeraten: "Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan." Tulevaisuuden pelon sijaan Hakkarainen kehotti ylioppilastovereitaan tänä juhlapäivänä tuntemaan ylpeyttä ja iloa siitä, kuinka pitkälle he jo ovat päässeet. Hän kiitti opettajia uskosta nuorten lukiolaisten kykyihin ja toisaalta näille asettamistaan haasteista. Läheisiä uusi ylioppilas puolestaan kiitti kannustuksesta ja tuesta, ja opiskelutovereitaan yhteishengestä, jaetuista hetkistä ja naurusta, jotka ovat tehneet opiskeluajasta erityisen. Hän totesi ylioppilaiden olevan valmiita tulevaan ei siksi, että he tietäisivät kaiken, vaan siksi, että he tietävät kyllä menestyvänsä ja saavansa tehdä sen rennosti, rohkeasti ja omalla tyylillään. Puheensa Hakkarainen päätti kehotukseen:
"Vivat, crescat, floreat. Eläköön, kasvakoon, kukoistakoon. Nauttikaamme tästä päivästä!"
Musiikkiesityksenä kuultiin vielä Laura Kallion laulamana koskettava Paula Vesalan säveltämä ja sanoittama Sinuun minä jään, jota Johannes Mähönen säesti pianolla.
Juhla päättyi perinteitä kunnioittaen yhteislauluna laulettuun Suvivirteen., jonka jälkeen liput ja ylioppilaat poistuivat juhlasalista.
Aurinkoisessa alkukesän säässä ylioppilaat järjestäytyivät juhlakulkueeksi kohti lyseota, jonka sisäpihalle valkolakit kokoontuivat onnitteluja ja valokuvausta varten.
Iisalmen lyseon väki onnittelee lämpimästi kevään ylioppilaita ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää!
