-”Parasta
olivat ihmiset.”
-”Pääsi
tutustumaan saman tyylisiin ihmisiin kuin itse olen.”
-”Vaikka
viikko olikin lyhyt aika, ehti kiintyä moneen ja oli haikeaa hyvästellä heidät.”
-”Ennakkoluulot
ovat turhia ja usein vääriä.”
-”Kielitaito
karttui ja sai käyttää yllättäviäkin kieliä (esim. saksa).”
Kahdeksan opiskelijaa ja kolme opettajaa (Juha Hieta, Heidi
Martikainen ja Marjo Määttänen) osallistui viikon ajan Erasmus+ ”Climate
Change in the Digital Era” -projektiin Kreikan Sapesissa.
Lensimme Helsingistä Münchenin kautta Ateenaan ja edelleen
Ateenasta Koillis-Kreikkaan Alexandroupolin satamakaupunkiin, josta opiskelijat
kuljetettiin Sapesiin perhemajoitukseen. Opettajille oli varattu hotellihuoneet
Alexandroupolissa. Saatoimme tuoda viileän ilmamassan mukanamme pohjoisesta,
sillä välilaskulla Münchenissä oli valkoinen maa ja Kreikassakin melko koleaa, vaikkakin aurinkoista.
”Alueen köyhyys yms. oli aika yllättävää. Lisäksi tapa suhtautua aikatauluihin.”
Projektiviikkoon osallistui nuoria ja heidän opettajiaan
paitsi Suomesta ja isäntämaa Kreikasta myös Ranskasta ja Norjasta. Kokoonnuimme
maanantaina Sapesin koululla, jossa saimme ensi alkuun nähdä eri maiden
opiskelijoiden valmistamia esityksiä ilmastonmuutoksesta kotimaassaan.
”Oli
vaikea muistaa, että vessanpönttöön ei saanut heittää paperia.”
Sapesin koulu
Toisena päivänä kuuntelimme Ateenan yliopiston tutkijoiden
pitämää vuorovaikutteista etäluentoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Meille
esiteltiin myös paikan päällä välineistöä, sensoreita, joiden avulla
ilmanlaatua voidaan mitata ja seurata. Draxis-yhtiön edustajat kertoivat siinä
yhteydessä myös paitsi kehittämistään sensoreista myös ilmansaasteiden
lähteistä ja vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Luennon jälkeen
meille oli järjestetty tapaaminen Sapesin kaupunginjohtajan kanssa paikalliseen
kahvilaan. Tilaisuuden jälkeen lähdimme vielä bussilla retkelle läheiseen
Komotinin kaupunkiin, jossa meitä opasti eräs koulun opettajista.
Keskiviikkona aloitimme päivän Sapesin koululla jälleen
luennolla, jossa kerrottiin Erasmus-projektia varten suunniteltavan
mobiilisovelluksen kehittelyssä huomioon otettavista asioista. Tarkoituksena
on, että jokaiseen projektissa mukana olevaan kouluun hankitaan ilmanlaatua
alueella mittaava sensori, joka välittää tietoa sovellukseen, josta jokainen
voi käydä tarkistamassa hankepaikkakuntien sen hetkisen ilmanlaadun ja muuta
ilmastodataa.
Päivän päätteeksi opiskelijat tulivat Alexandroupoliin, jossa
oli opastettu kävelykierros kaupungin merkittävimpiin nähtävyyksiin.
Kuva on otettu Pyhän
Nikolauksen kirkon portailla.
Voiton
jumalatar Niken veistos sekä Alexandropoulin majakka
Koulun pihalla sekä myös kaupunkien kaduilla ihmetystä ja ihastusta
herättivät lukuisat kodittomat koirat, jotka kerjäsivät makupaloja ja
rapsutuksia erityisesti meidän nuorilta.
Torstaina ohjelmassa oli retkipäivä, jonka alkuun matkasimme
bussilla antiikin aikaisen Filippoin kaupungin raunioille. Perimätiedon mukaan
itse apostoli Paavali rantautui läheiseen rannikolla sijaitsevaan Kavalan
kaupunkiin ja jatkoi sieltä matkaa Filippoihin. Paavali kastoi Filippoissa
Lidia-nimisen naisen kristityksi, ja hänestä tuli ensimmäinen nykyisen EU:n
alueella kastettu kristitty. Paikka oli ollut myös merkittävä antiikin
aikaisten sotien näyttämö. Edelleen näkyvissä oli muun muassa muinaisen kylpylän ja
”ostoskeskuksen” sekä kirkon raunioita. Alla olevassa kuvassa olemme teatterin
raunioilla.
Filippoista jatkoimme Kavalan satamakaupunkiin, joka oli
meille suomalaisille nimestään huolimatta viehättävä ja idyllinen. Siellä oli
aikaa käydä tuliaisostoksilla ja ruokailemassa.
Kavalasta ajoimme Nestos-joen varrella sijaitsevaan
seikkailupuistoon, jossa nuoret saivat kiipeillä jyrkkiä vuorenrinteitä, ampua
jousipyssyllä ja liitää vaijerilla joen yli.
Perjantaina alkoi kotimatka. Norjalaiset ja ranskalaiset
lähtivät jo aikaisin aamulla ja me suomalaiset puolilta päivin Alexandropouliksen
lentokentältä. Lensimme Ateenaan, jossa oli muutaman tunnin odottelu ja välilento
Frankfurtiin, josta vaihdoimme vielä illan viimeiseen koneeseen, joka lennätti
meidät turvallisesti takaisin kotimaan kamaralle. Saavuimme Helsinki-Vantaalle
myöhään yöllä, joten majoituimme lentokenttähotelliin, josta tuhdin aamupalan
nautittuamme jatkoimme matkaa puolen päivän aikaan junalla Iisalmeen.
Kiitos
Kreikka ja kreikkalaiset isännät! Tästä on hyvä jatkaa.
”-Opin uusia sanoja niin ranskaksi,
englanniksi kuin kreikaksi.”
”Sain lisää itsevarmuutta englannin
puhumiseen.”
” …ei juuri hiljaisia hetkiä ollut! ”
”…vaikka se olikin vain viikko, ehti
kiintyä moneen ihmiseen”
”-Saimme elinikäisiä ystäviä.”
Teksti Heidi Martikainen, kommentit matkalle osallistuneiden opiskelijoiden.
