-”Parasta olivat ihmiset.”
-”Pääsi
tutustumaan saman tyylisiin ihmisiin kuin itse olen.”
-”Vaikka
viikko olikin lyhyt aika, ehti kiintyä moneen ja oli haikeaa hyvästellä heidät.”
-”Ennakkoluulot
ovat turhia ja usein vääriä.”
Kahdeksan opiskelijaa ja kolme opettajaa (Juha Hieta, Heidi
Martikainen ja Marjo Määttänen) osallistui viikon ajan Erasmus+ ”Climate
Change in the Digital Era” -projektiin Kreikan Sapesissa.
Lensimme Helsingistä Münchenin kautta Ateenaan ja edelleen Ateenasta Koillis-Kreikkaan Alexandroupolin satamakaupunkiin, josta opiskelijat kuljetettiin Sapesiin perhemajoitukseen. Opettajille oli varattu hotellihuoneet Alexandroupolissa. Saatoimme tuoda viileän ilmamassan mukanamme pohjoisesta, sillä välilaskulla Münchenissä oli valkoinen maa ja Kreikassakin melko koleaa, vaikkakin aurinkoista.
”Alueen köyhyys yms. oli aika yllättävää. Lisäksi tapa suhtautua aikatauluihin.”
Projektiviikkoon osallistui nuoria ja heidän opettajiaan
paitsi Suomesta ja isäntämaa Kreikasta myös Ranskasta ja Norjasta. Kokoonnuimme
maanantaina Sapesin koululla, jossa saimme ensi alkuun nähdä eri maiden
opiskelijoiden valmistamia esityksiä ilmastonmuutoksesta kotimaassaan.
”Oli vaikea muistaa, että vessanpönttöön ei saanut heittää paperia.”
Toisena päivänä kuuntelimme Ateenan yliopiston tutkijoiden pitämää vuorovaikutteista etäluentoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Meille esiteltiin myös paikan päällä välineistöä, sensoreita, joiden avulla ilmanlaatua voidaan mitata ja seurata. Draxis-yhtiön edustajat kertoivat siinä yhteydessä myös paitsi kehittämistään sensoreista myös ilmansaasteiden lähteistä ja vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Luennon jälkeen meille oli järjestetty tapaaminen Sapesin kaupunginjohtajan kanssa paikalliseen kahvilaan. Tilaisuuden jälkeen lähdimme vielä bussilla retkelle läheiseen Komotinin kaupunkiin, jossa meitä opasti eräs koulun opettajista.
Keskiviikkona aloitimme päivän Sapesin koululla jälleen
luennolla, jossa kerrottiin Erasmus-projektia varten suunniteltavan
mobiilisovelluksen kehittelyssä huomioon otettavista asioista. Tarkoituksena
on, että jokaiseen projektissa mukana olevaan kouluun hankitaan ilmanlaatua
alueella mittaava sensori, joka välittää tietoa sovellukseen, josta jokainen
voi käydä tarkistamassa hankepaikkakuntien sen hetkisen ilmanlaadun ja muuta
ilmastodataa.
Päivän päätteeksi opiskelijat tulivat Alexandroupoliin, jossa
oli opastettu kävelykierros kaupungin merkittävimpiin nähtävyyksiin.
Kuva on otettu Pyhän Nikolauksen kirkon portailla.
Koulun pihalla sekä myös kaupunkien kaduilla ihmetystä ja ihastusta herättivät lukuisat kodittomat koirat, jotka kerjäsivät makupaloja ja rapsutuksia erityisesti meidän nuorilta.
Torstaina ohjelmassa oli retkipäivä, jonka alkuun matkasimme bussilla antiikin aikaisen Filippoin kaupungin raunioille. Perimätiedon mukaan itse apostoli Paavali rantautui läheiseen rannikolla sijaitsevaan Kavalan kaupunkiin ja jatkoi sieltä matkaa Filippoihin. Paavali kastoi Filippoissa Lidia-nimisen naisen kristityksi, ja hänestä tuli ensimmäinen nykyisen EU:n alueella kastettu kristitty. Paikka oli ollut myös merkittävä antiikin aikaisten sotien näyttämö. Edelleen näkyvissä oli muun muassa muinaisen kylpylän ja ”ostoskeskuksen” sekä kirkon raunioita. Alla olevassa kuvassa olemme teatterin raunioilla.
Filippoista jatkoimme Kavalan satamakaupunkiin, joka oli meille suomalaisille nimestään huolimatta viehättävä ja idyllinen. Siellä oli aikaa käydä tuliaisostoksilla ja ruokailemassa.
Kavalasta ajoimme Nestos-joen varrella sijaitsevaan seikkailupuistoon, jossa nuoret saivat kiipeillä jyrkkiä vuorenrinteitä, ampua jousipyssyllä ja liitää vaijerilla joen yli.
Perjantaina alkoi kotimatka. Norjalaiset ja ranskalaiset lähtivät jo aikaisin aamulla ja me suomalaiset puolilta päivin Alexandropouliksen lentokentältä. Lensimme Ateenaan, jossa oli muutaman tunnin odottelu ja välilento Frankfurtiin, josta vaihdoimme vielä illan viimeiseen koneeseen, joka lennätti meidät turvallisesti takaisin kotimaan kamaralle. Saavuimme Helsinki-Vantaalle myöhään yöllä, joten majoituimme lentokenttähotelliin, josta tuhdin aamupalan nautittuamme jatkoimme matkaa puolen päivän aikaan junalla Iisalmeen.
Kiitos Kreikka ja kreikkalaiset isännät! Tästä on hyvä jatkaa.
”-Opin uusia sanoja niin ranskaksi,
englanniksi kuin kreikaksi.”
”Sain lisää itsevarmuutta englannin
puhumiseen.”
” …ei juuri hiljaisia hetkiä ollut! ”
”…vaikka se olikin vain viikko, ehti
kiintyä moneen ihmiseen”
”-Saimme elinikäisiä ystäviä.”
Teksti Heidi Martikainen, kommentit matkalle osallistuneiden opiskelijoiden.
