Iisalmen lyseossa opiskelijoille tarjotaan vappuna simaa
ja munkkeja, mutta mistä vapunvietto on saanut alkunsa?
Vappu, jota vietetään vuosittain 1. toukokuuta, yhdistää
kansainvälisen työväenliikkeen juhlan, opiskelijaperinteet sekä kevään
saapumisen juhlistamisen.
Vapun historialliset juuret ulottuvat keskiajalle asti. Alun
perin juhla liittyi pyhään Valborgaan/Walburgaan, jonka muistopäivää vietettiin
Ruotsissa ja Suomessa toukokuun alussa. Walburga oli kaksoisluostarin johtajatar.
Kaksoisluostari on kristillinen luostari, jossa munkit ja nunnat elävät
yhden yhteisen johtajan alla. Se, että johtaja eli abbedissa oli nainen,
teki asiasta merkittävän.
Vappuna on myös maatalouteen liittyvä juhla. Karja päästettiin laitumille, sytytettiin juhlatulia, pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumiseksi soitettiin kelloja.
Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun
juhlinta perustuu siis valpurinpäivään. Usein vapunvieton perinne kuitenkin juontaa
juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska
Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886
alkaen. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889. Suomessa
työväenliike omaksui vapun juhlapäiväkseen 1900-luvun alussa, ja siitä tuli
tärkeä osa poliittista ja yhteiskunnallista toimintaa.
Suomessa vapun viettoon liittyy vahvasti opiskelijakulttuuri. Ylioppilailla oli ennen vanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä, ja silloin vietettiin kevätjuhlaa. 1900-luvulla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen Flooran päivästä toukokuun ensimmäiselle päivälle yleistyneen vapaapäivän vuoksi.
Opiskelijavappuun liittyy myös erilaisia rituaaleja, kuten
patsaan lakittaminen. Tällaisia ovat mm. vappuaattona tapahtuvat Havis Amanda -patsaan
lakitus Helsingissä, hirvipatsaan lakitus Lahdessa ja Lilja-patsaan
lakittaminen Turussa.
Monille suomalaisille vappu on ennen kaikkea kevään juhla.
Pitkän ja pimeän talven jälkeen vapun aikaan luonto alkaa herätä ja ihmiset
siirtyvät ulos juhlimaan. Perinteisiin kuuluvat sima, tippaleivät ja munkit,
joita nautitaan usein piknikin yhteydessä.
Vappu kuvastaa hyvin suomalaista kulttuuria: se on yhdistelmä vakavaa ja kevyttä, perinteitä ja uudistumista. Juuri tämä monipuolisuus tekee siitä yhden vuoden odotetuimmista juhlista.
