LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä



Abiturientit ja toisen vuosikurssin lukio-opiskelijat pääsevät jälleen näyttämään osaamisensa ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitukset alkoivat tiistaina 15.3. äidinkielen lukutaidon ja suomi toisena kielenä -kokeilla. Iisalmen lyseossa kirjoitukset päättää keskiviikkona 30.3. järjestettävä reaaliaineiden toinen koepäivä. Joissakin Suomen lukioissa kirjoitetaan vielä perjantaina 1.4. saamen äidinkielen ja kirjallisuuden koe.

Tänä keväänä ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut yhteensä 173 kokelasta, joista suuri osa kirjoittaa useamman kuin yhden oppiaineen kokeen. Osa heistä on tämän kevään abiturientteja, osa jatkaa kirjoitusurakkaansa ensi lukuvuonna. Mukana on myös aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia. Eniten ilmoittautuneita on reaalikokeeseen perjantaina 25.3., jolloin koesaleihin saapuu ilmoittautumistietojen mukaan 100 kokelasta. Osaamista vaaditaan silloin uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon oppiaineissa.

Opiskelijat ovat valmistautuneet kokeisiin kertaamalla kurssien aikana oppimaansa. Eräs terveystiedon ylioppilaskokeeseen osallistuva opiskelija kertoo tehneensä karkean lukusuunnitelman, jonka pohjalta on kerrannut kurssikirjojen sisällöt muutaman kuukauden aikana. Lisäksi kokelas kertoo harjoitelleensa vanhojen ylioppilaskokeiden avulla. 

Toinen, useita aineita tämän kevään kokeissa kirjoittava opiskelija kommentoi aiemmin tekemiensä yo-kokeiden perusteella, että joissain aineissa tehtävät ovat hänen mielestään olleet jopa yllättävän yksinkertaisia. Pitkien kielten kokeessa puolestaan taso on kokelaan mukaan ollut huomattavan korkea. 

Molemmat haastatellut suhtautuvat tulevaan koitokseen hyvällä ja luottavaisella mielellä. Lukion aikana tehdyn työn ja keskeisten sisältöjen kertaamisen uskotaan kannattelevan. Jos tulokseen ei ole tyytyväinen, on koesuoritus aina mahdollista uusia myöhemmin. Tulevaisuuden suunnitelmissa haastatelluilla siintävät kuppatieteiden ja kasvatustieteiden opinnot.  

Tärkeinä koepäivinä tunnelma on usein hyvästä valmistautumisesta huolimatta jos ei jännittynyt, niin ainakin koitokseen virittynyt, ja hyvä niin. Pieni jännitys kuuluu asiaan ja kertoo kokeen merkityksellisyydestä nuoren lukiopolulla. 



Onnea ja sinnikkyyttä kaikille kokelaille!  

   

Liukasta laskiaista!

Lyseon opiselijakunnan hallitus järjesti opettajien avustuksella laskiaistiistaina 1.3. kaikille Iisalmen lyseolaisille yhteisen ulkoiluiltapäivän. Sää suosi ulkoilijoita, ja iltäpäivästä nautittiin kevättalven auringon lämmössä. Opiselijakunnan hallitus oli loihtinut lukion läheisyyteen monenlaisia aktiviteetteja. Kentällä pääsi kokeilemaan taitojaan luistelussa.
Lumikenkäilyssä tarkoitus oli suorittaa pujottelua ja hyppyjä vaatinut rata mahdollisimman nopeasti. Lumi pöllysi vauhdikkaimmissa suorituksissa! Lumipalloja sai heitellä luvallisesti, kun kohteena oli tarkkuusmaali. 


 Satamassa innokkaat pilkkijät saivat saaliiksi ainakin ahvenia. Iisalmen pilkkijät ry oli mukana tapahtumassa opastamassa ja tarjoamassa lainavälineistöä. 


 Liukumäessä koettiin vauhdin hurmaa monenlaisilla tyyleillä. Mainiot vauhdit saatiin Haukiniemen matonpesupaikalta jäälle laskien.


 Jäällä lukiolaisia kyydittiin perinteisellä kirkkoreellä. 



 Sisäpihan puolella oli tarjolla makkaraa, mehua ja laskiaispullia.


 Opiskelijat pitivät ulkoiluiltapäivää onnstuneena. Suuri osa abiturienteista valmistautuu jo talvilom jälkeen alkaviin yioppilaskirjoituksiin, joten paikalla oli lähinnä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Vilma Kärkkäinen ja Helmi Kärkkäinen iloitsivat kaikille yhteisestä tapahtumasta ja vaihtelusta lukion arkeen. Aino Kiiskinen, Iiris Lappalainen, Ronja Turpeinen ja Laila Shaheen olivat haastateltaessa ehtineet ottaneet osaa jo mäenlaskuun ja lumipallonheittoon. Myös he arvostivat vaihtelua opiskelun arkeen ja pitivät siitä, että tarjolla oli erilisia aktiviteetteja. Erityisesti hevosajelumahdollisuus sai kiitosta erityisyydestään. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet Viivi Niiranen ja Jorik Hoxha seurasivat mäenlaskua rannassa


Ajatus kaikille yhteisestä ulkoilutapahtumasta oli virinnyt hallituksen keskuudessa hyvien säiden innoittamana. Tapahtuma oli ideoitu nopeasti ja järjestelytkin hallitus oli saanut tehdyksi jouhevasti yhteistyötahojen ystävällisellä avustuksella. Hoxha ja Niiranen olivat saaneet jo iltapäivän aikana osallistuneilta kiitosta tapahtumasta. Korona-aikana lukiolaisten yhteisiä tapahtumia ei ole voitu juuri järjestää, mutta nyt hyvä sää ja opiskelijakunnan hallituksen luovuus mahdollistivat ulkoiluiltapäivän iloisissa merkeissä! 

 Laskiasperinne on vanha, ja monien muiden juhlien tavoin siihen liittyy Suomessa sekä peltoviljelykulttuuriin liittyviä että kristillisiä piirteitä. Juhla ajoittuu kristillisen perinteen mukaisesti seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Pääsiäiseen kestäneen paastonajan alkamisen vuoksi laskiaisena on syöty tukevasti, ja tämä perinne näkyy nykyisinkin hernekeiton ja laskiaispullien muodossa. Kustaa Vilkuna toteaa "Vuotuisessa ajantiedossa" (1950), että vanhassa kansanperinteessä laskiainen on liittynyt erityisesti naisten talvisten kehruutöiden päättymiseen. Langat piti saada kehrättyä valmiiksi laskiaiseksi, sillä laskiaisen jälkeen tuli jo aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kutominen. Naiset pukeutuivat valkoisiin tai vaaleisiin vaatteisiin ja harjasivat hiuksiaan, jotta seuraavan vuoden pellavasta tulisi pehmeää ja puhdasta. Tytöt laskivat samasta syystä mäkeä hiukset vapaana, ja laskiessa kotitaloon huudettiin pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia ja räätiköitä (eli lanttuja) kuin nurkanpäitä. Ruuan piti laskiaisena olla rasvaista, koska uskottiin, että mitä enemmän rasva laskiaisena kiilsi sormissa ja suupielissä, sitä enemmän siat kesällä ihoisivat ja lehmät lypsäisivät. Rasvat sormistaan nuoleva puoestaan saisi kesällä sirpistä haavoja sormiinsa. Työt piti laskiaisena lopettaa aikaisin, jotta lopun vuottakin ne saataisiin aina ajoissa tehdyksi. Tähän perinteeseen ulkoiluiltapäivä sopikin mitä mainioimmin.