LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


"Nyt malja elämämme rikkaudelle!"



Iisalmen lyseon ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla alkoi perinteisesti lippukulkueen johdattaessa uudet ylioppilaat Eino Säisä -saliin.

Juhlan ensimmäisen musiikkiesityksen tarjosi koulumme opiskelijoista koottu bändi solistinaan Selma Suikkanen. He esittivät Coldplayn kappaleen The Hardest Part.


Rehtori Pasi Tolonen pohti tervehdyspuheessaan lukiokentän muutoksia. Hän kertoi ylioppilaskokeiden sähköistymisestä, uudesta lukiolaista ja koulumme strategiasta.

Nuorisokuoro Allegro esitti Susanna Alajuuma-Kettusen johdolla kappaleen Nää maat. Lisäksi nuorisokuoron kvartetti esitti Leijonakuninkaasta tutun modernin klassikon Tunnetko tään rakkauden



Juhlapuheen piti koulumme entinen oppilas, Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka. Puheessaan Pulkka pohti sitä, miten hyvän pohjan Iisalmen lyseo antaa – ja on antanut – tulevaisuuteen. Hän toi myös esille huolensa opiskelijoiden jaksamisesta. Pulkka korosti myös itsenäisen Suomen merkitystä: ilman tasapainoista yhteiskuntaa nuorten ei olisi mahdollista miettiä, minkälainen polku olisi heille oikea.

Ylioppilaita tänä syksynä valmistui 18. Viisi heistä suoritti kaksoistutkinnon.  Rehtorin apuna lakkeja oli jakamassa lehtori Juha Hieta.







Ylioppilaaksi julistamisen jälkeen salissa kaikui Gaudeamus igiturin sävelet. Viimeisestä musiikkiesityksestä vastasi Henrik Aulakoski, joka esitti suomalaisen kansansävelmän Yksi ruusu on kasvanut laaksossa.  


Uuden ylioppilaan puheen piti Adalmiina Kauppinen. Erityisesti hän korosti puheessaan sitä, miten lukiovuosien aikana on ollut mahdollista miettiä, mikä oikeasti kiinnostaa ja mitä lähteä opiskelemaan.

Lyseon tanssi-ilmaisukurssin kokoamat runolliset tanssit rytmittivät juhlaa. Lehtori Kati Tenhusen suunnittelema kokonaisuus pohjautui opettajien lempirunoihin, joita juhlassa lausui lehtori Mirka Oinonen. Tunnelmalliset tanssit olivat suunnitelleet Julia Congdon, Liinu Hynynen, Janina Kaasinen, Nea Klemetti, Venny Kärkkäinen, Camilla Nissinen, Mira Partanen, Eerika Rieppo ja Vilma Tauriainen.




Juhlan päätteeksi opettajat ja juhlavieraat onnittelivat ylioppilaita hienosta suorituksesta.







Teksti: Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen

Poke the Globe eli Tökkää Tellusta



Metsäkartanolla järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Tökkää Tellusta -tapahtuma, johon lyseoltamme osallistui 45 oppilasta ja 2 opettajaa.


Tökkää Tellusta -tapahtuma oli tänä vuonna osa laajempaa kansainvälistä projektia, jonka teemana oli kulttuuriperintö. Teemapäivän lisäksi vapaaehtoiset Portugalista, Saksasta, Espanjasta, Egyptistä ja Kroatiasta vierailivat viime viikolla eri Pohjois-Savon kouluilla tehden tutuksi omia kulttuuriperinteitään.


Metsäkartanolla oppilaat kiersivät eri maiden edustajien järjestämissä pisteissä ja tutustuivat siten kyseisen maan kulttuuriin.



Suurin osa oppilaista oli tyytyväisiä tapahtumaan. ”Mukavaa vaihtelua normikouluun”, Mikko Martinniemi ja Ville Tolonen totesivat päivän päätteeksi. ”Hienoja kokemuksia eri kulttuureista sekä erinomaista pullaa”, Jalmari Leppänen lisäsi. Janina Kaasisen mielestä parasta puolestaan oli se, että sai tutustua sekä eri paikkakuntien että eri maiden ihmisiin.


Mariella Kärnä ja Sofia Airaksinen kirjoittivat palautteessaan, että päivän parasta antia oli se, että pääsi käyttämään englantia. Myös se, että sai itse valita, mihin pajoihin tutustui, oli kivaa.


Erityisesti Saksan piste oli opiskelijoille mieleinen.  ”Paras piste oli Saksan piste, kun pääsimme rakentamaan pahvista Saksan nähtävyyksiä. Huippu reissu!” Emilia Komulainen totesi.



Erityisesti pisteet, joilla opiskelijat pääsivät tekemään tai kokeilemaan asioita käytännössä, saivat eniten positiivisia mainintoja. ”I really liked learning the Croatian dance and the French dance. That was a lot of fun!”  vaihto-opiskelija Julia Congdon listasi mietteitään matkasta.


Palautteissa annettiin myös kritiikkiä. Vaikka pisteet ja niiden pitäjät koettiin mukavina, ajan katsottiin loppuvan kesken ja tapauksen organisointi toivottiin olevan tulevaisuudessa selvempää. Milla-Moona Miettinen kertoi palautteessaan: ”Oli mukava päivä. Voisin käydä uudestaankin. Ystävällisiä pisteiden pitäjiä ja kivaa yhdessäoloa. Pisteillä oli kivaa, mutta olisi ollut mukavaa olla koko aika siellä ja keretä käymään kaikki pisteet.”









Teemana ensiaputaidot




Lyseon luokat täyttyivät tänään aamupäivällä iloisista nuorista, jotka sitoivat kuvitteellisia pää-, käsi- ja jalkavammoja. Kyseessä oli kolmen Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijan, Otto Jääskeläisen, Joonas Karhusen ja Mirka Mönttisen, vetämä Ensiapu-teemapäivä.


 Karhusen, Jääskeläisen ja Mönttisen opintoihin kuuluu projekti oppilaitoksen ulkopuolella. He päättivät pitää entisen lukionsa, Iisalmen lyseon, opiskelijoille kaksi ensiapukurssia, jotka järjestettiin viime keväänä ja tänä syksynä. Tänään vietetty teemapäivä oli osa tämän syksyn ensiapukurssia. Erilaisia ensiapuun liittyviä pisteitä oli pitämässä ensiapukurssilaisten lisäksi opiskelijakunnan hallituslaisia, joille ensiaputaidot ovat tuttuja.


Pisteillä tutustuttiin erilaisiin sairauksiin, joiden tunnistaminen auttaa nopean avun saamisessa. Erilaisilla kilpailuilla ja Kahoot-visoilla tutustuttiin mm. diabeteksen, rintakivun ja myrkytyksen oireisiin.


Opiskelijat pääsivät myös kokeilemaan konkreettisesti haavojen sitomista, kylkiasentoa ja elvytystä. Pisteillä kokeiltiin, miten kolmioliina sidotaan oikeaoppisesti, miten nilkkavammaa hoidetaan ja mitä tehdä, jos toisella on vuotava haava.



Mediassa on paljon puhuttu, että suomalaiset ovat varovaisia auttamaan elvytystä tarvitsevia. Samaa oli havaittavissa alasalissa, jossa osaa opiskelijoista piti patistella auttamaan Anne-nukkea. Rohkeimmat kuitenkin uskaltautuivat kokeilemaan edellisellä pisteellä teoriassa opittuja taitoja. Oikeanlainen painelu- ja puhallustekniikka voi auttaa pelastamaan ihmishenkiä!





Ensiaputaitopisteiden lisäksi opiskelijat pääsivät tutustumaan Savonia-ammattikorkeakouluun ja sen tarjontaa.

Teksti: Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen















Tutustu lyseon vaihto-opiskelijoihin!


Iisalmen lyseossa lukuvuonna 2018–2019 opiskelee kolme vaihto-opiskelijaa: ranskalainen Jeanne Betremieux, italialainen Guido Locatelli ja yhdysvaltalainen Julia Congdon. He esittelivät torstaina kotimaitaan melkein täydelle Iisalmi-salilliselle lyseolaisia. 
Esittelyissä vertailtiin Suomea opiskelijoiden kotimaihin, kerrottiin eri maiden perinteistä, juhlapäivistä ja ruokakulttuurista. Suomen yhdeksi hyväksi puoleksi nostettiin – tänä vuonna 70 vuotta täyttävä –  ilmainen kouluruoka.


Jeanne kertoi suomalaisen ja ranskalaisen koulun eroista. Selkeäksi eroksi nousi koulupäivien pituus: usein koulupäivät kestävät kuuteen illalla. Koulupäivää pidentää kahden tunnin lounastauko, joka katkaisee opiskelun mukavasti. Koulutaival myös aloitetaan huomattavasti nuorempana kuin Suomessa.


Yhtenä erona maiden välillä Jeanne nosti myös perinteiset juhlapäivät. Ranskassa on useita juhlapyhiä, joiden tarkoituksena on muistaa toista maailmansotaa. Myös käyttäytyminen ranskalaisissa uimahalleissa eroaa suomalaisista: alastomuus suihkuosastolla saattaisi johtaa poliisin paikalle kutsumiseen!


Guido toi esille hieman Italian sirpaleista historiaa. Hänen mukaansa on vaikeaa sanoa, mitä italialaiset yleisesti ajattelevat eri asioista, koska Italiassa alueelliset erot ovat suuret. Jopa perinteet ja kielimuodot vaihtelevat alueellisesti. Esimerkkinä Guido nosti sen, ettei hänen isoäitinsä puhu italiaa, vaikka italialainen onkin.

Guido myös esitteli omaa kotikaupunkiaan. Upeat kuvat Garda-järvestä ja sen ympäristöstä ihastuttivat kuulijoita. Kotikaupungin nimi, Salò, jäi varmasti monen suomalaisen mieleen.
Coloradosta kotoisin oleva Julia puolestaan esitteli amerikkalaisten ja suomalaisten perinteiden eroja. Julia kertoi kotikaupungissaan vietettävistä Winter Carnival -juhlista, jossa soittaa maailman ainoa suksilla liikkuva orkesteri! Hän kertoi myös mm. ikärajoista, jotka ovat hyvin erilaisia: Yhdysvalloissa ajokortin saa 16-vuotiaana, mutta alkoholia saa ostaa vasta 21-vuotiaana.


Monille suomalaisille on syntynyt mielikuva amerikkalaisista kouluista erilaisten televisio-ohjelmien ja elokuvien välityksellä. Julia toi esille sen, että amerikkalaisissa kouluissa panostetaan huomattavasti enemmän urheiluun kuin Suomessa. Monet kuuluvatkin johonkin urheilujoukkueeseen, ja harjoituksia on useita kertoja viikossa osana koulupäivää. Koulualueelta löytyy huippuluokan urheilukentät ja -tilat, joissa on hyvä harjoitella. Harjoitusten lisäksi koulupäiviä pidentää erilaiset kerhot. Julia piti erityisesti näytelmäkerhosta. 
Suomessa Julia on rakastunut saunaan. Sitä hän jää kaipaamaan, kun vaihtoaika on ohi.


Uskonnon kurssilaiset kirjoittivat hieman mietteitä esittelyistä. Tässä muutamia kommentteja opiskelijoiltamme.
”Oli kivaa kuunnella vaihto-oppilaiden näkemyksiä Suomesta ja eroavaisuuksista suomalaisen koulumaailman ja kulttuurin välillä. - - Erityisen hauskaa oli kuulla amerikkalaisista, ranskalaisista ja italialaisista tavoista!”
”Guido oli söpö :D”
”’Juustokartta’ oli hauska ja se, että poliisit kutsutaan, jos olet alasti kylpylän suihkutiloissa.”
”Guidon esityksen kuvat olivat upeita!”
”Ihanaa, että Julia jää kaipaamaan Suomea ja SAUNAA!”

Teksti: Mirka Oinonen 
Kuvat: Maria Markkanen