Nyt tulevana lauantaina 24.10 vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n päivää. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena on suojella maailmaa uusilta sodilta ja edistää rauhaa sekä ihmisoikeuksia. YK viettää tänä vuonna juhlavuottaan ja täyttää 70 vuotta.
YK näkyi vahvasti myös koulussamme tällä viikolla. Tiistaina 20.10 opiskelijakunnan hallitus järjesti aamunavauksen, jossa tiedotettiin YK:n toiminnasta kiinnostavasti ja ytimekkäästi. Vuonna 2000 YK:n jäsenmaat päättivät yhdessä tulevaisuuden kehityslinjoista. Syntyi Vuosituhatjulistus, jossa määriteltiin yhteensä kahdeksan maailmanlaajuista kehityspäämäärää, vuosituhattavoitetta. Nyt vuonna 2015 on tavoitteiden toteutumisen tarkastelun aika. Opiskelijat kertoivat tavoitteista ja niiden toteutumisesta havainnollisesti.
Vuosituhattavoitteita ovat äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille, tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIVin/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen ja globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle.
Keskiviikkona 21.10 YK-teema jatkui, kun aamunavauksessa haastateltiin koulumme ruotsin ja saksan kielen opettajaa Kimmo Varista, joka kertoi kokemuksistaan rauhanturvaajana.
YK-viikko päättyi perjantaina 23.10 Mikko Sallisen luentoon rauhan turvaamisesta ja YK:n toiminnasta Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa. Mikko Sallinen on koulumme entisiä opiskelijoita ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997.
Sallinen oli rakentanut aiheesta mielenkiintoisen kokonaisuuden, ja luennolla hän esitteli rauhanturvaamista omien kokemuksiensa pohjalta. Sallinen kertoi olleensa mukana viidessä eri rauhanturvaamisoperaatiossa, joista jokaista hän eritteli tietojen ja kuvien avulla.
Sallinen kertoi lähteneensä rauhanturvaajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2003 Kosovoon, jonka hän mainitsi olleen pitkään Suomen suurin rauhanturvaoperaatio. Enimmillään Kosovossa on ollut 800 suomalaista. Kosovon lisäksi Sallinen on toiminut vastaavissa tehtävissä Afganistanissa, Israelissa ja kaksi kertaa Syyriassa. Operaatioiden luonne oli ollut pääasiassa samanlainen, mutta uhkat ja turvallisuustilanne maissa oli vaihdellut.
Sallinen kertoi suomalaisia rauhanturvaajia olevan maailmalla tällä hetkellä noin 500. Tehtävät ovat kohdepaikoista ja tilanteesta riippuen erilaisia. Rauhanturvaajan toimet koostuvat esimerkiksi aseistariisunnasta, avustusjärjestöjen tukemisesta, väkivallan lopettamisen valvomisesta ja sopimusten noudattamisen tarkkailusta.
Mikko Sallinen esitteli jokaista rauhanturvaoperaatiotaan monipuolisesti kuvien avulla. Kuvat havainnollistivat, millaista työtä ja millaisissa olosuhteissa sitä tehtiin. Paljon nähtiin kuvia kohdemaiden arjesta ja ihmisistä, mutta myös uhka- ja vaaratilanteista oli kuvamateriaalia.
Rauhanturvaajana oleminen on Sallisen mukaan hyvin pitkälti arkista työtä, ja etenkin hänen kohdallaan esimerkiksi toimistotehtäviä. Rauhanturvaajaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sekä miehet että naiset. Jonkin verran ehtii myös lomailemaan operaatiomaissa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin.
Luennon lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille, joita kuuntelijat esittivätkin innostuneesti. Salliselta haluttiin tietää niin syitä lähteä rauhanturvaajaksi kuin palkan määrää, mutta myös läheisten suhtautumisesta ja läheltä piti -tilanteista kyseltiin. Pelottavimmaksi tai uhkaavimmaksi Sallinen kertoi joutumisen isojen väkijoukkojen ja mielenosoitusten keskelle, koska silloin ohjat eivät enää ole omissa käsissä. Sallinen huomauttikin luentonsa aikana, että tällaisen työn riskit on hyväksyttävä.
Kiitokset Mikko Salliselle erittäin mielenkiintoisesta ja antoisasta luennosta!
Lähteet:
www.yk.fi
www.ykliitto.fi
