Terveisiä Strasbourgista - matkapäiväkirja Euroscola-matkalta

Iisalmen lyseon opiskelijakunnan hallitus ja lehtorit Juha Hieta ja Markus Tyni vierailivat Strasbourgissa Ranskassa huhtikuun lopussa. Kyse oli Euroopan parlamentin Euroscola-ohjelman nuorten kokouksesta, johon kutsutaan koululaisryhmiä eri puolilta EU:ta. Euroscola järjestetään Strasbourgissa Euroopan parlamentin tiloissa.

 

Ohessa on lyseon opiskelijoiden koostama matkapäiväkirja Strasbourgin matkalta.

Keskiviikko 22.4.2015 (Kirjoittaja ja kuvat Venla Saarelainen 14D)

Herätyskello, vino pino painokelvotonta tekstiä ja yli puoli litraa kahvia. Oikeastaan puoli kahdelta yöllä ei ole yhtään hassumpaa aloittaa päivä. Yöhön ja kiireeseen oli helppo mahduttaa jopa kolme vaatekriisiä. Eivät Suomessakaan turistit kulje päällään paita, jossa lukee ”Kiitos, anteeksi, hei and pahoitella my suomi”. Bussissa huomasi helposti, että moni muukin on nukkunut vain 3,5 h.

Kuopion terminaalissa taannuimme ala-asteikäisiksi: ”Mun laukku painaa enemmän kuin sun.” ”Arvaa paljonko mun laukku painaa!” ”Punnitaanko meidän kameratkin?!” Voi, Juha ja Markus parkoja... 

Turvatarkastuksen mies ei tainnut ymmärtää, etteivät kaikki lennä päivittäin. Selvittiin kuitenkin Helsinkiin asti taistelemaan välipala-automaatin kanssa. Jos joku siis ihmettelee, minne rahat ovat kadonneet tililtä, kyselkää Helsinki – Vantaalta. Tulimme tulokseen, että on kätevää omistaa käteistä. 

Nokosten ja poliittisen pälpätyksen jälkeen koneessa alkoi maisemien ihastelu. Muistuttakaa minua, että heti voitettuani lotossa rakennutan oman kartanoni keskelle Saksan ihanaa metsää. 

Lämpötila läheni kolmeakymmentä samaa vauhtia kuin bussi Strasbourgia. Todistimme Miljan kanssa hienoa taikatemppua: Saksan puolella metsät olivat uskomattoman vihreitä ja harvoja, puut korkeita eikä aluskasvillisuutta ei ollut. Nukahdimme, ja kun taas palasimme tähän maailmaan, niin hokkuspokkus oltiinkin katselemassa Ranskan kuivaa maisemaa, jossa metsät olivat tiheää pöpelikköä ja puut pensasmaisempia ja haaleampia. Mutta missään ei vieläkään näkynyt eläimiä.

 

Strasbourgissa veimme tavarat hotellille ja lähdimme etsimään ruokaa. Paikallinen pekoni on ilmeisesti parmankinkkua. Oli mitä oli, mutta hyvää se oli. 

Turistit on helppo tunnistaa: paikallisilla on toppatakit ja turisteilla hellevaatteet. Syönnin jälkeen pääsimme hotellille huoneisiin. Huoneemme oli kyllä positiivinen yllätys. Ei lutikan lutikkaa eikä hirveää sotkua. Tilaakin oli vaikka norsuperheelle. Vaatteiden vaihdon jälkeen loppuilta kului shoppaillen, ja puoli yhdeksältä Juha ja Markus kiersivät tarkistamassa huoneet. Naapurihuoneiden mekastavat saksalaiset valtasivat wi-fin,joten nukkuminen alkoi tuntua varsin erinomaiselta vaihtoehdolta.

Torstai 23.4.2015 (kirjoittaja Milja Mehtonen 14C)

Oli ihanan lämmin aamu Strasbourgissa! Kello oli hiukan yli seitsemän, kun suuntasimme hotellin aamupalalle. Aamupalana olikin mitä ranskalaisin – croissantteja suklaalla ja ilman, marmeladia unohtamatta! Aamupalan jälkeen olisi tarkoitus suunnata reissumme perimmäiseen päämäärään – Euroscolaan!

Kaikki asiallisesti pyntättyinä kokoontuivat hotellin edessä ja olivat valmiina suuntaamaan ratikalla Euroopan unionin parlamenttitalolle. Paitsi Elisa, Kristiina ja minä, me lähdimme taas myöhässä soitellen opettajille, missähän suunnassa se ratikkapysäkki mahtoikaan olla. Kerkesimme kuitenkin mukaan ja matka parlamenttiin saattoi alkaa!

Parlamenttitalo kaikessa komeudessaan sai kaikki hieraisemaan uudemman kerran silmiään.

Parlamenttitalo (kuva: Milja Mehtonen)

Talon sisään tultuamme päädyimmekin valtavalle sisäpihalle, jonka kautta menimme turvatarkastukseen. Muutamien sydämen lyöntien välistä jättävän turvatarkastuksen jälkeen olimme vihdoin sisällä.

(kuva: Milja Mehtonen)

Siirryimme aamumme toiselle aamupalalle eli suklaaleivälle ja viimeistelimme ennakkotöitämme huippukuntoon.

(kuva: Milja Mehtonen)

Seuraavaksi olikin suuren salin vuoro!

Parlamennttisali (kuva: Milja Mehtonen)

Menimme istumaan paikoillemme, toisin sanoen isojen päättäjien penkeille. Vuorossa oli mm. päivänavaus ja koulujen esittely. Meidänkin koulumme oli hienosti edustettuna hienolla puheella! Samalla oli myös kyselytunnin vuoro.

(kuva: Milja Mehtonen)

Seuraavana vuorossa oli lounas. Pakko myöntää, että meistä jokainen odotti jotain parempaa!

Syönnin jälkeen alkoi Eurogame. Pelissä muodostettiin neljän hengen ryhmiä, joissa jokainen ryhmän jäsen oli eri maan kansalainen. Tarkoituksena oli vastata EU-maiden kielillä kysyttyihin kysymyksiin oikein. Minulle peli ainakin aiheutti hämmennystä, mutta mukavaa se silti oli!

Sitten itse asiaan! Kokoonnuimme omien ryhmien kanssa keskustelemaan omista aiheistamme. Elisan, Kristiinan ja minun aiheenamme oli tiedotusvälineiden merkitys. Ryhmien sisällä muodostetuissa pienryhmissä kävimme mielenkiintoista keskustelua italialaisten, espanjalaisten ja ranskalaisten kanssa siitä, kuinka meidän maissamme tiedotetaan Euroopan unioniin liittyvistä asioista ja kuinka paljon yhteiskuntaoppia meille opetetaan. Voin vaan sanoa, että meillä suomalaisilla nuorilla on kyllä todella hyvä perustieto yhteiskunnallisista asioista verrattuna moniin muihin EU-maihin!

Lopuksi kaikki lähes 500 nuorta opettajineen kokoontui taas yhteen ja tiimien puheenjohtajat apureineen esittelivät ryhmiensä kannan aiheisiinsa. Hyvää keskustelua tärkeistä aiheista! Lopuksi oli myös eurogamen finaali, jossa oli myös Suomi edustettuna!

(kuva: Milja Mehtonen)

Päivä parlamentissa päättyikin uljaaseen Eurooppa-hymniin!

(kuva: Milja Mehtonen)

Vielä oli vuorossa ryhmäkuva ulkona ja sitten pääsimme illan viettoon.

Elisa, Kristiina ja minä päätimme jatkaa ratikalla muita pidemmälle. Se todella kannatti!

(kuva: Milja Mehtonen)

Kaikki viettivät aikaansa ympäri kaupunkia shoppaillen ja oleskellen. Me maleksimme pitkin paikallisia katuja kohti turistirysää.

(kuva: Milja Mehtonen)

Pitkän päivän jälkeen oli ihana mennä syömään ranskalaista ruokaa ja ihanaa jäätelöä!

(kuva: Milja Mehtonen)

Ilta alkoi hämärtyä. Elisan ja Kristiinan palatessa hotellille lähdimme Venlan ja Netan kanssa seikkailemaan ja tutkimaan, miltä kaupunki näyttää pimeällä. Ilman karttaa vaeltaessamme kiersimme pidemmän lenkin kun suunnittelimme, mutta sillä lenkillä näimme monenmoista hienoa maisemaa.

(kuva: Milja Mehtonen)

(kuva: Milja Mehtonen)

Mutta toisaalta myös jotain ei niin hienoa…

(kuva: Nette Tuppurainen)

Vihdoin päädyimme tutuille kaduille ja suuntasimme hotellille. Väsyneinä, tyytyväisinä ja onnellisina painuimme pehkuihin ja valmistauduimme seuraavan päivän koitoksiin.

Kaikin puolin oli huikea päivä, josta varmasti meille jokaiselle jäi ainakin jonkinlainen muisto!

(kuva: Milja Mehtonen)

perjantai 24.4.2015 (Kirjoittajat Kristiina Kilpeläinen 14B ja Elisa Eskelinen 14A, kuvat Kristiina Kilpeläinen)

Perjantaiaamu alkoi kauniisti ikkunasta säteilevien auringonsäteiden saattelemana. Aurinko paistoi aivan kirkkaalta taivaalta, ja oli yli +20 astetta lämmintä. Heräsimme aamulla aikasin ja kävimme syömässä aamupalan hotellin aamupalalla. Maukkaiden suklaakroissanttien jälkeen päivämme sai vihdoin alkaa. 

Tänään meillä oli vuorossa vapaata liikkumista Strasbourgin keskustassa, eikä yhteistä suunniteltua toimintaa siis ollut. Osa porukasta kävi aamupäivällä paikallisella veneajelulla, joka kulki Strasbourgia ympäröivää jokea pitkin. Matkan varrella näkyi paljon kauniita Strasbourgin rakennuksia ja vilkuttavia ihmisiä. 

 

 

 

 

Jokiristeilyn aikana näimme myös suloisen ankkaperheen.

Koska koko perjantai oli aikaa vapaaseen toimintaan, meillä oli paljon aikaa mm. shoppailuun! Kauppoja ja kalliita merkkiliikkeitä löytyi joka nurkalta, eikä ravintoloistakaan ollut puutetta. 

 

 

 

Illan hämärtyessä olisi pieni lapsenmieli halunnut päivällä ihailemaamme karuselliin, mutta ikäväksemme se ei enää ollut toiminnassa.

Auringon laskettua ja pimeyden tultua meillä oli aikaa tutustua Strasbourgin yöelämään. Kauniit katuvalot loihtivat Strasbourgin kadut ihanaan loistoon. Kauniin säkenöivä yö jätti Ranskan lumoavana mieliimme. 
 

 

 

lauantai 25.4.2015 (kirjoittaja ja kuvat Siri Juntunen 14B)

Aamulla kaikki olivat melko väsyneitä. Suurin osa porukasta oli edellisenä iltana ollut tutustumassa ranskalaiseen yöelämään, ja monilla olivat yöunet jääneet vähäisiksi. Aamiaisen jälkeen jokainen huoneryhmä pakkasi tavaransa ja palautti huoneittensa avaimet kello 10.15 mennessä. Puoli yhdentoista aikoihin kokoonnuimme Notre Damen katedraalin eteen ja kävimme joukolla tutustumassa tuohon majesteettiseen arkkitehtuurin taidonnäytteeseen.

Katedraalikierroksen jälkeen hajaannuimme jälleen omille teillemme: osa kävi vielä viimeisellä ostoskierroksella, osa metsästi vielä viimeiset tuliaiset ja osa vain nautti viimeisistä hetkistään kauniissa Strasbourgissa. Noin 13.15 kokoonnuimme jälleen katedraalin eteen ja palasimme takaisin hotellille, josta linja-auto tuli meitä hakemaan. Matka Strasbourgista Frankfurtiin kului mukavissa merkeissä: railakkaan – tosin joskus hieman kärkkään – keskustelun lisäksi väistelimme ruuhkia ja pysähdyimme ostamaan virvokkeita saksalaiselta huoltoasemalta.

Lentokentällä check-in onnistui sujuvasti ja turvatarkastuksestakin pääsimme läpi muutamasta ruumiintarkastuksesta ja puheenjohtajan välipalajugurtin takavarikoimisesta huolimatta. Hyvä tunnelma ja yhteishenki näkyivät lentokentällä ja lentokoneessa pirteänä – ja äänekkäänä – rupatteluna, opettajan tarjoamina syntymäpäiväkarkkeina ja raikuvina aplodeina sekä hurraamisena Kärppien voiton kunniaksi. Lentomatkan aikana pilvien yllä saimme todistaa auringon laskun ja yön nousun horisontin takaa. 

Pääsimme Helsinki-Vantaan lentokentälle hieman etuajassa ja jouduimme odottamaan linja-autoa, joka veisi meidät lentokenttähotellille. Linja-autoa odotellessa pysäkillä kuului iloisia hihkaisuja, kun puhelimet olivat taas yhteydessä nopeaan nettiin. Noin 23.20 saavuimme hotellille ja pääsimme vihdoin nukkumaan raskaiden lento- ja linja-automatkojen jälkeen.

sunnuntai 26.4.2015 (Kirjoittaja Siri Juntunen 14B)

Seitsemän aikaan aamulla nautimme lentokenttähotellilla aamiaisen. Croissanttien, marmeladin ja muun ranskalaiseen aamiaiseen kuuluvan jälkeen supisuomalainen aamupala oli herkullinen alku kohti arkeen palaamista. Monet eivät tosin jaksaneet ruoasta nautiskella, koska matkaväsymys painoi jo yhden jos toisenkin harteilla. Hotellilta kaksi pienempää linja-autoa kuljettivat meidän jälleen lentokentälle, matkan viimeistä lentoa varten. Kentällä jouduimme taas odottamaan muutaman tunnin, mutta aika kului leppoisasti rupatellen ja osalla jopa nukkuen.

Lento Helsingistä Kuopioon tapahtui alle 70 paikkaisella potkurikoneella, ja lento valkean pilvimassan keskellä oli hiljainen: kovaääninen matkaseurueemme oli jo niin väsynyt, että juttelun sijasta jokainen vain oleskeli omissa oloissaan ja yritti levätä. Kuopion lentokentällä saimme takaisin matkalaukkumme, ja lähdimme linja-autolla kohti Iisalmea. Matka Strasbourgiin oli mahtava kokemus, jota kukaan meistä tuskin koskaan unohtaa, mutta oli silti ihanaa päästä takaisin kotiin.