Ylioppilaskokeet sähköistyvät vaiheittain syksystä 2016 alkaen, jolloin ensimmäisinä sähköiseen kokeeseen siirrytään maantieteen, filosofian ja saksan ylioppilaskokeissa. Vuonna 2019 kaikki ylioppilaskokeet tehdään sähköisesti.
Tarkka kokeiden sähköistymisaikataulu löytyy Digabin verkkosivuilta
https://digabi.fi/digabi/projektin-aikataulu/ .
Sähköisen kokeen harjoittelua varten ylioppilastutkintolautakunta on luonut Abitti-nimisen sähköisen kurssikoejärjestelmän, joka valmistaa niin opiskelijat kuin opettajatkin sähköisiin
ylioppilaskirjoituksiin.
Kokeen jälkeen kokeeseen osallistuneet opiskelijat pitivät pääsääntöisesti sähköistä koetta paperikoetta parempana:
"Kokeen tekeminen ei tuntunut sen erikoisemmalta kuin paperiversionkaan. Kokeen teki kylläkin nopeammin, koska kirjoittamiseen ei kulunut niin paljon aikaa. Käsi ei myöskään väsynyt kirjoittamisesta. - - Koe oli hyvin selkeä, ja oli kiva, että vastauksen sanamäärän näki." Roosa Argillander 14A
"Sähköisen kokeen tekeminen ei tuntunut kovin erilaiselta paperiseen verrattuna. Mielestäni hyviä asioita olivat helppo muokattavuus sekä nopeampi kirjoittaminen." Tatu Eloranta 14A
"Positiivisena puolena on se, että jos oli unohtanut jostain tekstin kohdasta jotain tärkeää, niin pystyi lisäämään unohtamansa asian paljon helpommin kuin paperisessa kokeessa."
Juho Väisänen 14D
"Pidin sähköisestä kokeesta, koska käsialani ei ole niin hyvä kuin pitäisi." Aleksi Kokkonen 14B
"Sähköisen kokeen tekeminen tuntui helpolta ja mukavammalta kuin perinteisen kokeen tekeminen. Vastauksista tulee tehtyä helpommin laajempia ja tarkempia, kun tekstiä voi muokata vielä kirjoituksen jälkeenkin helposti, jos esimerkiksi tulee mieleen uusi asia tai lisäys. - - Ohjelmisto oli mielestäni hyvin toteutettu, ongelmia ei ollut, kunhan koneet saatiin käynnistymään tikuilta." Jani Laajalahti 13C
Vaikka opiskeljat löytävätkin runsaasti hyviä puolia sähköisestä kokeesta, tuo uusi koemuoto myös omat haasteensa:
"Sähköisen kokeen tekeminen oli ihan kivaa ja helppoa, mutta ajatus harhaili helposti ja oli vaikeampaa keskittyä siihen, mitä vastaa. Varsinkin jos kysymys ei näy enää vastatessa, joutuu rullailemaan sivua." Venla Saarelainen 14D
"Huonoa ehkä on se, että hahmottaminen siinä, milloin on kirjoittanut tarpeeksi, oli hankalaa, mutta sanamäärän näkyminen auttoi." Vilma Kettunen 14A
"Negatiivista
sähköisessä kokeessa oli se, että joutui varomaan kirjoitusvirheitä,
joita tulee helposti koneella kirjoitettaessa." Venla Vidgren 14A
"Tekstikenttä, johon teksti kirjoitettiin, oli mielestäni tosi pieni ja tekstiä oli vähän vaikeaa katsoa." Enni Suomalainen 14D
"Oli vähän ärsyttävää, että Applen koneeseen joutui ostamaan lisälaitteita, jotta kokeen tekeminen onnistui. Aluksi oli myös hieman ongelmia, että koneet saatiin tilaan, joka sulki pääsyn nettiin ja kokeen pystyi tekemään. Tähän kannattaa siis varata aikaa." Roosa Argillander 14A
"Negatiivista oli ehkä, ettei ajatus pysynyt välttämättä yhtenäisenä ja tuli helposti näppäilyvirheitä, mitä ei yleensä käsinkirjoitetussa tekstissä ilmene, ja tekstin määrän arvioiminen oli hankalaa." Kati Tenhunen 14D
Sähköisen kurssikokeen järjestänyt uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori Maria Markkanen kertoi, että kokeen tekninen tekeminen Abittin kurssikoejärjestelmään oli yksinkertaista
mutta jotkin järjestelmän toiminnot vaativat hänen mieletään vielä hiomista:
"Opettajana kaipaisin mm. mahdollisuutta nähdä koetehtävät ja niiden
pohjamateriaalin korjatessani koetta. Myös mahdollisuus tehdä
merkintöjä oppilaiden tekstiin olisi tervetullut. Opettajalla voisi
olla vaikka käytössään täysin erivärinen ja / tai erilainen kirjaimisto, jolla
korjauspaikat / alleviivaukset voisi merkitä."
Abitti-koejärjestelmää kehitetään koko ajan toimivammaksi. Uusin uudistus, josta tuli tieto viime viikolla (14.4.2015), on se, että opettaja voi nyt kommenttien lisäksi merkitä ja alleviivata kohtia opiskelijan vastauksessa.
teksti: Soile Saarela
kuvat: Maria Markkanen