Matkustimme
toukokuiseen Pariisiin yhdessä muiden ranskan opiskelijoiden ja opettajiemme
Sarin ja Katin kanssa. Valitettavasti itse matkan järjestänyt ranskan
opettajamme Kristiina ei päässyt mukaan. Lensimme keskiviikkona sateisesta
Suomesta keväiseen Pariisiin. Tunnelma taksissa matkalla hotellille oli hilpeä
ja viimeistään siinä vaiheessa tajusimme että edessä olisi ikimuistoinen matka.
Ensimmäisenä
aamuna heräsimme varhain välttääksemme jonotuksen Eiffel-torniin. Kiipesimme 1665
porrasta, ja jopa korkeanpaikankammoisetkin uskaltautuivat ihailemaan Pariisin
kauniita maisemia. Meille opiskelijoille annettiin myös paljon vapaa-aikaa seikkailla
pitkin Pariisin katuja. Vapaa-ajalla syntyivätkin reissun hauskimmat muistot.
Hajaannuimme yleensä porukoihin, ja me kolme vietimmekin suurimman osan ajasta
yhdessä. Kuuntelimme musiikkia lähes kaikkialla, missä olimme, ja kerran ajoimme
metropysäkkimme ohi, kun olimme niin keskittyneitä tanssimiseen ja laulamiseen.
Pariisilaiset suhtautuivat meihin huvittuneesti, ja osa osallistuikin
hauskanpitoomme.
Eiffel-tornin edessä |
Ehdimme
nähdä kolmen päivän aikana hämmästyttävän paljon nähtävyyksiä. Mieleemme jäivät
erityisesti upea näkymä Sacre Cœurin kirkolta, Louvren vaikuttavat
taideteokset, Notre Damen kauniit lasimaalaukset ja La Défensen modernit
rakennukset. Myös ryhmähenkemme oli erittäin hyvä, eikä ketään jätetty
ulkopuolelle. Myös opettajamme Sari ja Kati onnistuivat erinomaisesti luomaan ryhmähenkeä.
Notre Dame |
Erityisesti
me kolme onnistuimme omaksumaan Pariisilaisen huolettomuuden. Meidän
aikataulumme eivät aivan täsmänneet muun ryhmän aikataulujen kanssa:
koettelimme Katin ja Sarin hermoja myöhästymällä hiukan lähes jokaisesta
sovitusta tapaamisesta. Monet kerrat
juoksimme pää kolmantena jalkana pitkin Pariisin katuja ehtiäksemme sovittuihin
tapaamisiin.
Moulin Rouge |
Viimeisenä
päivänä, lauantaina, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lähdimme
tutkimaan upeaa Père-Lachaisen hautausmaata. Osa oppilaista piti
mielenkiintoisia esitelmiä hautausmaalle haudatuista tunnetuista henkilöistä,
kuten Jim Morrisonista ja Oscar Wildestä.
Père-Lachaisen hautausmaa |
Viimeisenä iltana menimme yhteiselle illalliselle, jonka jälkeen saimme
viettää viimeisen illan haluamallamme tavalla. Päätimme lähteä pienellä
porukalla ihastelemaan Sacre Cœurin kaunista näkymää vielä viimeistä kertaa.
Sacre Cœur eli Pyhä Sydän |
Matka ylitti
kaikki odotuksemme. Tunnelma oli huoleton ja ryhmähenki loistava.
Matkajärjestelyt oli suunniteltu erinomaisesti, kiitos siitä kuuluu erityisesti
Kriistinalle. Lisäksi haluaisimme kiittää kärsivällisiä ja rentoja opettajiamme,
Saria ja Katia, sekä matkaamme avustaneita Lions Clubia ja Iisalmen lyseota.
Suuri kiitos kuuluu myös mahtavalle matkaseuralle. Matkamme oli kerrassaan
unohtumaton!
Teksti ja kuvat: Teemu Rönkkö, Rosa Häkkilä, Aliisa Haukka