Opintomatka Kuopioon

"Matkan aloitimme klo 8.00 aikoihin LUMA:n edestä Jape OY:n bussilla. Bussimatka meni rattoisasti, sillä käytännössä koko takapenkki vain nukkui koko matkan. Perillä olimme hieman yli yhdeksän, minkä jälkeen menimme suoraan luentosaliin. Luentosalissa meille oli järjestetty esittely Itä-Suomen yliopistosta ja sosiaalipsykologian opinnoista. Asiasta meille kertomassa olivat Rasmus, Juha, Katja ja Pasi", kertoo opiskelija Valtteri Lukin matkan alkuvaiheista.

"Lukion keskiarvoa ei enää huomioida yliopistohaussa. Ylioppilastutkinnon pisteet pisteytetään taulukolla, joka löytyy opintopolku.fi-verkkosivustolta. Ylioppilastutkintotodistuksesta huomioidaan neljä koetta, joista saadaan pisteitä", Aleksandra Kaisanlahti kertoo luennon sisällöstä.

"Yleisen esittelyn jälkeen yhteiskuntatieteitä ja sosiaalipsykologiaa lukeva maisteritason opiskelija esittäytyi ja kertoi oman koulutustarinansa. Hän korosti paljon itselleen tärkeää asiaa: opiskelijan vapautta opiskelussa. Hän myös muistutti, että yliopisto tuo paljon vastuuta vapauden ohella", jatkaa opiskelija Paula Hautamäki, "Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä esittäytyi sosiaalipsykologian koulutusala. Ensin meidät jaettiin pieniin ryhmiin ja saimme kolme minuuttia aikaa rakentaa mahdollisimman suuri kasa A4-kokoisista paperiarkeista. Näin meille konkretisoitiin, miten sosiaalipsykologia tutkii ryhmän toimintaa." 

"Yliopiston esittelyn jälkeen pääsimme syömään. Syöminen oli mahdollista yliopiston ruokalassa tai sitten saattoi syödä eväitä. Kahdentoista aikaan yliopisto jäi taaksemme, kun lähdimme linja-autolla kohti Riisaa. Riisa on Suomen ortodoksisen kirkon kirkkomuseo Kuopiossa. Meille oli varattu sinne esittely", lyseon oppilas Mari Lappi kertoo matkan seuraavasta vaiheesta. 

"Museon nimi tulee venäjänkielisestä sanasta, joka tarkoittaa ikonin päälle tulevaa metallista suojusta. Esineet olivat kahdessa kerroksessa ja aloitimme kierroksen pääsalista. Pääsalin esineet olivat peräisin Valamon, Petsamon ja Konevitsan luostareista. Parhaiten mieleeni jäivät pyhittäjien Sergein ja Hermannin kenotafi eli muistoarkku ja sen päälle kuuluva kultakirjailupeite",

Kati Tenhunen kuvaa museokierrosta.

riisalla suojattu ikoni

muistoarkku

"Kierroksemme alkoi vartin yli kaksitoista. Meitä opasti museon työntekijä Tarja Svesk. Museo oli todella upea ja tunnelmallinen. Taustalla soi ilmapiiriin sopiva musiikki. Kierroksemme aikana saimme kuulla ortodoksisen kirkon historiasta, luostareista, ikoneista ja nähdä kaikenlaista hienoa. Eri aikakausina tehdyt ikonit ja esimerkiksi Bysanttia käsittelevä huone olivat mielenkiintoisia", Vilma Kokkonen kertoo Riisan kierroksesta.

"Opas puhui todella hyvin ja katsomatta mistään lähteestä tietoja. Hän vain osasi kaiken ulkoa. Lisäksi oli kiva juttu, että museossa sai kuvata siellä olevia esineitä. Kierros kesti noin tunnin, ja sen jälkeen oli hetki aikaa kierrellä museossa vapaasti ja katsella näitä hienoja esineitä", lyseon opiskelija Mari Lappi jatkaa.

"Pidin paljon vierailusta ja sain jonkin verran uuttakin tietoa. Haluaisin lähteä opiskelemaan psykologiaa yliopistoon ja tämä vierailu antoi hieman varmuutta tulevaan. Itä-Suomen yliopisto on yksi hyvä vaihtoehto", Paula Hautamäki kiteyttää vierailun antia.

Mitkä ihmeen tiernapojat?

Iisalmen lyseon tiernapojat

Tiernapoikanäytelmä kuvaa alun perin kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen luona, siitä seurannutta pakoa ja tähden johdattelemaa saapumista Jeesus-lapsen seimen tykö. Tosin näytelmästä, sen lauluista ja esiintyjien määrästä on ollut useita versioita. Nykyisin Suomessa tunnettu versio vakiintui vasta 1930-luvulla. Tietäjät ovatkin eurooppalaisessa perinteessä kuninkaita. Etelä-Euroopassa esitys kuitenkin sijoittuu loppiaiselle eli ajalle, jolloin tietäjät Raamatun mukaan vihdoin pääsivät seimen tykö.

Historiallisesti tiernapoikaesityksen juuret ovat raamatullisia tapahtumia esittävissä mysteerinäytelmissä. Näitä näytelmiä esitettiin keskiajalla kirkoissa liturgian osana. Myöhemmin esitykset muuttuivat kansankielisiksi ja niitä esitettiin kirkon ulkopuolella.

Esittäjinä Pohjoismaissa 1600-luvulla olivat usein "teinit" (= opiskelijapojat), jotka keräsivät esityksillään rahaa opintoihinsa ja elantoonsa. Suomeen perinne tuli Ruotsista ja yleistyi ensin Oulun seuduilla ja Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu tiernapoika Suomessa on J.L Runeberg, jonka esiintyi kuuden vuoden ikäisenä Pietarsaaressa.

Porvaris- ja käsityöläiskodit olivat yleisimpiä tiernapoikien esiintymispaikkoja 1900-luvun alussa. Tiernapoikaryhmien keskinäinen kilpailu esiintymisalueista johti välillä käsirysyyn. Toisen ryhmän esitys yritettiin estää tuhoamalla tähti ja muut varusteet, kuten miekat. Varusteiden piti siis olla näyttävät, mutta ei liian näyttävät, koska silloin oli pelkona kateellisen kilpailijaryhmän yritys tuhota ne. Näiden kahakoiden seurauksena oli, että esiintyminen oli välillä luvanvaraista. 2000-luvulla tiernapoikaperinteen voimakkaimpia paikkoja Suomessa on Oulun seutu, jossa järjestetään vuosittainen tiernapoikakilpailu. Onpa Oulu julistautunut Tiernakaupungiksikin.

Herootes hän se ajoi...

Suomessa esitys on saanut lisäyksiä ja poistoja poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi laulu "Keisari Aleksanteri", jossa ylistetään ”Suomen suuriruhtinas” Aleksanteri II:ta, lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla. Tarkoituksena oli ilmeisesti rauhoitella viranomaisia. Itsenäisyyden ajalla kyseinen laulu saatettiin poistaa tai jopa korvata laulamalla tilalle jokin suomalainen merkkihenkilö. Näytelmässä on nykyisin yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes (Herootes), Muriaanien/Murijaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. 

Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä

Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng 'mannekiini', joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Tosin mänkillä on nykyisessä esityksessä muutama vuorosana. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun alueen murteena. Päähenkilöillä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Välillä lauletaan yhdessä, välillä on myös puhetta ja pientä esiintymistä. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään.

Knihdin nimi perustuu sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt.

Niin, mitkä ihmeen tiernapojat? Lounais- ja Etelä-Suomessa puhutaan tähtipojista, Hämeessä tapaninpojista, Itä-Suomessa säärnapojista ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Oulun seudulla, tiernapojista. Sanat säärna ja tierna ovat väännöksiä ruotsin kielen sanasta stjärna, joka suomeksi tarkoittaa tähteä.  

Tiernapoikien tapaan 

:,: Ja me toivotam, ja me toivotam

onnellista ja hyvää joulua!:,:

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
http://www.tiernakaupunki.fi/

http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/pojat.htm
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/tiernapojat

Lyseo-kioski tutustutti yläkoululaisia lukioon

Iisalmen lyseo oli esittäytymässä Juhani Ahon koululla, kun kaupungin yläkoululaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan eri tavoin jatko-opintomahdollisuuksiin. Tiistaina 8.12 ja keskiviikkona 9.12 lyseon tutor-opiskelijat esittelivät Iisalmen lyseota Juhani Ahon koululla.

Tänä vuonna lyseota esiteltiin Lyseo-kioskin muodossa. Yläkoululaisille kerrottiin ensin lyhesti lukiokoulutuksesta, minkä jälkeen oppilaat pääsivät "ostamaan" tutoreilta kioskista itseään kiinnostavia ammatteja.

Oppilaat saivat pyytämistään ammateista tietoiskuliuskan, jossa oli tarpeellista tietoa muun muassa ammattiin vaadittavasta koulutuksesta ja esimerkiksi palkasta. 



Yläkoulun oppilaat olivat kiinnostuneita tutkimaan eri ammatteja, ja "ostosten" jälkeen oppilaat vertailivatkin kavereiden kanssa tiiviisti liuskoissa olevien ammattien eroja ja yhtäläisyyksiä.



Sekä tutor-opiskelijoiden ja yläkoulun oppilaiden kommentit kioskista olivat pelkästään positiivisia. Tutorit kertoivat, että suosituimpia ammatteja olivat esimerkiksi asianajaja, lääkäri, insinöörit ja erilaiset kasvatusalan ammatit, kuten luokanopettaja.



Näitäkin kahdeksasluokkalaisia varmasti päätyy Iisalmen lyseoon opiskelemaan ja rakentamaan polkua kohti tulevaisuuden toiveammattia.

Syksyn lakkiais- ja itsenäisyysjuhla

Perjantaina 4.12.2015 vietettiin syksyn lakkiaisia ja samalla juhlittiin myös itsenäisyyspäivää. Yhteensä seitsemän abiturienttia sai painaa lakin päähänsä. 

Kun abiturientit olivat saapuneet perinteisesti lippuairueen mukana saliin, alkoi juhla Otto Aminoffin vetämän musiikkiryhmän esityksellä.  

Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Esa Laukkanen, joka muun muassa kehotti uusia tulevia ylioppilaita lähtemään maailmalle, mutta muistamaan myös kasvattajakaupunkinsa ja mahdollisesti joskus palaamaan takaisin.

Koulumme opiskelija Janne Lohilahti esitti kappaleen "Yö väistyy" niin ikään koulumme opiskelijan Ilari Kaupin säestäessä pianolla. 

Seuraavaksi ääneen pääsi rehtori Pasi Tolonen, jonka puheessa muistutettiin muun muassa sivistyksen tärkeydestä muuttuvan yhteiskunnan kourissa. Tolonen myös huomautti, että lyseolla on tärkeä rooli sivistyksen välittäjänä.

Sitten abiturientit pääsivät lavalle, kun rehtori Pasi Tolonen jakoi todistukset ja vararehtori Kimmo Varis ylioppilaslakit.

Abiturienttien ylioppilaaksi julistamisen jälkeen laulettiin perinteinen "Gaudeamus igitur" sekä kuultiin kaksi nuorisokuoro Allegron musiikkiesitystä "Souda, souda sinisorsa" ja "Jouluenkeli".

 Uuden ylioppilaan, Joose Tikkasen, puheessa muisteltiin lukion antaneen ja opettaneen paljon. Tikkasen mielestä ajoittain vaativa ja raskaskin lukiotaival on kuitenkin ollut onnistumisen hetkiä täynnä, ja nyt onkin helppo kohdata uudet haasteet.

Iinan Kipinät-ryhmä esiintyi vielä ennen "Maamme"-laulua ja juhlan päättymistä.

Uudet ylioppilaat olivat syystäkin onnellisia ja iloisia arvokkaat lakit päässään. Nyt on juhlan aika!

Koljada-yhtyeen vierailu lyseolla

Ukrainalainen laulu- ja tanssiyhtye Koljada saapui piristämään marraskuista koulupäiväämme keskiviikkona 25.11.

 

Yhtye koostui seitsemästä jäsenestä: kolmesta miehestä ja neljästä naisesta. Iältään ryhmän jäsenet olivat 16-21-vuotiaita. Koljada on perustettu vuonna 2014, joten kyseessä on suhteellisen uusi ja nuori yhtye. Ryhmän laulajat olivat toki kokeneita esiintyjiä, ja he ovatkin olleet mukana muissa vastaavissa yhtyeissä.

 

Koljadan esitys koostui pääasiassa lauluista, mutta esityksessä nähtiin hieman myös tanssia. Esityksen taustalla pyöri lisäksi erilaisia videoesityksiä. Laulut olivat perinteisiä ja vanhoja ukrainalaisia kansallislauluja, jotka liittyivät erilaisiin juhliin, muun muassa jouluun ja juhannukseen.

 

Yhtyeen jäsenet olivat pukeutuneet Ukrainan kansallisasuihin. Väreinä asuissa nähtiin kirkkaanpunaista, vihreää ja valkoista.

 

Kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen ulkomaan kiertue. Suomessa Koljadalla on yhteensä 34 konserttia, joten yhtye pääsee varmasti tutustumaan maahamme monipuolisesti. Lyseon alasalissa kuunneltiin keskittyneesti yhtyeen upeaa esitystä.