Mitkä ihmeen tiernapojat?

Iisalmen lyseon tiernapojat

Tiernapoikanäytelmä kuvaa alun perin kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen luona, siitä seurannutta pakoa ja tähden johdattelemaa saapumista Jeesus-lapsen seimen tykö. Tosin näytelmästä, sen lauluista ja esiintyjien määrästä on ollut useita versioita. Nykyisin Suomessa tunnettu versio vakiintui vasta 1930-luvulla. Tietäjät ovatkin eurooppalaisessa perinteessä kuninkaita. Etelä-Euroopassa esitys kuitenkin sijoittuu loppiaiselle eli ajalle, jolloin tietäjät Raamatun mukaan vihdoin pääsivät seimen tykö.

Historiallisesti tiernapoikaesityksen juuret ovat raamatullisia tapahtumia esittävissä mysteerinäytelmissä. Näitä näytelmiä esitettiin keskiajalla kirkoissa liturgian osana. Myöhemmin esitykset muuttuivat kansankielisiksi ja niitä esitettiin kirkon ulkopuolella.

Esittäjinä Pohjoismaissa 1600-luvulla olivat usein "teinit" (= opiskelijapojat), jotka keräsivät esityksillään rahaa opintoihinsa ja elantoonsa. Suomeen perinne tuli Ruotsista ja yleistyi ensin Oulun seuduilla ja Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu tiernapoika Suomessa on J.L Runeberg, jonka esiintyi kuuden vuoden ikäisenä Pietarsaaressa.

Porvaris- ja käsityöläiskodit olivat yleisimpiä tiernapoikien esiintymispaikkoja 1900-luvun alussa. Tiernapoikaryhmien keskinäinen kilpailu esiintymisalueista johti välillä käsirysyyn. Toisen ryhmän esitys yritettiin estää tuhoamalla tähti ja muut varusteet, kuten miekat. Varusteiden piti siis olla näyttävät, mutta ei liian näyttävät, koska silloin oli pelkona kateellisen kilpailijaryhmän yritys tuhota ne. Näiden kahakoiden seurauksena oli, että esiintyminen oli välillä luvanvaraista. 2000-luvulla tiernapoikaperinteen voimakkaimpia paikkoja Suomessa on Oulun seutu, jossa järjestetään vuosittainen tiernapoikakilpailu. Onpa Oulu julistautunut Tiernakaupungiksikin.

Herootes hän se ajoi...

Suomessa esitys on saanut lisäyksiä ja poistoja poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi laulu "Keisari Aleksanteri", jossa ylistetään ”Suomen suuriruhtinas” Aleksanteri II:ta, lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla. Tarkoituksena oli ilmeisesti rauhoitella viranomaisia. Itsenäisyyden ajalla kyseinen laulu saatettiin poistaa tai jopa korvata laulamalla tilalle jokin suomalainen merkkihenkilö. Näytelmässä on nykyisin yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes (Herootes), Muriaanien/Murijaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. 

Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä

Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng 'mannekiini', joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Tosin mänkillä on nykyisessä esityksessä muutama vuorosana. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun alueen murteena. Päähenkilöillä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Välillä lauletaan yhdessä, välillä on myös puhetta ja pientä esiintymistä. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään.

Knihdin nimi perustuu sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt.

Niin, mitkä ihmeen tiernapojat? Lounais- ja Etelä-Suomessa puhutaan tähtipojista, Hämeessä tapaninpojista, Itä-Suomessa säärnapojista ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Oulun seudulla, tiernapojista. Sanat säärna ja tierna ovat väännöksiä ruotsin kielen sanasta stjärna, joka suomeksi tarkoittaa tähteä.  

Tiernapoikien tapaan 

:,: Ja me toivotam, ja me toivotam

onnellista ja hyvää joulua!:,:

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
http://www.tiernakaupunki.fi/

http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/pojat.htm
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/tiernapojat