Eurooppa juhli 1800- luvulla hallitsijoiden syntymäpäiviä kansallisina juhlapäivinä, Ranskassa kansallispäiväksi korotettiin Bastiljin vankilan valatauksen päivä. Yhdysvalloissa päivää juhlitaan itsenäisyysjulistuksen muistopäivänä. Tätä käytäntöä noudattaa myös Suomi: meillä kansallispäiväksi valittiin päivä, jolloin eduskunta vuonna 1917 hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Valtioneuvos kirjasi 20.11.1919 asetuksen, jonka mukaan joulukuun kuudetta oli vietettävä Suomen itsenäiseksi julistautumisen vuosipäivänä. Lisäsi määrättiin juhlallisuuksista: liputuksesta, vapaapäivästä ja jumalanpalveluksesta.
Itsenäisyyspäivää ei kuitenkaan ole aina vietetty saman kaavan mukaan. 1919 Helsingissä pidettiin juhlajumalanpalvelus ja suojeluskunnan paraati. Nykyisin sotilasparaatia kierrätetään vuorotellen eri sotilaslääneissä. Itsenäisyyden alkuaikoina presidentinlinnan vastaanotto sisälsi teetarjoilun. Kansallisteatterissa oli iltajuhla, joka huipentui juhlanäytelmään.
Nykyisin presidentin vastaanotto on vakiintunut osa itsenäisyyspäivän juhlintaa. Aluksi vastaanotto oli vaatimaton tapahtuma, jota ei edes järjestetty joka vuosi. Itsenäisyyspäivän kanssa kilpaili presidentin uudenvuoden vastaanotto, jolloin linnaan kutsuttiin maan korkeinta virkamiehistöä ja diplomaatteja. Sota-aikana linnan juhlat olivat vaatimattomia tilaisuuksia, mutta sodan jälkeen niistä muodostui vuoden seurapiiritapahtuma.
1960-luvulla juhlijoita alettiin näyttää lehtien antamien kuvauksien lisäksi televisiossa. Pikkuhiljaa Linnan juhlien televisioinnin seuraamisesta tuli suosittu tapa. Gaalan katselu ja asujen ja tapahtumien joskus äänekäskin kommentointi onkin ollut monelle päivän kohokohta.
Covid-19-pandemia aiheutti kuitenkin muutoksen tähän perinteeseen: 2020 presidentin juhlavastaanottoa ei pidetty. 2021 presidentinlinnan perinteinen juhlavastaanotto peruttiin ja itsenäisyyspäivän paraati korvattiin hävittäjien ja helikoptereiden ylilennolla. Ylen Linnan juhlat -lähetyksessä keskusteltiin presidenttiparin kanssa ja haastateltiin tavallisia suomalaisia. Lähetyksessä huomioitiin myös korona-aikana ansioituneita henkilöitä sekä veteraaneja ja lottia.
Viralliseen juhlintaan, kuten jumalanpalveluksiin, paraateihin, juhliin ja muistomerkeillä vierailuihin osallistuu kuitenkin vain suppea osa suomalaisista. Miten sitten tavallinen kansalainen osallistuu nykyään juhlan viettoon?
Itsenäisyyspäivän paraatien, puheiden, Linnan juhlien ja Tuntemattoman sotilaan seuraaminen televisiosta ovat edelleen yleinen tapa viettää juhlapäivää. Hautausmaalla vierailu tai paikalliseen itsenäisyyspäiväjuhlaan osallistuminen ovat myös yleisiä tapoja. Aikanaan yleisin itsenäisyyspäivän tapa, kahden kynttilän sytyttäminen ikkunalaudalle, on kuitenkin vähentynyt. Aika näyttää, mihin suuntaan perinteet kehittyvät.
