Millaista on
tulevaisuus? Millaiseen maailmaan opiskelijamme valmistuvat? Millaisia taitoja
tulevaisuuden ammattilaisen kannattaa kehittää?
Mediassa puhutaan
nopeasti muuttuvasta työelämästä, jossa moni perinteinen ammatti on vaarassa
hävitä: kokonaisia toimialoja kuihtuu tarpeettomina ja teknologia vie tehtaissa
työpaikkoja. Moni opiskelija varmasti miettii, mitä kannattaisi opiskella. Onko
vielä ns. ”varmoja” ammatteja? Mihin kannattaisi panostaa? Miltä tulevaisuus
näyttää?
Näitä kysymyksiä pohti Perttu Pölönen puheessaan Iisalmen lyseolaisille. Pölönen on 23-vuotias säveltäjä, yrittäjä, futuristi ja keksijä. Hänen keksintönsä Sävelkello muuttaa parhaillaan sitä, miten musiikin teoriaa opetetaan eri puolilla maailmaa. Keksinnöllään hän on voittanut useita palkintoja, ja se on avannut hänelle ovia tulevaisuuden maailmaan. Hän on opiskellut Singularity University -tulevaisuusyliopistossa, jonka oppeja teknologian kehityksestä ja tulevaisuusvisioista hän soveltaa puheissaan.
Perttu Pölönen |
Näitä kysymyksiä pohti Perttu Pölönen puheessaan Iisalmen lyseolaisille. Pölönen on 23-vuotias säveltäjä, yrittäjä, futuristi ja keksijä. Hänen keksintönsä Sävelkello muuttaa parhaillaan sitä, miten musiikin teoriaa opetetaan eri puolilla maailmaa. Keksinnöllään hän on voittanut useita palkintoja, ja se on avannut hänelle ovia tulevaisuuden maailmaan. Hän on opiskellut Singularity University -tulevaisuusyliopistossa, jonka oppeja teknologian kehityksestä ja tulevaisuusvisioista hän soveltaa puheissaan.
Pölönen korostaa sitä,
miten maailmamme on jatkuvassa, koko ajan kiihtyvässä muutoksessa. Teknologia
kehittyy eksponentiaalisesti. Edistysaskeleet tapahtuvat nopeasti ja uudet
keksinnöt ruokkivat toisiaan. Kaiken keskiössä on Pölösen mukaan disruptio. Se
tarkoittaa sitä, ettei kehitetä jo olemassa olevia keksintöjä tehokkaammiksi,
vaan keksitään jotain uutta, joka tekee vanhan täysin tarpeettomaksi.
Pölönen painottaa,
ettei nuorten kannata miettiä, mihin ammattiin he haluavat valmistua, sillä
tulevaisuuden ammatit voivat olla täysin erilaisia kuin nykyään. Tärkeämpää
olisi miettiä, mihin taitoihin ja ominaisuuksiin haluaa keskittyä. Pölösen
mukaan on turha kilpailla koneiden kanssa sellaisissa asioissa, joissa koneet
ovat kiistatta ihmistä parempia. Siksi nuorten kannattaisikin kehittää niitä
ominaisuuksia, jotka erottavat meidät koneista. Tällaisia ovat esimerkiksi mielikuvitus,
luovuus, kontekstin taju ja tietojen soveltamisen taito.
Pölönen myös
nostaa esille kolme tärkeää asiaa, jotka jokaisen pitäisi huomioida elämässään: luovuus, rohkeus ja virheiden tekeminen. Luovuutta hän ei näe vain
luonnollisena ominaisuutena, vaan ennemminkin kykynä tunnistaa erilaisista
vaihtoehdoista ne, joilla on potentiaalia toteutua. Luovuutta ei ole vain
toistaa olemassa olevaa, vaan nähdä asioita uudelta kannalta. Tämän vuoksi
jokaisella on mahdollisuus tehdä seuraava iso keksintö, joka mullistaa ihmisten
ajattelua tai toimintaa. Rohkeutta on lähteä kokeilemaan ideoitaan. Tässä
vaaditaan yrittäjyyshenkisyyttä. Usein onnistuminen ei tule heti, minkä vuoksi
virheistään tulee oppia. Virheitä ei pidä hävetä eikä niistä pitäisi pyrkiä
eroon, vaan pitäisikin miettiä sitä, mitä virheet voivat antaa. Pölönen toteaakin,
ettei hän koe epäonnistuneensa viimeisen viiden vuoden aikana, sillä virheistä
saatu palaute auttaa kehittämään sekä itseään että ideoitaan.
Studia Generalia -luento
on osa Erasmus+ -hanketta, jossa Iisalmen lyseo on mukana. Hankkeessa tutustutaan
siihen, millaista opiskelu on eri maissa. Projektin yhteydessä on tehty
tutkimusta mm. siitä, miten eri maiden nuoret suhtautuvat välivuoden pitämiseen ja oppisopimuskoulutukseen.
Lisätietoa Perttu
Pölösestä löytyy hänen nettisivuiltaan.