Iisalmen lyseo on mukana EU:n Comenius-hankkeessa ”Jugend
und Freizeitgestaltung in Europa”, joka on kaksivuotinen projekti. Teemamme on
vapaa-ajan vietto, ja projektissa mukana olevat maat ovat Saksa, Puola, Suomi
ja Italia. Matkat suuntautuvat kuhunkin maahan kyseisessä järjestyksessä,
ensimmäinen matka oli Saksan Halleen 3.–10.11.2012, ja Suomeen vieraat saapuvat
syyskuussa 2013. ”Saksalaisiksi” lähtivät kolme opettajaa Sara Niini, Marjo
Määttänen ja Pekka Ritola ja oppilaista Sara Huhtala, Mari Ikonen, Maarit
Makkonen, Jenni Repo ja Sara Niskanen. Me oppilaat asuimme isäntäperheissä
viikon ajan ja näin pääsimme kosketuksiin aidon saksalaisen arjen kanssa.
Sunnuntai 4.11.2012
Sunnuntai-päivän vietimme kukin isäntäperheidemme kanssa.
Ohjelmassa saattoi perheestä riippuen olla esimerkiksi kiertelyä Saksan
vanhimmassa suklaatehtaassa, joka toimi myös museona ja myymälänä. Tuliaisia koti-Suomeen
kertyi kiitettävästi siis jo ensimmäisenä päivänä! Italian- ja Puolan-vieraat
saapuivat sunnuntai-iltana Halleen, ja nyt olimme kaikki paikalla aloittamaan
maanantai-aamuna yhteisen projektimme!
Maanantai 5.11.2012
Tapasimme koululla klo 8, ja saksalaiset oppilaat näyttivät
meille koulun tiloja. Koulu oli huomattavasti suurempi kuin oma Iisalmelainen
opinahjomme, mutta sekin oli vanha ja kaunis rakennus. Kiertokävelyn jälkeen esittelimme
meidän upeat esitykset Iisalmesta ja lyseosta ja katsoimme muiden hienot
esitykset heidän maistaan. Eri maiden koulujen puitteet erosivat melko paljon
Iisalmen lyseosta. Arvostus oman koulun moderneja varusteluja kohtaan kohosi. Esitelmien
jälkeen muodostimme eri kansallisuuksia sisältäviä ryhmiä ja teimme
vapaa-aikaan liittyviä projektitöitä. Ensimmäinen kosketus ulkomaalaisiin
nuoriin oli suuntaa-antava: jo lyhyellä juttutuokiolla sai värikkään kuvan eri
kulttuureista tulevien nuorten tapoihin ja tottumuksiin. Söimme koulun
ruokalassa maksullisen aterian, josta nousi mieleen Suomen mainio ilmainen kouluruokajärjestelmä.
Syötyämme lähdimme vähän kiertelemään Hallea. Lopuksi menimme keilaamaan ja vietimme
vapaamuotoisesti vaikkapa perheiden kanssa. Yhdessä tekeminen opetti meille,
että yhteistyö on voimaa eikä sen tarvitse rajoittua kulttuurillisiin rajoihin
ja eroihin.
Tiistai 6.11.2012
Lähdimme noin klo 7.30 matkalle kohti Berliiniä, jossa
meillä oli Saksan pääkaupungin hienoimpiin nähtävyyksiin keskittyvä
kiertoajelu. Kävimme vierailemassa Bundestagissa eli Saksan valtiopäivätalossa,
jossa meidät turvatarkastettiin perusteellisesti lukuisia kertoja ja jossa
meille kerrottiin laajasti talon demokratiaa henkivästä arkkitehtuurista ja
käytännön toiminnasta, kun valtiopäivät järjestetään. Tapasimme myös
Saksi-Anhaltin kansanedustajan avustajan, joka auttaa esimiestään toimimaan
valtiopäivillä valtiosihteerinä. Esitys sai meidät miettimään kansanedustajien
todellista arvoa kansallisena ja kansainvälisenä vaikuttajana. Avustajan puhe
poikkesi suomalaisista poliittisista pönötyskiertopuheista. Erilaisinta suomalaiseen verrattuna oli
luultavastikin saksalaisen politiikassa toimivan naisen suorapuheinen asenne
lehdistöä ja yleiselläkin tasolla ottaen mediaa kohtaan politiikassa. Hän oli vakaasti
sitä mieltä, että sosiaalisen median merkitys on todella vähäinen poliittisessa
vaikuttamisessa. Perusteluiksi hän
esitti näkemyksilleen nuorten, politiikasta kiinnostumattomien henkilöiden
suuren määrän sosiaalisen median käyttäjinä. Lisäksi hän kertoi, että
sosiaalisen median vaikuttaminen on lähinnä kuvien lisäilyä ja sen sellaista.
Emme täysin ymmärtää, miksi hän oli niin vakaasti tätä mieltä. Sosiaalinen
media vaikutuskanavana on kuitenkin mielestämme elektronisoituvassa
yhteiskunnassa uusi äänikanava, siinä missä kirjat ja sanomalehdetkin.
Poliittisten puheiden perästä menimme rakennuksen ”ufokupoliin” katselemaan
näyttäviä maisemia Berliinin kattojen yli ja ottamaan urbaaneja valokuvia.
Näköalat olivat hienot. Opimme, että
arkkitehtuuriin on voitu käyttää rahaa, jolloin se on erittäin onnistunutta:
sillä on suuri arvo monella taholla, aina ihmisten päivittäiseen elämään
kuulumisesta nationalisen identiteetin vahvistamiseen.
Keskiviikko 7.11.2012
Keskiviikkona teimme hieman lisää projektitöitä ryhmissä,
joissa oli sekaisin joka kansallisuutta. Työskentely ryhmissä eri kulttuurin edustajien,
sekä eri-ikäisten kanssa luonnistui rennosti ja antoisasti englannin kielellä.
Opetimme toisillemme myös omaa äidinkieltämme jokseenkin vaikeiden lorujen
avulla, jotka saavat syntyperäisenkin kielenpuhujan kielen solmuun, mutta
ainakin kaikilla oli hauskaa. Mukavien ja suhteellisen helppojen ryhmätyötuntien
jälkeen oli luvassa ruokailu ja viikon liikunnallisin osuus, jonka lajit saimme
itse valita. Pelasimme koulun suurehkossa liikuntasalissa aluksi pesäpallon
tyylistä lämmittelypeliä, minkä jälkeen jakaudumme ryhmiin pelailemaan
salibandyä, kori-, sulka- ja lentopalloa. Sporttisen pikkulauantain kruunasi
koko salin alueella pelattu jalkapallo, johon saivat liittyä kaikki halukkaat. Kun
viikon liikkumiset oli liikuttu, oli koululla kaikille Comenius- projektiin
osallistuville perheille järjestetty barbecue- illallinen, jonne jokainen perhe
toi mieleistään ruokaa nyyttikestiperiaatteella. Suomalaista ruokakulttuuria
edustivat mukanamme tuomat säilykemuikut, piparit ja Väinämöisen palttoonnapit.
Ilta loppui aivan liian nopeasti muun muassa kuunnellen musikaalista puolalaisten
ryhmää, jutellen uusien ystävien ja leikkien isäntäperheiden pienokaisten
kanssa.
Torstai 8.11.2012
Aamulla teimme pari tuntia projektityötä, italialaiset,
puolalaiset, saksalaiset ja suomalaiset omissa ryhmissämme, joissa käänsimme
kyselylomaketta. Kyselyt pidettäisiin omalla koululla kotimaassa, ja tulevilla
tapaamisilla tulkittaisiin ja vertailtaisiin eri maiden tuloksia. Käännöstöiden
jälkeen lähdimme kävelemään kohti Moritzburgin linnaa, sillä siellä oli
taidemuseo, jonne menimme vierailemaan. Kiersimme ensin pienen kierroksen
museossa ja katselimme maalauksia museon työntekijän johdolla. Taidemuseon anti
oli erittäin uniikki kokemus, sillä teokset olivat todella arvokkaita ja
tunnettuja, esimerkiksi Gustav Klimmtin maalauksia. Opimme museossa eri
tyylilajien eroja ja kuulimme taideteosten historiallisia taustoja. Sen jälkeen
saimme tehtäväksi piirtää itse jostain maalauksesta vaihtaen tyyli
ekspressionismiksi. Tyylilajien erilaisuuden korostaminen oli avartavaa, sillä
itse tekemällä, optimaalisissa harjoitusoloissa kokemus oli antoisa. Meidän
piirustuksistamme tuli varsin värikkäitä ja alkuperäisistä radikaalisti
poikkeavia! Moritzburgista lähdimme nälkäisinä kohti improvisaatioteatteria ja
koukkasimme matkalla syömään Hallen keskustaan. Teatterissa meidät jaettiin
kahteen ryhmään ja teimme erilaisia harjoituksia, kuten leikimme olevamme
painavia ja heittäydyimme erilaisiin teatterillisiin tilanteisiin. Luovan
toiminnan ja irrottelun seurauksena yhteishenkemme tiivistyi entisestään.
Käytännön ”töissä” eri kulttuurien erot korostuivat: eri kulttuurin edustajat
tuntuivat olevan huomattavasti ikäänsä nuorempia käyttäytymistä päätellen. Illalla
oli vapaa-aikaa, vietimme siis aikaa perheiden kanssa, saksalaiseen kulttuuriin
perehtyminen jatkui.
Perjantai 9.11.2012
Perjantaiaamuna menimme kaupungintalolle, jossa meidät
toivotti tervetulleeksi kaupunginjohtajan apulainen. Hän kyseli mm. mielipiteitämme matkasta ja
sitten meille jaettiin pienet pussit, joissa oli avainnauha, todistus ja logolla
varustettu t-paita.
Sen jälkeen matkustimme raitiovaunulla paikalliseen jäähalliin näyttämään muille miten suomalaiset luistelevat! Kyllä suomalaiseen jääkulttuuriin nousi arvostus. Hieman huonohkolla jäällä luistelun jälkeen kävelimme McDonald’siin syömään. Loppuilta meillä oli taas vapaata perheiden kanssa, osa kävi ravintolassa, shoppailemassa Leipzigissä, juhlimassa puolalaisen tytön syntymäpäiviä kaupungilla tai näkemisenarvoisessa ja vaikuttavassa Beatles-museossa.
Sen jälkeen matkustimme raitiovaunulla paikalliseen jäähalliin näyttämään muille miten suomalaiset luistelevat! Kyllä suomalaiseen jääkulttuuriin nousi arvostus. Hieman huonohkolla jäällä luistelun jälkeen kävelimme McDonald’siin syömään. Loppuilta meillä oli taas vapaata perheiden kanssa, osa kävi ravintolassa, shoppailemassa Leipzigissä, juhlimassa puolalaisen tytön syntymäpäiviä kaupungilla tai näkemisenarvoisessa ja vaikuttavassa Beatles-museossa.
Lauantai 10.11.2012
Aamulla 7.30 oli lähtö museon pihasta kohti Berliinin
lentokenttää ja Suomea. Lähtö tapahtui haikeissa tunnelmissa. Matka Suomeen sujui
suunnitelmien mukaisesti. Opimme myös arvostamaan sujuvia liikenneyhteyksiä ja
lentoyhteyksien kätevyyttä. Odotamme jo malttamattomina ensi syksyä, kun saamme
uudet saksalaiset, italialaiset ja puolalaiset ystävämme vastavierailulle Suomeen!