LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Euroscola onlinessa puhuttiin kyberturvallisuudesta ja valeuutisista

Perjantaina 16.4. Euroscolan verkkotapaamiseen alkaessa paikalla oli noin 900 opiskelijaa 24 eri maasta ja 97 eri koulusta. Tilaisuuteen odotettiin 2910 osallistujaa yli sadasta koulusta. Suomesta mukana oli neljä koulua ja Iisalmen lyseosta 29 opiskelijaa. Lyseolla tilaisuudesta vastasi opinto-ohjaaja, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Juha Hieta.

Juha Hieta


Tilaisuus alkoi tervetulotoivotuksin. Alussa näytettiin video, jossa unionin jäsenvaltioiden liput kannettiin keskelle suurta parlamenttisalia. Taustalla soi Euroopan unionia ja koko Eurooppaa symboloiva Beethovenin Oodi ilolle. Sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä yhdeksännestä sinfoniasta. 

 

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli toivotti kaikki tervetulleiksi ja korosti sanoissaan nuorten osallisuutta, yhteistyön tärkeyttä ja vastuuta Euroopan tulevaisuudessa. Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon ja oppivat tuntemaan Eurooppaa. Yhdistynyt Eurooppa on vahvempi EurooppaSassoli korosti.


Alkusanojen jälkeen oli kyselyosuuden vuoro. Kysymyksiä oli voinut lähettää etukäteen esimerkiksi videoitse, mutta nuoret pystyivät esittämään kysymyksiä myös verkossa ja äänestämään mielestään tärkeimpiä kysymyksiä. 

 

Euroopan parlamentin varapuhemies Othmar Karas vastasi opiskelijoiden kysymyksiin. Nuoret halusivat mm. tietää, millainen Eurooppa olisi ilman Euroopan unionia tai mitkä ovat Euroopan suurimmat ongelmat. 

Ilman unionia ei olisi liikkumisvapautta, koulutusyhteistyö olisi suppeampaa. Lisäksi unionissa turvallisuus ja ihmisoikeudet ovat paremmatKaras muotoili.


Unionia koskevina suurimpina ongelmina Karas piti muun muassa internetin turvallisuutta, kyberrikollisuutta, vihapuhetta, terrorismia, valeuutisia, pandemiaa ja ilmastonmuutosta. Karas oli huolissaan myös kyberturvallisuudesta ja internetin käyttämisestä väärin. 


Etenkin kryptovaluutan väärinkäyttö ja rahanpesu ovat suuri ongelma”, Karas totesi ja painotti, Euroopan unioni on menettänyt 825 miljardia euroa rahanpesuun.” 



Millainen digitaalinen tulevaisuus odottaa nuoria?


Innovaatiotyöpajassa nuoret pääsivät pohtimaan digitaalista tulevaisuutta. He saivat esittää Sli.do-verkkoalustalla ideoitaan siitä, kuinka voidaan turvata digitaalinen tulevaisuus. Edelleen nuorten kysymyksiä kuultiin aiemmin nauhoitettuina mutta myös suorina osallistumisina.  

 
Verkkoturvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin vastasi Markus Warasin, joka on johtajana Ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin käsittelevän erityisvaliokunnan sihteeristössä. Eurooppalaiset nuoret tiedustelivat muun muassa sitä, mitä yksilöinä voidaan tehdä valeuutisten suhteen, miten kyberturvallisuuteen voidaan vaikuttaa ja onko mahdollista, että valeuutiset vaarantavat yksilön ja Euroopan turvallisuuden. 
Warasin painotti vastauksissaan, että teknologia on ihmisiä varten, eivätkä ihmiset teknologiaa varten. 


Nuoret olivat huolissaan myös verkkohäirinnästä ja kiusaamisesta. Warasin viestitti nuorille: “Kyseessä on rikos, jos yksilön oikeuksia loukataan verkossa tavalla tai toisella. Suurin osa häirityistä on naisia. Verkossa ei saa häiritä ketään: kiusaaminen ja tietojen varastaminen ovat rikoksia.” Warasin muistutti kuitenkin, että sosiaalisten medioiden alustojen suuri määrä lisää myös mahdollisuutta yhdistellä tietoja ja vaikeuttaa kontrollia. 

 

 








 


Verkkoyhteydet toimivat hyvin, kun Iisalmen lyseon opiskelija Veeti Hotti pääsi esittämään kysymyksen Warasinille Euroopan unionin ja Venäjän suhteista: Onko mahdollista, ettei unioni sekaantuisi Venäjän sisäpolitiikkaan, jolloin Venäjä ei kokisi välttämättönä häiritä Eurooppaa? 


Warasin piti kysymystä hyvänä. Hänen mukaansa on tärkeää pitää keskusteluyhteyttä ja ymmärtää valtioiden toimintatapoja, vaikka kyseessä on vaikea asia ja vaikka Venäjä puolustaa omia etujaan myös epäeettisillä keinoilla. Warasin korosti, että Euroopan unionilla on kokemusta konfliktien ja huonojen välien selvittelystä toisesta maailmansodasta lähtien, ja piti mahdollisena sitä, että Venäjän kanssa päästään yhteisymmärrykseen. 




Kysymysten jälkeen eurooppalaiset nuoret pääsivät tekemään ehdotuksia siitä, miten suojautuminen verkossa onnistuu. Tärkeänä pidettiin muun muassa koulun roolia ja siellä tapahtuvaa opettamista mm. valeuutisten kohdalla. Nuoret ehdottivat myös maailman parhaiden hakkereiden palkkaamista Euroopan unionin palvelukseen ja TikTokin kieltämistä. Nuoret saivat myös äänestää suosituimpien ehdotusten välillä. 


Warasin kommentoi nuorten ehdotuksia toteamalla, ettei oikea tapa ole kieltää erilaisia palveluja. “Pitää luottaa myös käyttäjiin, joilla on suuri vastuu siitä, mitä he laittavat verkkoon. Jokaisen pitää itse tehdä päätös siitä, missä palveluissa on.”




Euroscolan loppuyhteenvedon teki Euroopan parlamentin tiedottaja Jaume Duch Guillot, joka korosti kiitoksissaan sitä, että demokratia elää vain, jos ajatuksia päästään jakamaan yhdessä. Tätä varten on olemassa Euroscola. “Myös esimerkiksi Capitolilla nähtiin, mikä vaikutus valeuutisilla on valtioihin. Valeuutisten avulla pyritään vaikuttamaan valtion toimintoihin. Nuorten on ennen kaikkea tärkeää tietää, että Euroopan unionissa suojellaan nuoria verkossa.” 


Iisalmen opiskelijat tyytyväisiä tapahtumaan


Iisalmen opiskelijat pitivät Euroscola-online -tapahtumaa mielenkiintoisena ja opettavaisena. 



"Mukavaa oli suunnitella kyberturvallisuutta koskevaa kysymystä yhdessä ja osallistua kysymyksen videokuvaamiseen", Verneri Vidgren kertoi. Videokysymystä ei kuitenkaan nähty itse tapahtumassa.


Juho Paananen piti tapahtumaa mielenkiintoisena. "Lähetys oli toteutettu hyvin, ja pieniä ongelmia lukuun ottamatta striimi toimi moitteetta. Kielimuuria oli hiukan, eikä kaikkea tietenkään ymmärtänyt", Paananen analysoi ja jatkoi, "Parhaiten mieleen jäi se, että nuoret oli mukavasti otettu mukaan. Nähtiin esimerkiksi nuorten tekemiä videoita, joissa vastaajille esitettiin kysymyksiä. Itsekin pääsi osallistumaan äänestykseen, jos halusi. Minä en uskaltanut mitään laittaa, mutta yksi kurssiltamme kuitenkin uskalsi, mikä jäi mieleen. Hienoa rohkeutta häneltä!"


Myös Vidgrenin mieleen jäi etenkin reaaliaikainen vaikuttaminen tapahtuman aikana Slido-sovelluksen avulla ja oppilaiden esittämien kyberturvallisuutta koskevien kysymysten analysointi. Omakohtaiset esimerkit jäivät Paanasen mieleen. Warasin kertoi verkkovaikuttamisessa esimerkin opettaja-ajoiltaan, jolloin oppilas oli yrittänyt huijata häntä Facebookissa valeprofiilin avulla. Valeprofiili oli kehunut oppilasta ja pyytänyt Warasinia päästämään oppilas kurssista läpi.


Saara Penttinen tiivisti opiskelijoiden ajatukset: "Päällimmäisenä mieleen tapahtumasta jäi se, miten muut nuoret ympäri Eurooppaa pohtivat aivan samoja asioita kuin itsekin pohdin. Vaikka tapahtuma oli koronan vuoksi netissä, tuntui silti, että sovelluksen kautta pääsi jollain tapaa vuorovaikutukseen muiden nuorten kanssa."

Aution salin abijuhla

 Iisalmen lyseossa päästiin viettämään abigaalaa torstaina 1.4. koronaturvallisuus huomioiden. Abigaalaa juhlittiin liki autiossa Eino Säisä -salissa, johon normaalisti mahtuisi yhteensä 478 henkilöä mutta korona-aikana saa vain olla 100. Abit oli ohjeistettu saapumaan yksi kerrallaan ja huolehtimaan maskeista ja käsienpesusta. Vielä hetki ennen gaalan alkua näytti siltä, että muille vuosikursseille striimattaisiin varsin abiton gaala. Sali kaikuikin tyhjyyttä, kun katsomossa oli vain noin 60 henkilöä.


Osa abiturienteista oli ehtinyt viime hetkellä hankkimaan itselleen asut, osa taas saapui abihuppareissa.  Puvuissa oli perinteisesti huomioitu maailman johtajia kuin myös fantasiahahmoja. Osa abiturienteista kertoi tilanneensa pukunsa vasta edellisenä sunnuntaina, jolloin tiedettiin gaalan toteutuvan.




Perinteiseen tapaan gaalaohjelmassa oli erilaisten titteleiden jakaminen. Palkitut nousivat seisomaan salissa, nauhat ja pokaalit haettiin vasta gaalan jälkeen turvaväleistä huolehtien. Palkintoja saivat Mr. ja Ms. Lyseo, tsemppihenkien luojat, juhlijat, urheilija ja salihirmu, someosaajat ja uutena "Most likely to get corona". Vuoden muusikon titteli jaettiin tänä vuonna kahdelle ehdokkaalle. Lisäksi palkittiin liuta humoristisen tittelin saaneita.


Tämän vuoden abivideon teemana oli Sohvaperunat. Osa ryhmänohjaajista oli päässyt sohvalle kommentoimaan ohjelmia. 


Sohvaperunoissa katseltiin ohjelmia Neljän tähden illallinen, Yökylässä Juha Hieta, Tanssii tähtien kanssa, Lyseo Päiväkirjat 2021 sekä Suomen huutakauppakeisari. Opiskelijat esittivät opettajia kasvonaamareihin pukeutuneina. Suomen huutokauppakeisarissa Aki ja Heli saapuivat lyseolle, jossa rehtori oli laittanut opettajia myyntiin. Henkilökohtaisesta IT-gurusta käytiin huutokaupassa kova kilpailu.



Ohjelman loppupuolella ryhmänohjaajat kutsuttiin lavalle. Heitä muistettiin pienin lahjoin. Yleisö taputti raikuvasti ryhmänohjaajilleen kiittäen samalla kuluneista vuosista.





Striimatun ohjelman jälkeen salissa vielä kilpailtiin Kahoot!-kilpailussa. Kahoot-kilpailussa oli 61 osallistujaa ja tietoja ja taitoja mitattiin muun muassa opettajien lemmikkien ja sanontojen tuntemuksessa. Abilehden tarkka opiskelu siivitti kaksi kilpailijaa vastaamaan kaikki 18 kysymystä oikein. Nopeudessa voiton vei Vilja.

Gaala huipentui muistovideoon, joka oli koostettu abien lukiomuistoista.

Seuraavan kerran abiturientit tapaavat toisensa lakkiaisissa. Valmistuvia opiskelijoita on seitsemisenkymmentä.