 |
| Juha Hieta |
Tilaisuus alkoi tervetulotoivotuksin. Alussa näytettiin video, jossa unionin jäsenvaltioiden liput kannettiin keskelle suurta parlamenttisalia. Taustalla soi Euroopan unionia ja koko Eurooppaa symboloiva Beethovenin Oodi ilolle. Sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä yhdeksännestä sinfoniasta.
Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli toivotti kaikki tervetulleiksi ja korosti sanoissaan nuorten osallisuutta, yhteistyön tärkeyttä ja vastuuta Euroopan tulevaisuudessa. Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon ja oppivat tuntemaan Eurooppaa. “Yhdistynyt Eurooppa on vahvempi Eurooppa”, Sassoli korosti.
Alkusanojen jälkeen oli kyselyosuuden vuoro. Kysymyksiä oli voinut lähettää etukäteen esimerkiksi videoitse, mutta nuoret pystyivät esittämään kysymyksiä myös verkossa ja äänestämään mielestään tärkeimpiä kysymyksiä.
Euroopan parlamentin varapuhemies Othmar Karas vastasi opiskelijoiden kysymyksiin. Nuoret halusivat mm. tietää, millainen Eurooppa olisi ilman Euroopan unionia tai mitkä ovat Euroopan suurimmat ongelmat.
“Ilman unionia ei olisi liikkumisvapautta, koulutusyhteistyö olisi suppeampaa. Lisäksi unionissa turvallisuus ja ihmisoikeudet ovat paremmat”, Karas muotoili.
Unionia koskevina suurimpina ongelmina Karas piti muun muassa internetin turvallisuutta, kyberrikollisuutta, vihapuhetta, terrorismia, valeuutisia, pandemiaa ja ilmastonmuutosta. Karas oli huolissaan myös kyberturvallisuudesta ja internetin käyttämisestä väärin.
“Etenkin kryptovaluutan väärinkäyttö ja rahanpesu ovat suuri ongelma”, Karas totesi ja painotti, “Euroopan unioni on menettänyt 825 miljardia euroa rahanpesuun.”
Millainen digitaalinen tulevaisuus odottaa nuoria?
Innovaatiotyöpajassa nuoret pääsivät pohtimaan digitaalista tulevaisuutta. He saivat esittää Sli.do-verkkoalustalla ideoitaan siitä, kuinka voidaan turvata digitaalinen tulevaisuus. Edelleen nuorten kysymyksiä kuultiin aiemmin nauhoitettuina mutta myös suorina osallistumisina.
Verkkoturvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin vastasi Markus Warasin, joka on johtajana Ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin käsittelevän erityisvaliokunnan sihteeristössä. Eurooppalaiset nuoret tiedustelivat muun muassa sitä, mitä yksilöinä voidaan tehdä valeuutisten suhteen, miten kyberturvallisuuteen voidaan vaikuttaa ja onko mahdollista, että valeuutiset vaarantavat yksilön ja Euroopan turvallisuuden. Warasin painotti vastauksissaan, että teknologia on ihmisiä varten, eivätkä ihmiset teknologiaa varten.
Nuoret olivat huolissaan myös verkkohäirinnästä ja kiusaamisesta. Warasin viestitti nuorille: “Kyseessä on rikos, jos yksilön oikeuksia loukataan verkossa tavalla tai toisella. Suurin osa häirityistä on naisia. Verkossa ei saa häiritä ketään: kiusaaminen ja tietojen varastaminen ovat rikoksia.” Warasin muistutti kuitenkin, että sosiaalisten medioiden alustojen suuri määrä lisää myös mahdollisuutta yhdistellä tietoja ja vaikeuttaa kontrollia.
Verkkoyhteydet toimivat hyvin, kun Iisalmen lyseon opiskelija Veeti Hotti pääsi esittämään kysymyksen Warasinille Euroopan unionin ja Venäjän suhteista: Onko mahdollista, ettei unioni sekaantuisi Venäjän sisäpolitiikkaan, jolloin Venäjä ei kokisi välttämättömänä häiritä Eurooppaa?
Warasin piti kysymystä hyvänä. Hänen mukaansa on tärkeää pitää keskusteluyhteyttä ja ymmärtää valtioiden toimintatapoja, vaikka kyseessä on vaikea asia ja vaikka Venäjä puolustaa omia etujaan myös epäeettisillä keinoilla. Warasin korosti, että Euroopan unionilla on kokemusta konfliktien ja huonojen välien selvittelystä toisesta maailmansodasta lähtien, ja piti mahdollisena sitä, että Venäjän kanssa päästään yhteisymmärrykseen.
Kysymysten jälkeen eurooppalaiset nuoret pääsivät tekemään ehdotuksia siitä, miten suojautuminen verkossa onnistuu. Tärkeänä pidettiin muun muassa koulun roolia ja siellä tapahtuvaa opettamista mm. valeuutisten kohdalla. Nuoret ehdottivat myös maailman parhaiden hakkereiden palkkaamista Euroopan unionin palvelukseen ja TikTokin kieltämistä. Nuoret saivat myös äänestää suosituimpien ehdotusten välillä.
Warasin kommentoi nuorten ehdotuksia toteamalla, ettei oikea tapa ole kieltää erilaisia palveluja. “Pitää luottaa myös käyttäjiin, joilla on suuri vastuu siitä, mitä he laittavat verkkoon. Jokaisen pitää itse tehdä päätös siitä, missä palveluissa on.”
Iisalmen opiskelijat tyytyväisiä tapahtumaan
Iisalmen opiskelijat pitivät Euroscola-online -tapahtumaa mielenkiintoisena ja opettavaisena.
"Mukavaa oli suunnitella kyberturvallisuutta koskevaa kysymystä yhdessä ja osallistua kysymyksen videokuvaamiseen", Verneri Vidgren kertoi. Videokysymystä ei kuitenkaan nähty itse tapahtumassa.
Juho Paananen piti tapahtumaa mielenkiintoisena. "Lähetys oli toteutettu hyvin, ja pieniä ongelmia lukuun ottamatta striimi toimi moitteetta. Kielimuuria oli hiukan, eikä kaikkea tietenkään ymmärtänyt", Paananen analysoi ja jatkoi, "Parhaiten mieleen jäi se, että nuoret oli mukavasti otettu mukaan. Nähtiin esimerkiksi nuorten tekemiä videoita, joissa vastaajille esitettiin kysymyksiä. Itsekin pääsi osallistumaan äänestykseen, jos halusi. Minä en uskaltanut mitään laittaa, mutta yksi kurssiltamme kuitenkin uskalsi, mikä jäi mieleen. Hienoa rohkeutta häneltä!"
Myös Vidgrenin mieleen jäi etenkin reaaliaikainen vaikuttaminen tapahtuman aikana Slido-sovelluksen avulla ja oppilaiden esittämien kyberturvallisuutta koskevien kysymysten analysointi. Omakohtaiset esimerkit jäivät Paanasen mieleen. Warasin kertoi verkkovaikuttamisessa esimerkin opettaja-ajoiltaan, jolloin oppilas oli yrittänyt huijata häntä Facebookissa valeprofiilin avulla. Valeprofiili oli kehunut oppilasta ja pyytänyt Warasinia päästämään oppilas kurssista läpi.
Saara Penttinen tiivisti opiskelijoiden ajatukset: "Päällimmäisenä mieleen tapahtumasta jäi se, miten muut nuoret ympäri Eurooppaa pohtivat aivan samoja asioita kuin itsekin pohdin. Vaikka tapahtuma oli koronan vuoksi netissä, tuntui silti, että sovelluksen kautta pääsi jollain tapaa vuorovaikutukseen muiden nuorten kanssa."
