”Taloudesta, työstä ja pikkuriikkisen elämästä” – Tiina Helenius Iisalmen lyseon vieraana

 

Kristiina Ryan  ja Tiina Helenius

 

Iisalmen lyseo sai perjantaina 30. tammikuuta vieraakseen yhden Suomen tämän hetken merkittävimmistä talousasiantuntijoista, kun Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius luennoi opiskelijoille Kulttuurikeskuksen Eino Säisä –salissa. Lyseo oli kutsunut paikalle myös Savon ammatti- ja aikuisopiston liiketalouden linjan opiskelijoita ja opettajia.

Tilaisuuden aluksi Helenius puhui omasta koulutuspolustaan. Hän kertoi, miten oman polun löytäminen elämässä ei aina ole suoraviivaista eikä hänellekään ollut alusta lähtien selvää, mitä hän lähtisi opiskelemaan ja mitä työtä päätyisi tekemään. Hän rohkaisi kauniisti opiskelijoita luottamaan itseensä ja siihen, että oma polku elämässä kyllä löytyy, kun tekee parhaansa.

Helenius puhui myös koulutuksen merkityksestä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hän totesi, että koulutus on paras henkivakuutus muuttuvassa maailmassa, koska koulutus antaa ihmiselle joustavuutta muuttaa suuntaa työelämän murroksissa. Hän korosti, ettei puhu vain korkeakoulutuksen merkityksestä, vaan että koulutus on arvokasta aina ja että muuttuvassa maailmassa tulemme tarvitsemaan edelleenkin myös kädentaitojen osaajia. Hän kehotti opiskelijoita arvostamaan sitä laadukasta ja ilmaista koulutusta, jonka Suomen valtio heille kaikille tarjoaa, sekä toi esiin sen, että tasa-arvoinen, ilmainen ja kaikille avoin koulutusjärjestelmä on harvinainen asia maailmassa. 

Helenius totesi omien kouluvuosiensa yhtenä merkittävimpänä oppina olleen, että säännöllinen työnteko on kaiken oppimisen edellytys. Hän korosti opiskelijoille, että säännöllisen työskentelytavan oppiminen on äärettömän tärkeää omien tavoitteiden saavuttamisessa. Hän puhui myös koulun tarjoaman yleissivistyksen merkityksestä ja siitä, että yleissivistys antaa pohjaa ymmärtää asioita laaja-alaisemmin ja syvällisemmin.

 

Helenius puhui opiskelijoille myös siitä, mitä työelämä on hänelle opettanut. Hän korosti oikeanlaisen nöyryyden merkitystä ja itsensä ja muiden kunnioitusta sekä halua ja valmiutta jatkuvasti kehittää itseään ja oppia uutta omassa työssään. Hän kehotti olemaan ahkera, olematta kuitenkaan kohtuuttoman ankara itseään kohtaan. Hän totesi, että täytyy olla valmis tekemään työnsä hyvin, tekipä sitten mitä työtä tahansa.



Kristiina Ryan, Tiina Helenius ja Iiisalmen lyseon opiskelijoita.

  Helenius kehotti opiskelijoita hankkimaan vankan kielitaidon, koska he tulevat todennäköisesti tarvitsemaan sitä tulevaisuuden työelämässä. Hän puhui kielitaidon merkityksestä myös henkilökohtaisena rikkautena, joka avaa ikkunoita toisiin kulttuureihin sekä puhui omasta rakkaudestaan englannin kieleen. Hän kehotti opiskelijoita hyödyntämään koulun tarjoamaa monipuolista ja intensiivistä kieltenopetusta sekä puhui ruotsin kielen osaamisen merkityksestä omassa työssään.  

 

Luennon toisella puoliskolla Helenius vastasi lyseon opiskelijoiden ajankohtaisiin, taloutta koskeviin kysymyksiin, joita opiskelijat olivat valmistelleet etukäteen yhteiskuntaopin tunneilla. Opiskelijoiden kysymykset käsittelivät mm. sitä, miten Venäjän tapahtumat vaikuttavat Suomen talouteen ja kuinka pitkään Venäjän talouden alamäki näkyy myös meillä Suomessa. He halusivat tietää, mitä eurolle tapahtuu, jos Kreikka eroaa rahaliitosta ja pitäisikö Kreikan velat antaa anteeksi. Opiskelijat kysyivät Heleniukselta myös, mitkä ovat Suomen talouden suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa, pitäisikö Suomen valtion elvyttää tulevalla hallituskaudella ja onko työperäinen maahanmuutto ratkaisu väestöpohjan ikääntymisestä johtuviin paineisiin. Helenius totesi lopuksi olevansa todella vaikuttunut opiskelijoiden kysymysten korkeasta tasosta ja heidän talousasioita koskevasta tietämyksestään.

Kaiken kaikkiaan luento oli valtavan onnistunut ja antoisa ja se antoi ajattelun aihetta varmasti jokaiselle läsnä olleelle kuulijalle.   

Kuvat ja teksti: Kristiina Ryan

Iisalmen lyseon englannin ja ranskan lehtori

 

Kansainvälinen lyseo

22.1. 2015  Iisalmen lyseon Luma-keskuksella pidettiin tilaisuus, jossa esiteltiin lyseon kansainvälisyystoimintaa.

Tilaisuuden alussa lyseon opettajat Sara Niini  ja Marjo Määttänen kertoivat lyhyesti, millaista toimintaa lyseolla on ja on ollut vuosien aikana. Lyseo on osallistunut useisiin kansainvälisiin projekteihin, ja lyseossa on vaihto-opettaja- ja -oppilastoimintaa, erilaisia vierailuja ja isäntänä toimimista kansainvälisille vieraille, ystävyyskoulutoimintaa, teemapäiviä yms.

 

Muissa esityksissä kerrottiin sekä lyhyiden että pitkien ulkomaan vierailujen ja vaihdon kokemuksista. Vaihto-opiskelijat kertoivat myös kokemuksistaan Suomessa.

 

Omia kokemuksiaan Suomesta ja omasta maastaan Unkarista kertoi ensimmäisenä
Nora Kedzi. Hänen esityksessään korostuivat Unkarin ja Suomen koulusysteemin ja sään erot.

 

Lyseon opiskelija Hanne Juntunen kertoi ranskanopiskelijoiden kolmen päivän matkasta Pariisiin. Reissuun osallistui 12 opiskelijaa eri vuosikursseilta. " Matka innosti jatkamaan kielen opiskelua" , Hanne kertoo, "ja vaikka aika oli lyhyt, siihen mahtuu paljon kokemuksia."

 

Vaihtovuodesta ulkomailla  kertoivat puolestaan opiskelijat Alma Sarvela, Katariina Paavola ja Jonna Laitinen. Katariinan  vierailumaana oli Saksa, Jonnan Alaska ja Alman USA. Vaikka tyttöjen vaihto-opiskelijajärjestöt  ja maat erosivat, muutamasta asiasta he kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä: "Näillä matkoilla saa kavereita ympäri maailmaa." Alma jatkaa: "Opin olemaan enemmän oma itseni, vastaamaan rahoista ja tekemään päätöksiä. Lisäksi sain elinikäisiä ystäviä."

 

 

 

 

Taru Rönkä puolestaan kertoi Lionsien nuorisovaihdon kautta tehdystä  kuukauden matkasta Japaniin. Tarun  opastaakin:  "Jos vuosi on liian pitkä, on myös mahdollisuus lyhyisiin vaihtoihin, oikeastaan mihin tahansa maahan."

Suomessa ulkomaalaisena opiskelua valotti puolestaan Katariina Schamburger.

Iisalmen lyseo on osallistunut vuosien varrella useaan kansainväliseen projektiin. Viimeisin niistä "Nuoret ja vapaa-aika" oli neljän maan yhteinen yritys. Suomen lisäksi Italia, Puola ja Saksa osallistuivat projektiin. Panu Tolonen, Miika Holopainen, Jessika Huttunen, Henriikka Kilponen ja Taru Rönkä kertoivat kokemuksistaan ja näyttivät kuvia matkoistaan. Myös näiden nuorten viesti oli selvä: kansainvälistyminen kannattaa aina.

kuva ja tekstit: Maria Markkanen

Joulujuhla

Iisalmen lyseossa vietettiin joulujuhlaa lauantaina 20.12. Ensin opiskelijat kokoontuivat ryhmänohjaajansa kanssa omaan luokkaan, minkä jälkeen alkoi opiskelijakunnan hallituksen suunnittelema ja toteuttama ohjelma alasalissa.

Lyseolaiset saivat tietää, miten joulutarina, jota oli kuultu kolmena aamuna keskusradion  välityksellä, loppui.

Näytelmän loppuratkaisuissa alasalin näyttämöllä seikkailivat  joulupukin lisäksi myös ministeri Päivi Räsänen ja Venäjän presidentti Putin.

Alasaliin oli rakennettu erilaisia toimintapisteitä, joihin opiskelijat saivat tutustua mieltymystensä mukaan. Muutamassa pisteessä sai koristella piparkakkuja.

 

Yhdessä toimintapisteessä pääsi laittamaan Petteri-porolle nenää.

Lisäksi oli myös jouluaskartelupiste.

Rentouttavaa joulunaikaa koko lyseon väelle!

kuvat ja tekstit: Soile Saarela

Syksyn 2014 lakkiaiset ja itsenäisyyspäiväjuhla

 

Perjantaina 5.12.2014 vietettiin Iisalmen lyseon ja aikuislukion itsenäisyyspäivä- ja lakkiaisjuhlaa kulttuurikeskuksen Säisä-salissa.

 

 

Lyseon musiikkiryhmä Otto Aminoffin johdolla esitti Jukka Linkolan säveltämän ja Henrik Huldénin sanoittaman kappaleen Laulu unelmista ja kuusta.

Laulu unelmista ja kuusta

 

Rehtori Pasi Tolosen tervehdyksen jälkeen jazzkvartetti Sopeva esitti Ilari Kaupin säveltämän kappaleen Widening Whiteness.

Juhlapuhujana tilaisuudessa oli sotaveteraani, yli-isännöitsijä Eino Kuosmanen, joka kertoi omia kokemuksiaan sodasta.

Rehtori Pasi Tolonen jakoi lakitettaville ylioppilastodistukset...

...ja apulaisrehtori Leila Rahkonen-Navia ylioppilaslakit. 

Yksitoista Iisalmen lyseon ja kaksi Iisalmen aikuislukion opiskelijaa painoi valkolakin päähänsä, kun rehtori Tolonen julisti heidät ylioppilaiksi.




Gaudeamus igitur - siis riemuitkaamme!

Gaudeamus igiturin jälkeen ylioppilas Asseri Väisänen piti uuden ylioppilaan puheen.    

Iinan Kipinät-ryhmän tanssiesityksen Syvälle salattu koreografia oli Lilli Härmä-Leinosen käsialaa.

Onnea uudet ylioppilaat ja

ihana, itsenäinen 97-vuotias Suomi!

 

 

Uudet ylioppilaat

teksti: Soile Saarela

kuvat: Maria Markkanen

Kurkistus tiernapoikaesityksen taustoihin

Torstaina 27.11. ensimmäisellä välitunnilla lyseolaiset viritti ensimmäisen adventin tunnelmiin lyseon omien poikien tiernapoikaesitys. Ryhmän koonnut ja sitä harjoittanut lyseon uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori Maria Markkanen kertoi verkkolehdelle tiernapoikaperinteestä seuraavaa: 

"Tiernapojat ovat vanha suomalainen joulukuvaelma, jonka juontaa juurensa keskiaikaisista mysteerinäytelmistä, joilla opetettiin Raamatun tapahtumia tavalliselle  kansalle. Pohjoismaissa näytelmää esittivät 1600-luvulla lähinnä opiskelijapojat. Kiertelevät ryhmät keräsivät rahaa ja kynttilöitä, jotka tuohon aikaan olivat välttämätön tarve-esine opiskelijalle. Suomeen tiernapoika- eli tähtipoikaperinne on kulkeutunut Ruotsista, ja se yleistyi aluksi Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja Oulun seudulla. Nykyinen versio esityksestä on saanut muotonsa 1800- luvun loppupuolella!"

"Kuvaelma perustuu suurelta osin Matteuksen evankeliumin tapahtumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä Herodeksesta, joka pyrkii poistamaan mahdollisen kilpailijan  määräämällä 'Mene myös Petlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisen kuninkaan.' Herodeksen valtaa korostetaan myös tapaamisessa Murijaanein kuninkaan kanssa."

"Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta."

Ilari Kauppi, joka esitti kuvaelmassa kuningas Herodesta, kertoi roolistaan näin:

"Olen ollut mukana Tiernapojat-näytelmässä viimeksi viidennellä luokalla ja silloinen roolini oli myös Herodes, joten suorastaan vaadin saada saman roolin. - - rooli langetettiin minulle ja vasta sen jälkeen alettiinkin etsiä muita näyttelijöitä. Ihailen Herodeksen ylvästä hahmoa ja johtavaa asennetta. Epävirallisesti onkin juuri Herodeksen tehtävä kuiskata tarvittaessa, antaa aloitusääni, näyttää hengittämällä laulujen alut ja muutenkin komentaa porukkaa. Hahmolla on myös eniten repliikkejä. Herodes ei kuitenkaan ole näytelmän tärkein hahmo, vaan kaikki ovat yhtä tärkeitä."

Tiernapojat eli Markku Kumpulainen, Asseri Väisänen, Ilari Kauppi ja Janne Lohilahti

Muriaanien kuninkaan roolissa oli Asseri Väisänen, joka lakitetaan lyseosta viikon päästä ylioppilaaksi. Myös hän kertoi tehneensä samaa roolia aikaisemminkin ja sanoi lähteneensä mukaan, koska "halusin vielä viimeisenä juttuna lukiossa tehdä jotain hauskaa". Hänen mukaansa "Harjoitukset ovat sujuneet naurun ja kovaäänisen naurun merkeissä. Toki mokia on tullut , mutta sitä vartenhan sitä harjoitellaan."



"Näytelmän repliikit ja laulujen sanat ovat wanhaa pohjalaista murretta ja tarjoavat erittäin hienon maistiaisen Oulun läänin vallitsevasta murremaailmasta lyseon opiskelijoille ainaisen 'Savon muan' -murteen sijaan. Olen itse puoliksi oululaista verta ja ehkä juuri siksi tunnenkin sanojen sopivan suuhuni erittäin hyvin!" Ilari analysoi esityksen kieltä.

Knihdin nimitys (oikealla) perustuu ruotsalaiseen sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt.

Lyseon tiernapojilla riittää vientiä. Pojat paljastivat esiintyvänsä myös vanhainkodeissa "ainakin Pihlajaharjun hoitokodilla ja Vetreassa, ja  myös sotaveteraanit ja rotarit ovat pyytäneet meitä keikoille." "Todennäköisesti hoilaavat tähtipojat saattaa löytää myös joulun alla marketeista ja ostareilta", Ilari Kauppi arveli.

"Tähti se kulukeepi
itäiseltä maalta..." 

Tiernapoikien knihti Janne Lohilahti pohdiskeli tiernapoikaesityksen merkitystä: "Mielestäni esitys avaa katsojalle aikaa, jolloin joulu sai merkityksensä. Minä en ainakaan aiemmin ole miettinyt, millaisessa yhteiskunnassa joulun sanoma on saanut alkunsa." Lopuksi hän toivotti kaikille lyseolaisille:

"Nauttikaa joulusta ja kerätkää voimia tuleviin haasteisiin!"

"Kiitos olkohon, kiitos olkohon
teidän lahjainne edestä
teidän lahjainne pitäis oleman
julki Jumalan edessä
ja te isoovaiset ja myös siunatut
nyt me olemme kaikki sanoneet
ja me toivotamm', ja me toivotamm'
onnellista ja hyvää joulua
ja me toivotamm' ja me toivotamm'
onnellista ja hyvää joulua."

kuvat: Maria Markkanen
teksti: Soile Saarela