Torstaina 27.11. ensimmäisellä välitunnilla lyseolaiset viritti ensimmäisen adventin tunnelmiin lyseon omien poikien tiernapoikaesitys. Ryhmän koonnut ja sitä harjoittanut lyseon uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori Maria Markkanen kertoi verkkolehdelle tiernapoikaperinteestä seuraavaa:
"Tiernapojat ovat vanha suomalainen joulukuvaelma, jonka juontaa juurensa keskiaikaisista mysteerinäytelmistä, joilla opetettiin Raamatun tapahtumia tavalliselle kansalle. Pohjoismaissa näytelmää esittivät 1600-luvulla lähinnä opiskelijapojat. Kiertelevät ryhmät keräsivät rahaa ja kynttilöitä, jotka tuohon aikaan olivat välttämätön tarve-esine opiskelijalle. Suomeen tiernapoika- eli tähtipoikaperinne on kulkeutunut Ruotsista, ja se yleistyi aluksi Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja Oulun seudulla. Nykyinen versio esityksestä on saanut muotonsa 1800- luvun loppupuolella!"
"Kuvaelma perustuu suurelta osin Matteuksen evankeliumin tapahtumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä Herodeksesta, joka pyrkii poistamaan mahdollisen kilpailijan määräämällä 'Mene myös Petlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisen kuninkaan.' Herodeksen valtaa korostetaan myös tapaamisessa Murijaanein kuninkaan kanssa."
 |
| "Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta kuinka sen pitää rukoileman Herootesta." |
"Olen ollut mukana Tiernapojat-näytelmässä viimeksi viidennellä luokalla ja silloinen roolini oli myös Herodes, joten suorastaan vaadin saada saman roolin. - - rooli langetettiin minulle ja vasta sen jälkeen alettiinkin etsiä muita näyttelijöitä. Ihailen Herodeksen ylvästä hahmoa ja johtavaa asennetta. Epävirallisesti onkin juuri Herodeksen tehtävä kuiskata tarvittaessa, antaa aloitusääni, näyttää hengittämällä laulujen alut ja muutenkin komentaa porukkaa. Hahmolla on myös eniten repliikkejä. Herodes ei kuitenkaan ole näytelmän tärkein hahmo, vaan kaikki ovat yhtä tärkeitä."
 |
| Tiernapojat eli Markku Kumpulainen, Asseri Väisänen, Ilari Kauppi ja Janne Lohilahti |
Muriaanien kuninkaan roolissa oli Asseri Väisänen, joka lakitetaan lyseosta viikon päästä ylioppilaaksi. Myös hän kertoi tehneensä samaa roolia aikaisemminkin ja sanoi lähteneensä mukaan, koska "halusin vielä viimeisenä juttuna lukiossa tehdä jotain hauskaa". Hänen mukaansa "Harjoitukset ovat sujuneet naurun ja kovaäänisen naurun merkeissä. Toki mokia on tullut , mutta sitä vartenhan sitä harjoitellaan."
"Näytelmän repliikit ja laulujen sanat ovat wanhaa pohjalaista murretta ja tarjoavat erittäin hienon maistiaisen Oulun läänin vallitsevasta murremaailmasta lyseon opiskelijoille ainaisen 'Savon muan' -murteen sijaan. Olen itse puoliksi oululaista verta ja ehkä juuri siksi tunnenkin sanojen sopivan suuhuni erittäin hyvin!" Ilari analysoi esityksen kieltä.
 |
| Knihdin nimitys (oikealla) perustuu ruotsalaiseen sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt. |
 |
| "Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta..."
Tiernapoikien knihti Janne Lohilahti pohdiskeli tiernapoikaesityksen merkitystä: "Mielestäni esitys avaa katsojalle aikaa, jolloin joulu sai merkityksensä. Minä en ainakaan aiemmin ole miettinyt, millaisessa yhteiskunnassa joulun sanoma on saanut alkunsa." Lopuksi hän toivotti kaikille lyseolaisille:
"Nauttikaa joulusta ja kerätkää voimia tuleviin haasteisiin!" "Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne edestä teidän lahjainne pitäis oleman julki Jumalan edessä ja te isoovaiset ja myös siunatut nyt me olemme kaikki sanoneet ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua ja me toivotamm' ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua." kuvat: Maria Markkanen teksti: Soile Saarela |
