Kohti tanssiaisia – harjoittelua, valmisteluja ja työtä juhlan taustalla

Lavalla vilahtelee tyllialushameita, korko- ja kiiltonahkakenkiä ja punaiset raitasukat. Välillä yksittäiset opiskelijat katsovat väärään suuntaan, totiset ilmeet kasvoillaan. Itse tansseihin on aikaa vielä viikko, ja menossa on koeviikon koko päivän harjoitukset Eino Säisä -salissa.

”Ja lähtee uudestaan! Ja seis! Tuomas askel vasemmalle! Ja lähtee!”

Vanhojentanssien historiaa ei täysin tunneta, mutta tiedetään, että tanssiaiset alkoivat 1900-alkupuolella Helsingin lukioissa ja levisivät myöhemmin koko Suomeen. Paikkansa yhtenä lukiovuoden kohokohdista tanssit vakiinnuttivat 1980-luvulla. Iisalmen lyseossa tanssittiin wanhoja ensimmäisen kerran vuonna 1989 kolmen parin voimin. Seuraavien vuosien aikana tanssit kasvoivat nopeasti: paikka siirtyi pienimuotoisesta esityksestä koulun käytävältä ensin lyseon alasaliin ja sieltä Eino Säisä -saliin. Melkein ensimmäisistä tansseista asti mukana on ollut orkesteri, mikä luo tilaisuuteen erityisen juhlallisen tunnelman.

Tänä vuonna tanssiharjoitukset aloitettiin tammikuun ensimmäisellä viikolla. Liikuntasalissa odotti jännittyneenä iso joukko nuoria. Jo usean vuoden ajan tanssijoissa on ollut enemmän tyttöjä kuin poikia. Usein ensimmäinen pari löydetään ystäväpiiristä, mutta toinen tanssipari saadaan kurssin alussa. Näin tanssipariksi päätyivät myös Emilia Komulainen ja Vili Kumpulainen.

”Koko vuoden on näistä tansseista puhuttu! Ykkösellä, kun näki viime vuoden tanssit, alkoi odottaa omia tansseja”, toteaa Emilia. Harjoitukset ovat sujuneet hyvin, vaikka välillä tanssien muistaminen on tuottanut vaikeuksia. Viikkojen jälkeen tanssiotteet, pyörähdykset ja askeleet alkavat olla hallussa. Vaikeinta on ollut muistaa, etteivät kädet saa heilua eikä katse harhailla. ”Virheistä huolimatta pitää näyttää siltä, kuin kaikki olisi hyvin!” lisää Vili.

Perinteisten tanssien lisäksi yleisö pääsee nauttimaan opiskelijoiden omasta tanssista. Tänä vuonna sen ovat suunnitelleet Ida-Sofia Hiironen, Janina Kaasinen ja Siiri Kumpulainen. Tanssin aikana kuullaan otteita nuorten suosikkikappaleista ja nähdään eri hittitanssien liikkeitä.

”Ensireaktiona oli, että en kyllä halua tehdä tuota lavalla! Mutta harjoitusten myötä on ehkä jopa oppinut jonkin verran nauttimaan tanssista”, Vili myöntää.

”Freestail-tanssi on kyllä ihan hauska. Mukana on tämän ajan trenditansseja. Se on sellainen näitten tanssien kruunu!” Emilia jatkaa.

Iisalmen lyseon vanhojenpäivä on upea kokonaisuus. Taustalla tehdään paljon työtä, jotta nuorten päivä onnistuisi. Tanssimisen lisäksi liikunnanopettajien Kati Tenhusen ja Markus Juolan pitämillä kursseilla on harjoiteltu etikettiä. ”Erityisesti ravintolakäyttäytymistä on opiskeltu: milloin miehen pitää nousta seisomaan, millaisista aiheista ei saa keskustella”, Emilia ja Vili kertaavat.

Lisäksi tanssien onnistumisesta vastaa wanhojentassitoimikunta, johon tänä vuonna kuuluvat illanjuontaja Eemil Jaatinen ja Janina Kaasinen, Essi Finnilä, Vilma Husso, Pinja Karppinen, Miska Kouvalainen, Emilia Ollikainen ja Matias Winter. He ovat suunnitelleet ohjelmalehtisen, mainokset ja juhlapaikan koristeet. He ovat järjestäneet päivän ohjelmaan kuuluvat kuvaukset, ruokailut ja iltaohjelman. Näitä tehdessään he ovat saaneet paljon suunnittelukokoemusta.

”On pitänyt olla yhteydessä eri tahoihin, mm. poliisin iltajuhlan järjestämisestä ja kouluihin päivänäytöksistä. Lisäksi on pitänyt pyytää paljon erilaisia tarjouksia ja neuvotella eri osapuolten kanssa”, toimikunnan jäsen Eemil Jaatinen toteaa.

Järjestelyiden lisäksi vanhojentanssipäivään kuuluu puvun, kampauksen ja meikin miettiminen. Aikaisemmin tanssittiin usein kansallispuvuissa tai eri aikakausien puvuissa, mutta nykyisin nuoret tanssivat hulmuavissa ja kimaltelevissa juhlamekoissa. ”Tilasin mekkoni netistä, ja ompelija korjasi puvun minulle sopivaksi”, kertoo Emilia Komulainen. Vili Kumpulainen puolestaan löysi koulun ilmoitustaululla mainoksen frakista, jonka hän päätyi vuokraamaan juhlia varten. ”Ainoastaan kengät piti ostaa tätä päivää varten”, Vili lisää. 

Kauniin ulkomuodon viimeistely on vasta ensimmäinen askel pitkän päivän aikana. Perjantaina on kolme tanssinäytöstä: kaksi päivällä sekä oman koulun että muiden koulun opiskelijoille, illalla vanhemmille ja muille kiinnostuneille. Iltajuhla kruunaa päivän: yleisöä on pyydetty pukeutumaan juhlavasti, tuloaulassa soi live-musiikki ja illan päättää yhteinen tanssihetki Karl Collan -salissa. Lisäksi iltajuhlassa vanhemmalla on mahdollisuus pyörähdellä tanssilattialla oman nuorensa kanssa.

”Olen ensimmäinen meidän suvussa, joka tanssii. Äiti sanoi heti, että se tanssittaa”, kertoo Vili. Emilia sanoo hyväntuulisesti, ettei hänen isänsä ole ”tanssimiehiä”, mutta sukulaisista ehkä löytyy tanssittaja. 

”Kaikesta työstä ja suunnittelusta huolimatta kannattaa lähteä mukaan wanhoihin! Erityisesti vuosikurssin yhteishenki paranee tanssien myötä!” Eemil Jaatinen tiivistää mietteensä tansseista.

Teksti: Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen, Mirka Oinonen, Vili Kumpulainen ja Emilia Komulainen