Kuvia kevään 2011 lakkiaisjuhlista

Kevään 2011 lakkiaisjuhla

Iisalmen lyseon ja aikuislukion lakkiaisjuhlaa vietettiin 4.6.2011 Säisä-salissa perinteisin juhlallisin menoin.

Liput ja abiturientit saapuivat trumpettien säestyksen saattamina saliin.

Nuorisokuoro Allegro ja poikakuoro Jussit esittivät laulun Tahdon uudet silmät.

Rehtori Pasi Tolonen toi esille puheessaan, että koulustamme on valmistunut vuodesta 1907 alkaen kaikkiaan yli 7200 opiskelijaa: "Kaikkien heidän nimensä ovat nähtävissä koulumme kotisivulla, ja nyt lakitettavien nimet liitetään tuohon uljaaseen joukkoon." Rehtori Tolonen kertoi myös, että tasan 50 vuotta sitten eli vuonna 1961 Iisalmen lyseosta ja tyttölyseosta valmistui yhteensä 54 ylioppilasta. Näistä riemuylioppilaista peräti 34 oli mukana kunniavieraina juhlassa.

Tuuli Vidgren (viulu) ja Tuulia Ryhänen (piano) soittivat John Williamsin säveltämän Schindlerin lista -kappaleen.

Riemuylioppilaan puheen piti professori Tuomas Sorvali.

Rehtori Pasi Tolonen jakoi ylioppilastodistukset ja -lakit yhdessä ryhmänohjaajien ja apulaisrehtori Leila Rahkonen-Navian kanssa.

Seuraavana oli vuorossa ylioppilaaksi julistaminen, jonka jälkeen...

... laulettiin Gaudeamus igitur.

Iinan Kristallit-ryhmä esitti tanssiesityksen "Ikuinen onni".

Uuden ylioppilaan tervehdyksessä Sami Kumpulainen muistutti ylioppilastovereitaan unelmien toteuttamisen tärkeydestä. Hän päätti puheensa Novaliksen sanoin: "Mitä tahdot, siihen kykenet."

Suvivirren jälkeen liput ja ylioppilaat poistuivat Kirkkopuistoon, josta kulkue jatkoi kohti lyseota.

Lyseon pihalla uudet ylioppilaat pääsivät onniteltaviksi ja kukitettaviksi.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan mietteitä

Viimeisenä koulupäivänä ennen kevätjuhla- ja lakkiaispäivää on lyseossa perinteisesti vietetty lyseopäivää, jonka suunnittelusta on vastannut pääosin lyseon opiskelijakunnan hallitus. Tänä vuonna lyseopäivä 3.6. on varattu elokuvaesityksille Iisalmen Kuvalippaassa, jossa lyseon opiskelijat kahdessa erässä katsovat elokuvan Elokuu. Esitys on opiskelijoille ilmainen, ja sen maksavat opiskelijakunnan hallitus ja koulu.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Aleksi Hiltunen (09B) kertoi lyseopäivän suunnittelusta: "Viime vuosina ohjelma on käsittääkseni ollut aika lailla sama, joten ajattelimme, että tänä vuonna voisi järjestää jotain erilaista. Lisäksi mietimme, että lyseopäivän osallistujamääriä voisi yrittää nostaa järjestämällä jotain uutta. Savon Kinot Oy:llä oli jo konsepti valmiina koululaisnäytöksille, joten järjestäminen ei vaatinut suurempia neuvotteluita."

Hiltusen mukaan opiskelijakunnan hallitus on kevään aikana lyseopäivän suunnittelun lisäksi antanut lausuntoja esimerkiksi nelijaksojärjestelmään siirtymisestä ja opetukseen lisättävästä tunnista - tärkeitä asioita opiskelijoille molemmat. Opiskelijakunnan hallitus on myös saanut edustajan kouluruokailusta päättävään yhteistyöryhmään. Muutenkin pitkin vuotta kokouksissa on keskusteltu opiskelijoihin liittyvistä asioista.

"On tärkeää, että opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan koulunsa asioihin, ja on hienoa, että meillä on Pasin kaltainen rehtori, joka oikeasti kuuntelee opiskelijoita" , kertoi Aleksi opiskelijakunnan hallituksen merkityksestä koko lyseon kannalta. Opiskelijakunnan hallitus kokonaisuutena toimii hänen mukaansa hyvin ja kattavasti: "Kokoonnumme suhteellisen usein ja keskustelemme monenlaisista asioista. Opettajat myös tukevat toimintaamme kysymällä usein opiskelijakunnan hallituksen mielipidettä asioihin."

Aleksi sanoo lähteneensä mukaan opiskelijakunnan hallitukseen silloisten abien suosituksesta, ja hän oli muutoinkin kiinnostunut näkemään, millaisesta toiminnasta on kyse.

"Unohtaminen vie tuhoon!"

Iisalmen seurakuntatalossa järjestettiin 15.5.-22.5.2011 Holocaust-näyttely, joka kertoo natsien juutalaisvainoista ja -tuhosta. Näyttelyn on koonnut Jorma K. Ahonen, ja se sisältää esimerkiksi Ahosen 30 vuoden aikana eri puolilta maailmaa keräämiä kirjeitä, valokuvia ja alkuperäisiä esineitä keskitysleireiltä.





Iisalmen lyseon ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vierailivat ryhmänohjaajineen näyttelyssä.



Aluksi opiskelijoille näytettiin filmi keskitysleirien vapautuksesta, ja sen jälkeen emeritus kirkkoherra Arno Toivanen kertoi juutalaisvainoista, keskitysleireistä ja näyttelyn aineiston kokoamistyöstä. Lopuksi opiskelijat pääsivät tutustumaan varsinaiseen näyttelyyn.



Lyseon opiskelija Jenna Hyvärinen (10A) kertoi ajatuksistaan näyttelyn jälkeen: "Mielestäni näyttely oli raju. Se toi esille vahvasti, mitä tapahtui. Tapahtumien ajattelu herättää kysymyksen: Miksi? Miten jotkut ihmiset voivat vihata jotain ihmisryhmää niin paljon, että tappavat ryhmään kuuluvia miljoonittain? Näyttelystä mieleeni jäi erityisesti tarina, jossa lapset lähettivät leipää isälleen. Paketti kuitenkin palautettiin, koska isä oli kuollut "keuhkosairauteen". Myös suomalaisten kohtalo oli mielenkiintoinen, koska siitä en ollut ennen kuullut."


Anni Voutilainen (10E) taas kommentoi näyttelyä seuraavanlaisesti:
"Käynti näyttelyssä oli todella ajatuksia herättävä kokemus, sillä itse juutalaisvainoista on koulussa puhuttu melko vähän. Nyt ymmärtää enemmän siitä, mitä historian kirjoista luetaan koulun penkillä istuessa. Videota katsoessa tuli olo, että tuo on tapahtunut oikeasti. Silloin ajatuksiin heräsi paha olo ihmisten tavasta kohdella toisiaan."


Näyttelyn muistoalueella oli kyltti, jossa oli teksti: Unohtaminen vie tuhoon mutta muistamisessa on lunastuksen salaisuus.



Jenna Hyvärisen mielestä teksti tarkoittaa sitä, että näyttelyssä esitettyjen kauheuksien muistaminen saa meidät ajattelemaan, ettemme halua niiden toistuvan. Anni Voutilaisen ajatukset olivat samankaltaiset: "Lausahdus muistuttaa siitä, että pahatkin teot historiassa tulisi muistaa. Sillä vain muistamalla mitä on tapahtunut, voi estää sen uudelleen tapahtumisen."