Kevään 2011 lakkiaisjuhla

Iisalmen lyseon ja aikuislukion lakkiaisjuhlaa vietettiin 4.6.2011 Säisä-salissa perinteisin juhlallisin menoin.

Liput ja abiturientit saapuivat trumpettien säestyksen saattamina saliin.

Nuorisokuoro Allegro ja poikakuoro Jussit esittivät laulun Tahdon uudet silmät.

Rehtori Pasi Tolonen toi esille puheessaan, että koulustamme on valmistunut vuodesta 1907 alkaen kaikkiaan yli 7200 opiskelijaa: "Kaikkien heidän nimensä ovat nähtävissä koulumme kotisivulla, ja nyt lakitettavien nimet liitetään tuohon uljaaseen joukkoon." Rehtori Tolonen kertoi myös, että tasan 50 vuotta sitten eli vuonna 1961 Iisalmen lyseosta ja tyttölyseosta valmistui yhteensä 54 ylioppilasta. Näistä riemuylioppilaista peräti 34 oli mukana kunniavieraina juhlassa.

Tuuli Vidgren (viulu) ja Tuulia Ryhänen (piano) soittivat John Williamsin säveltämän Schindlerin lista -kappaleen.

Riemuylioppilaan puheen piti professori Tuomas Sorvali.

Rehtori Pasi Tolonen jakoi ylioppilastodistukset ja -lakit yhdessä ryhmänohjaajien ja apulaisrehtori Leila Rahkonen-Navian kanssa.

Seuraavana oli vuorossa ylioppilaaksi julistaminen, jonka jälkeen...

... laulettiin Gaudeamus igitur.

Iinan Kristallit-ryhmä esitti tanssiesityksen "Ikuinen onni".

Uuden ylioppilaan tervehdyksessä Sami Kumpulainen muistutti ylioppilastovereitaan unelmien toteuttamisen tärkeydestä. Hän päätti puheensa Novaliksen sanoin: "Mitä tahdot, siihen kykenet."

Suvivirren jälkeen liput ja ylioppilaat poistuivat Kirkkopuistoon, josta kulkue jatkoi kohti lyseota.

Lyseon pihalla uudet ylioppilaat pääsivät onniteltaviksi ja kukitettaviksi.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan mietteitä

Viimeisenä koulupäivänä ennen kevätjuhla- ja lakkiaispäivää on lyseossa perinteisesti vietetty lyseopäivää, jonka suunnittelusta on vastannut pääosin lyseon opiskelijakunnan hallitus. Tänä vuonna lyseopäivä 3.6. on varattu elokuvaesityksille Iisalmen Kuvalippaassa, jossa lyseon opiskelijat kahdessa erässä katsovat elokuvan Elokuu. Esitys on opiskelijoille ilmainen, ja sen maksavat opiskelijakunnan hallitus ja koulu.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Aleksi Hiltunen (09B) kertoi lyseopäivän suunnittelusta: "Viime vuosina ohjelma on käsittääkseni ollut aika lailla sama, joten ajattelimme, että tänä vuonna voisi järjestää jotain erilaista. Lisäksi mietimme, että lyseopäivän osallistujamääriä voisi yrittää nostaa järjestämällä jotain uutta. Savon Kinot Oy:llä oli jo konsepti valmiina koululaisnäytöksille, joten järjestäminen ei vaatinut suurempia neuvotteluita."

Hiltusen mukaan opiskelijakunnan hallitus on kevään aikana lyseopäivän suunnittelun lisäksi antanut lausuntoja esimerkiksi nelijaksojärjestelmään siirtymisestä ja opetukseen lisättävästä tunnista - tärkeitä asioita opiskelijoille molemmat. Opiskelijakunnan hallitus on myös saanut edustajan kouluruokailusta päättävään yhteistyöryhmään. Muutenkin pitkin vuotta kokouksissa on keskusteltu opiskelijoihin liittyvistä asioista.

"On tärkeää, että opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan koulunsa asioihin, ja on hienoa, että meillä on Pasin kaltainen rehtori, joka oikeasti kuuntelee opiskelijoita" , kertoi Aleksi opiskelijakunnan hallituksen merkityksestä koko lyseon kannalta. Opiskelijakunnan hallitus kokonaisuutena toimii hänen mukaansa hyvin ja kattavasti: "Kokoonnumme suhteellisen usein ja keskustelemme monenlaisista asioista. Opettajat myös tukevat toimintaamme kysymällä usein opiskelijakunnan hallituksen mielipidettä asioihin."

Aleksi sanoo lähteneensä mukaan opiskelijakunnan hallitukseen silloisten abien suosituksesta, ja hän oli muutoinkin kiinnostunut näkemään, millaisesta toiminnasta on kyse.

"Unohtaminen vie tuhoon!"

Iisalmen seurakuntatalossa järjestettiin 15.5.-22.5.2011 Holocaust-näyttely, joka kertoo natsien juutalaisvainoista ja -tuhosta. Näyttelyn on koonnut Jorma K. Ahonen, ja se sisältää esimerkiksi Ahosen 30 vuoden aikana eri puolilta maailmaa keräämiä kirjeitä, valokuvia ja alkuperäisiä esineitä keskitysleireiltä.





Iisalmen lyseon ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vierailivat ryhmänohjaajineen näyttelyssä.



Aluksi opiskelijoille näytettiin filmi keskitysleirien vapautuksesta, ja sen jälkeen emeritus kirkkoherra Arno Toivanen kertoi juutalaisvainoista, keskitysleireistä ja näyttelyn aineiston kokoamistyöstä. Lopuksi opiskelijat pääsivät tutustumaan varsinaiseen näyttelyyn.



Lyseon opiskelija Jenna Hyvärinen (10A) kertoi ajatuksistaan näyttelyn jälkeen: "Mielestäni näyttely oli raju. Se toi esille vahvasti, mitä tapahtui. Tapahtumien ajattelu herättää kysymyksen: Miksi? Miten jotkut ihmiset voivat vihata jotain ihmisryhmää niin paljon, että tappavat ryhmään kuuluvia miljoonittain? Näyttelystä mieleeni jäi erityisesti tarina, jossa lapset lähettivät leipää isälleen. Paketti kuitenkin palautettiin, koska isä oli kuollut "keuhkosairauteen". Myös suomalaisten kohtalo oli mielenkiintoinen, koska siitä en ollut ennen kuullut."


Anni Voutilainen (10E) taas kommentoi näyttelyä seuraavanlaisesti:
"Käynti näyttelyssä oli todella ajatuksia herättävä kokemus, sillä itse juutalaisvainoista on koulussa puhuttu melko vähän. Nyt ymmärtää enemmän siitä, mitä historian kirjoista luetaan koulun penkillä istuessa. Videota katsoessa tuli olo, että tuo on tapahtunut oikeasti. Silloin ajatuksiin heräsi paha olo ihmisten tavasta kohdella toisiaan."


Näyttelyn muistoalueella oli kyltti, jossa oli teksti: Unohtaminen vie tuhoon mutta muistamisessa on lunastuksen salaisuus.



Jenna Hyvärisen mielestä teksti tarkoittaa sitä, että näyttelyssä esitettyjen kauheuksien muistaminen saa meidät ajattelemaan, ettemme halua niiden toistuvan. Anni Voutilaisen ajatukset olivat samankaltaiset: "Lausahdus muistuttaa siitä, että pahatkin teot historiassa tulisi muistaa. Sillä vain muistamalla mitä on tapahtunut, voi estää sen uudelleen tapahtumisen."

Comenius-projektin matka Puolaan

Lähtöaamuna Kuopion lentokentällä

Maalis-huhtikuun vaihteessa Comenius-projektiin osallistuvat maat kokoontuivat toista kertaa Puolan Elkissä. 30.3.2011 viisi lukiolaista opiskelijaa lähti viiden opettajan voimin kohti Elkiä, joka on kaunis kaupunki Pohjois-Puolassa. Viikon tarkoitus oli viedä eteenpäin neljän maan yhteistä projektia, jonka aihe on Koulu ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Jammi esittelemässä Iisalmen lyseota

Opiskelijat olivat valmistelleet ennen matkaa power point -esityksiä, joita Puolassa esiteltiin ja käytiin läpi yhdessä. Sen lisäksi tehtäviä tehtiin ryhmissä, joissa oli oppilaita jokaisesta maasta. Yhteistyökielenä oli englanti, ja oppilaita oli Suomen ja Puolan lisäksi muista projektiin osallistuvista maista, Saksasta, Sloveniasta ja Tsekistä. Matkaan lähdettiin avoimin mielin, vaikka vähän jännittikin. Lähinnä vieras kieli, kulttuuri ja isäntäperhe jännittivät ja arveluttivat. Isäntäperheet ottivat meidät kuitenkin avosylin vastaan, ja tulimme loistavasti toimeen. Vaikka perheessä ei saatettu puhua lainkaan englantia, tulimme ymmärretyiksi ja tunsimme olomme tervetulleiksi koko viikon ajan.

Projektityöskentelyä

Viikon aikana teimme muutakin kuin istuimme vain koulussa töitä tekemässä. Projektitöiden lisäksi teimme retkiä sekä ympäri Elkiä että hieman kauemmas bussilla. Retkillä tutustuimme mm. perinteiseen ruokaan ja keskiaikaiseen linnaan, kävimme yhdessä syömässä ja kiertelimme kaupungeissa. Saimme osallistua mm. puolalaisen kakun valmistukseen ja kävimme katsomassa biisoneita.

Visenttejä eli euroopanbiisoneita

Myös vapaa-aikaa jäi reilusti. Koulupäivien jälkeen lähdimme lähes aina yhdessä kaupungille suurella porukalla, ja tutustuimme paikallisiin nuoriin ja heidän ajanviettopaikkoihinsa. Söimme usein ulkona, sillä ruoka oli todella halpaa. Vietimme illat yhdessä eri tavoin, saatoimme käydä shoppailemassa tai mennä käymään läheisessä kaupungissa. Viikko meni aivan liian nopeasti ohi, ja lähtöaamun koittaessa 5.4. jokainen olisi halunnut jäädä edes vähäksi aikaa pidempään.

Hamulkan kylässä

Puolaan lähtiessä ei olisi voinut kuvitellakaan, että viikon aikana voi saada niin paljon kavereita ja tutustua täysin vieraisiin ihmisiin niin hyvin. Uusia ystäviä ei tullut ainoastaan Puolasta, vaan myös muista maista, kuten Saksasta ja Sloveniasta, sai paljon uusia tuttavuuksia. Kotiin tullessa Facebook oli täynnä kaveripyyntöjä, ja yhteyttä on pidetty sen jälkeen tiiviisti. Parhaiten matkalta jäivät mieleen juuri ihanat ja avoimet ihmiset ja puolalaisten vieraanvaraisuus. Matka tarjosi paljon uusia ja ikimuistoisia kokemuksia, ja nyt onkin aika odottaa vain tulevan vuoden huhtikuuta, jolloin Comenius-projektin maat kokoontuvat Iisalmessa. Tiina Svensk (vas.) askartelemassa pääsiäiskoristeita

teksti: Tiina Svensk, kuvat: Pekka Ritola

Katso aikaisempi juttu Comenius-projektista:
http://verkkolehtilinkki.blogspot.com/2011_01_01_archive.html

Barokista rockiin

Eeva-Riitta Rytkönen toivotti 2.3. lyseon väen tervetulleeksi kuuntelemaan Ylä-Savon musiikkiopiston ja Iisalmen lyseon opiskelijoiden yhteistyönä syntynyttä esitystä Barokista rockiin.


Konsertti alkoi yhteislauluesityksellä. Kuoro tulkitsi W.A. Mozartin kauniin kappaleen Luci care, luci belle. Kuoroa säestivät Petra Kajanus ja Jaakko Hynynen (viulu), Johanna Smedberg (sello) ja Niina Rytkönen (piano).


Tuuli Vidgren esitti Giovanni Battista Pergolesin ranskalaisen paimenlaulun 1800-luvulta Jannen ja Jaanan lempi ja Giovanni Battista Pergolesin Se tu m´amin.
Seuraava kappale eli Franz Schubertin Seufzer siirsi kuuntelijat takaisin 1700 luvulle. Kappaleen tulkitsi Ida Lång.

1800-luvun tuotantoa edusti Oskar Merikannon kappale Merellä. Larin Kyöstin sanoitusta tulkitsi Tuomas Miettola.

Ylä-Savon musiikkiopiston rehtori Tapani Lakaniemi esitteli puheenvuorossaan lyseon ja musiikkiopiston välistä yhteistyötä ja mainitsi mm. 1997 perustetun nuorisokuoro Allegron.


Puheen jälkeen konserttia jatkoi Ossi Rönkön esittämä, Merikannon säveltämä ja Larin Kyöstin sanoittama kappale Itkevä huilu.

Toni Putkonen kommentoi konsertin alkuosaa: "Eivät oikein kaikki kappaleet iskeneet, kun en ole barokkisukupolvea. Olin kyllä yllättynyt siitä, millaisia musiikin taitajia koulustamme löytyy." Outi Rissasen mielestä konsertin teki hyväsi juuri se, että laulut olivat erityylisiä ja niitä oli eri kielillä.

Seuraavaksi esittäytyi Iisalmen lukion bändi - the Lonley Freelancers (Vidgren, piano ja laulu, Janita Huttunen, laulu, Teemu Airaksinen, kitara, Kristian Ruutala, basso ja laulu Miika Holopainen, rummut, Perttu Partanen, kitara / syntetisaattori.)

Sonkajärven lukion abiturientti Hilkka Ylärinne esitteli ranskalaisen Marguerite Monnetin 1900-alun tuotannosta kappaleen Hymni rakkaudelle (=Hymne á l´amour), jonka jälkeen siirrytiin uudenpaan musiikkiin.


Yleisö nautti selvästi tutummista kappaleista, joihin kuului mm. Jukka Immonsen ja Jenni Vartiaisen kappale "Missä Muruseni on" . Laulun tulkitsijoina esiintyivät Terhi Ålander ja Oona Poutiainen sekä kuoro.


1900-luvun alun musiikkiin kuului myös Erik Lindströmin kappale Pikku Midinetti, jonka tulkitsi Anne Heikkinen.


Huolimatta siitä, että Ilona Ronkainen väitti äänensä olevan käheä, kuului hänen esittämänsä kappale Pidä musta kii (elokuvasta Tyttö, sinä olet tähti) salin jokaiseen osaan.

Viimeisinä kappaleina olivat Ville Valon "In joy and sorrow" ja Dolores Riordan ja Noel Hoganin ”Zombie”. Molemmat tulkinnat esitti lukion bändi.

Juulia Juntunen toteaa: "Konsertti oli todella mukava ja laulut olivat erilaisia kuin olen tottunut kuulemaan. Pidin eniten Ilona Ronkaisen esittämästä "Pidä musta kii -kappaleesta, koska se herätti muistoja." Yleensä konsertin uudemmat kappaleet koettiin läheisimmiksi. "Hyvä on, että kerrankin esitetään jokin sellainen kappale, jonka voi kuunnella vapaa-ajallaankin", totesi Suvi Pikkarainen konsertista.

Anni Kaisa Haukka kommentoi: " Konsertti oli oikeasti hyvä, sillä se oli erilainen kuin aiemmat konsertit. Toki muutkin konsertit ovat olleet kivoja, mutta tämä oli erityisen mukava, sillä suurin osa esiintyjistä oli koulumme oppilaita. Konsertti oli monipuolinen, ja siellä todella kuuli kappaleita aina 1700-luvulla nykypäivään. Konsertti oli myös mieluisa piristys kouluviikon ja päivän keskellä."