Kevään 2025 ylioppilaat lakitettiin Pyhän Ristin kirkossa

Kevään 2025 ylioppilasjuhla järjestettiin kulttuurikeskuksen peruskorjauksen vuoksi Pyhän Ristin kirkossa, oman koulun välittömässä läheisyydessä. Kirkko sovittikin sisäänsä uusien ylioppilaiden, heidän läheistensä ja koulun henkilökunnan lisäksi kunniavieraina lähes viisikymmentä riemuylioppilasta, eli 50 vuotta sitten lakkinsa saanutta.   

 Liput ja abiturientit saapuivat kirkkoon juhlavana kulkueena musiikinopettajamme Otto Aminoffin sävellyksen Doctrina Vitae saattelemana.

Nuorisokuoro Allegro johtajanaan Susanna Alajuuma-Kettunen tarjosi juhlaväelle kaksi upeaa esitystä: ensin laulettiin Karl Collanin säveltämä ja Emil von Qvantenin sanoittama Flickan i skogen, jonka jälkeen kuultiin Aino Morkon säveltämä ja sanoittama, Emma Balbatsun sovittama Maasta taivaaseen.

Rehtori Pasi Tolonen kertoi ylioppilaslakin olevan jo 160 vuotta vanha perinne, jonka jatkajiksi uudet ylioppilaat tänään liittyivät. Tolonen viittasi lukion yleissivistävään tehtävään ja totesi, että vaikka nykyisenä teknologian aikakautena tiedon hankinta sinänsä on helppoa, sivistys on muutakin: Se on asennetta, innokkuutta ja sinnikkyyttä, jotka kantavat elämässä, ja se on sydämen sivistystä, sitä, mitä jää jäljelle, kun koulussa opittu unohtuu. Sydämeltään sivistynyt osaa kohdata toisen ihmisen, myös sellaisen, jonka kanssa on eri mieltä. Sydämeltään sivistynyt osaa myöntää erehdyksensä ja kasvaa sen myötä. Tässä ajassa ei tarvita vain tietoa, vaan tarvitaan viisautta; ei vain osaamista, vaan ymmärrystä. Rehtori kehotti uusia ylioppilaita olemaan aliarvioimatta pieniä tekoja, sillä niistä kasvaa tulevaisuus. 

    Rehtorin puheen jälkeen nautittiin taas musiikista. Lyseon omat musiikkitaiturit esittivät Johannes Brotheruksen kappaleen Luotan tulevaan. Laura Kallio lauloi, Johannes Mähönen soitti kitaraa, Maisa Kahelin viulua ja Aada Lindgren huilua.

Riemuylioppilaan tervehdyksen juhlaan toi maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Jouko Tikkanen. Tikkanen kertoi ylioppilaslakin, mutta erityisesti riemuylioppilaiden lakkien, kertovan elämänilosta - ovathan lakit nähneet jo 49 vappua. Erottavista vuosikymmenistä huolimatta hän löysi yhteyksiä oman ikäluokkansa ja tämän päivän ylioppilaiden välillä: myös vuonna 1975 oltiin huolissaan ympäristöstä ja öljyn loppumisesta, ja kylmä sota vaikutti yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Toisaalta samalla tavoin silloin kuin tänäänkin on maailma nuorille avoin, ja vasta lakitetuilla on sekä unelmia että pelkoja tulevaisuuden suhteen. Neuvona nuorille ylioppilaille Tikkanen halusi painottaa itsestä huolehtimisen tärkeyttä. Hän kehotti ylioppilaita pitämään huolta fysiikastaan, mielestään ja ystävistään, sillä niitä eivät pörssikurssien heilahtelut voi keneltäkään viedä. Lopuksi hän toivoi nuorten uskovan itseensä ja katsovan luottavaisena tulevaan.   

Seurasi ohjelman odotetuin hetki: ylioppilastodistusten jako. Todistukset jakoi rehtori Pasi Tolonen, ja onnittelemassa oli lisäksi kunkin ryhmän ryhmänohjaaja: Johanna Eloranta (22A), Sari Lyytikäinen (22B), Heidi Martikainen (22C), Kristiina Ryan (22D) ja Otto Aminoff (22M).

Todistukset saatuaan rehtori julisti abiturientit ylioppilaiksi, ja yleisö sai ihailla 68 nuorta ylioppilastamme valkolakeissaan. Yhteislaulu, perinteinen ylioppilaslaulu Gaudeamus Igitur soi nuoria juhlistaen.

Uuden ylioppilaan tervehdyksen juhlaan toi Vilho Maskulainen. Puheessaan hän korosti yhteisöllisyyden merkitystä ja pohti ihmisen yksin olevan kuin kynttilä tuulessa, lepattava ja altis jopa sammumaan. Uusi ylioppilas kiitti opiskelutovereitaan yhteisistä hetkistä ja opettajia ja läheisiä avusta ja tuesta opintojen aikana. Hän muisteli, kuinka ensimmäiseen ylioppilaskokeeseen astellessaan oli jännittänyt, ja kuinka ajan ja koekertojen kuluessa nuoren kokelaan askel keveni. Tie ja koe olivat samat, muutos oli tapahtunut muualla. Filosofi Senecan mukaan vapaa on se, joka on valinnut velvollisuutensa. Vaikka haasteeton elämä tuntuu usein helpoimmalta vaihtoehdolta, vasta haasteiden vastaanottaminen ja niiden voittamisen myötä kehittyvä itsetunto tekee meistä todella vapaita ja onnellisia. Lopuksi Maskulainen totesi, ettei uusia ylioppilaita lain lisäksi rajoita mikään eikä kukaan - älkää siis pitäkö kynttiläänne vakan alla!   

Upeiden musiikkiesitysten sarjaa jatkoivat vielä laulullaan Alma Vinni, Hilja Suikkanen, Aada Blek ja Lilla Hynynen. Kappale oli Minun Suomeni, ja sen on säveltänyt Matti Mikkola ja sanoittaneet Timo Kiiskinen, Antti Tuisku, Henna Sarriola ja Jurek.

Juhlavalmisteluista vastasi vuosikymmenien kokemuksella lehtorimme Kati Tenhunen, jonka ansiosta saamme nauttia lyseon kauniista juhlaperinteistä.

Juhla päättyi perinteiseen, yhteislauluna laulettavaan Suvivirteen, jonka jälkeen liput ja ylioppilaat poistuivat. Lyseon sisäpihalla ehdittiin juuri ja juuri ottaa ryhmäkuvia ennen kuin sade pyyhkäisi juhlijat jatkamaan juhlintaa läheistensä kanssa.

Nyt saa hymyillä! Iisalmen lyseon väki onnittelee lämpimästi kaikkia uusia ylioppilaita ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää!

Lyseopäivässä yhdessäoloa ja alkavan kesäloman tunnelmaa

Opiskelijakunnan hallitus oli järjestänyt lukuvuoden viimeiseksi varsinaiseksi koulupäiväksi, lyseopäiväksi, monenlaista yhteistä tekemistä: koulun eri tiloissa harrastettiin muun muassa pullonheittoa, liikuntaa ja emoji-musavisaa.

Lyseopäivänä jätetään vuoden aherrus taakse, nautitaan yhdessäolosta ja virittäydytään jo seuraavana päivänä koittavaa kesälomaa kohden. 

Voiton päivän kisailussa vei 23A! 

Huomenna juhlimme lukukauden päättymistä aamulla 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden ja henkilökunnan voimin alasalissa klo 8.30 alkaen. Kevään ylioppilaat puolestaan saavat lakkinsa klo 12 alkaen, tänä vuonna Pyhän Ristin kirkossa. Keväistä juhlamieltä mukaan, kaikki lukuvuoden päättävät ovat juhlansa ansainneet! 

Ranskanopiskelijoiden opintomatka Pariisiin 28.4.–2.5.

Matkamme alkoi varhain maanantaiaamuna ja perillä meitä odotti aurinkoinen Pariisi. Lämpötilan noustessa kolmeenkymmeneen asteeseen huomasin harmikseni, ettei aurinkorasva ollutkaan mukana.

 

Ensimmäinen kokonainen päivä alkoi hotellin aamiaisella ranskalaiseen tyyliin: des croissants, des baguettes et du café au lait. Aamulla suuntasimme upealle Eiffel-tornille, jota ihastelimme aluksi Trocadérolta.

 

Jatkoimme matkaa Charles de Gaullen aukiolle, jonka keskellä sijaitsee Riemukaari. Riemukaarelta saimme vapaasti lähteä shoppailemaan ja syömään pienissä porukoissa Pariisin kuuluisalle kadulle Champs-Elyseelle, jonka toisessa päässä sijaitsi seuraava kohteemme, Concorden aukio. Kauppoja oli mukava kierrellä, vaikka ainoaksi ostokseksi upealta ostoskadulta jäi McDonaldsin Magic McFlurry.

Päivän päätteeksi kävimme Orsayn museossa, jossa saimme ihastella muun muassa Vincent van Goghin ja Claude Monetin kuuluisia maalauksia. Meidän yllätykseksemme museossa oli myös suomalaisen taiteilijan Albert Edelfeltin maalaus. Opimmekin, että useat suomalaiset taiteilijat, kuten Mika Waltari ja Juhani Aho, viettivät aikaa Pariisissa!

Päivämme alkoi Notre-Damen katedraalilta. Sieltä kävelimme Louvreen Seinen rantaa pitkin, jossa pienet turistikojut houkuttelivat ostamaan klassisen Eiffel-tornin avaimenperän.

 

Pääsymme Louvreen oli aluksi epävarmaa, sillä kaikki vierailuajat oli varattu loppuun. Kristiina ja Sari onnistuivat kuitenkin saamaan meille liput! Louvre oli pullollaan upeita taideteoksia ja vaikka kiersin katsomassa mielestäni vain olennaisimmat, aikaa kului kuitenkin yli kaksi tuntia.

Illalla etsimme ruokapaikkaa pitkään, sillä paikalliset olivat kokoontuneet ravintoloihin katsomaan PSG:n ottelua, eikä vapaita paikkoja ollut juuri missään. Tunnelma oli kuitenkin uskomaton, ja vaikkemme itse katsoneet peliä, kuulimme aina hurrauksesta, kun PSG teki maalin.

Viimeisenä kokonaisena päivänä vierailimme Sacré-Coeurilla ja Père-Lachaisen hautausmaalla. Kohteiden jälkeen saimme viettää loppupäivän haluamallamme tavalla. Osa ryhmäläisistämme meni lepäämään hotellille ja me Antonin kanssa menimme viettämään Pariisilaista vappua Luxemburgin puistoon leivoksia syöden. Vapaudenpatsaan lisäksi näimme myös poniratsastusta.

Viimeisen illan kunniaksi menimme koko ryhmän kanssa yhdessä syömään hotellin lähellä sijaitsevaan japanilaiseen ravintolaan.

Opintomatka oli ikimuistoinen. Siinä yhdistyi sivistys ja historia, mutta lisäksi rento yhdessäolo. Pariisi huumasi kulttuurillaan ja jätti janoamaan lisää.

 À bientôt, Paris!

 

Isabella Hakkarainen 23A ja Antoni Rose 23C

 

 Lyseolaiset Euroscola-tapahtumassa 28.3.2025

Maaliskuun lopussa lyseon kansainvälisyysryhmä edusti Suomea ja osallistui 24 opiskelijan ja kahden opettajan voimin (Juha Hieta ja Heidi Martikainen) Euroscola-päivään, joka järjestettiin Euroopan parlamentissa Ranskan Strasbourgissa. Euroscola tarjoaa ikkunan eurooppalaiseen demokraattiseen päätöksentekoon, ja siihen osallistuu opiskelijoita kaikista EU:n 27 jäsenmaasta. Yhden päivän aikana he keskustelevat, ottavat kantaa, neuvottelevat, äänestävät ja lopuksi hyväksyvät päätöslauselmia todellisista EU-asioista. Opiskelijat saavat tilaisuuden tutustua EU:n toimielinten käytänteisiin ja päätöksentekoon, keskustella demokratiasta, perusoikeuksista ja eurooppalaisista arvoista sekä ilmaista omia mielipiteitään Euroopan unionin tekemistä päätöksistä.

Iisalmen lyseo haki Euroscola-ohjelmaan viime vuonna ja kun kutsu kävi, ryhdyimme heti varmistamaan osallistujaporukkaa ja tekemään matkajärjestelyjä. Euroopan unioni kustansi kaikki matkat majoituksineen sekä päivän Euroopan parlamentissa. 

EU:n hallintakoneisto on jakautunut pääosin Brysseliin, Strasbourgiin ja Luxemburgiin. Strasbourgissa sijaitseva Euroopan parlamentti edustaa kaikkien EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat edustajansa sinne suorilla vaaleilla. Se päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa ja myös hyväksyy EU:n talousarvion. Euroopan parlamentissa istuu meppejä, eli euroedustajia, jotka valitaan joka viides vuosi jokaisesta jäsenvaltiosta. Parlamentti päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Se myös hyväksyy EU:n talousarvion.

Matkakertomus

Lyseon porukan oli tarkoitus lentää varhain torstaiaamuna 27.3. Kuopiosta Helsinkiin ja edelleen luotijunalla suoraan Strasbourgiin. Finnair päätti toisin ja matka oli jo peruuntua kokonaan lentokenttätyöntekijöiden mielenilmauksen takia, mutta onneksi saimme menomatkan uudelleen reititettyä ja saavuimme kuin saavuimmekin pitkän matkan jälkeen torstai-iltapäivällä Strasbourgiin. Reittimme sinne oli kulkenut ensin tilausbussilla Tampereen Pirkkalan lentokentälle yötä myöten. Sieltä meidät lennätti AirBaltic varhaisella aamulennolla Riikaan, josta saman tien oli jatkolento Frankfurtiin. Tilausbussi löytyi pienen etsiskelyn ja soittelun jälkeen ja suuntasi kohti määränpäätä meidän ryhmä kyydissään. Frankfurtista Strasbourgiin on autobaanaa pitkin pari sataa kilometriä. Matka taittui torkkuessa, maisemia katsellessa ja keväistä tunnelmaa ihmetellessä. Bussi kuljetti meidät kimpsuinemme kampsuinemme suoraan hotellin eteen Strasbourgissa.

Kun olimme majoittuneet hotelliin, lähdimme yhdessä koko porukalla syömään kaupungille koulun tarjoaman pikaruoka-aterian. Sen jälkeen oli vapaata aikaa kaikilla, ja sai rauhassa

katsella ja kierrellä Strasbourgin historiallisia katuja ja kuljeskella jokivartta. Strasbourg on kaunis keskiaikainen kaupunki aivan Saksan rajalla. Tässä joitakin kuvia sieltä. 

Seuraavana aamuna, perjantaina 28.3. oli sitten heti virallinen Euroscola-päivä. Matkustimme raitiovaunulla aivan parlamentin tuntumaan ja kuljimme jonossa turvatarkastusten kautta sisälle EU:n valtakoneiston ytimeen. Kaikki pääsivät porteista läpi ja meidät ohjattiin ensin yhteiseen aamiaistilaisuuteen, jossa osa vielä jatkoi hotelliaamiaista kupillisella lämmintä kaakaota, teetä tai kahvia.

Sen jälkeen opiskelijat saivat rannekkeet, joiden värin perusteella heidät jaettiin neljään eri kansallisuuksista koostuviin sekaryhmään. Nämä ryhmät pohtivat kukin keskenään ratkaisuja mm. Euroopan saasteongelmaan, esim. miten saasteita ja niiden terveysvaikutuksia voisi vähentää ja minimoida. Näistä keskusteltiin sitten myöhemmin iltapäivällä asiantuntijan kanssa videon välityksellä.

Pian myös opettajat saivat tulla parlamentin vaikuttavaan ja avaraan istuntosaliin tarkkailemaan tapahtumaa. Euroscolan avajaissanat lausui videon välityksellä Euroopan parlamentin puheenjohtaja maltalainen Roberta Metsola, jolla sukunimensäkin perusteella on kytköksiä Suomeen. Sen jälkeen videoyhteyden päähän saatiin EU:n parlamentin varapuheenjohtaja Viktor Negrescu Romaniasta.

Nuoret saivat pyytää puheenvuoroa nostamalla käden ylös omalla paikallaan, ja Euroscolan juontajakaksikko jakeli puheenvuoroja vuorotellen monipuolisesti ympäri salia sanomalla osallistujan paikan numeron. Pääkieli oli englanti, mutta tulkkausmahdollisuus oli myös valtakielille (ranska, saksa, espanja). Tulkit käänsivät kuulokkeiden välityksellä kysymykset ja vastaukset valitulle kielelle. Opiskelijat saivat tällä tavalla mahdollisuuden kokea meppien työtä paikan päällä ja esittää Euroopan parlamentin edustajille kysymyksiä reaaliajassa. Eräs kysymys koski mm. sitä, miten herra Negrescu pystyi tasapainottelemaan kansallisten ja Euroopan unionin yhteisten intressien välillä. Aktiivisimpia olivat itäeurooppalaiset nuoret, joille jaettiin eniten puheenvuoroja.

Viktor Negrescun puheenvuoron jälkeen videoyhteyden päässä oli ranskalainen asiantuntija Camille Siefeidt, Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan analyytikko, joka kertoi ja vastasi kysymyksiin ilmastotavoitteista ja saasteettomuuden haasteista. Euroscola-nuoria tämä aihe kiinnosti kovasti, ja kysymyksiä sateli laidasta laitaan. Asiantuntija puhui videokonferenssissa äidinkieltään ranskaa, joka tulkattiin suoraan kunkin osallistujan kuulokkeisiin valitsemalleen kielelle. Tällä kertaa tosin sai valita vain pääkieliin saksaan, englantiin tai espanjaan tulkkauksen.

Tämän session jälkeen nuoret jäivät vielä suunnittelemaan Eurooppa-hymnille uutta sanoitusta samalla kun eri osallistujamaiden opettajat kokoontuivat iltapäiväkahville ja virvokkeille. Kahvittelun yhteydessä oli leikkimielinen tietovisa sekaryhmissä. Itse pääsin pöytäseurueeseen, jossa oli opettajia Irlannista, Ranskasta ja Virosta. Kysymyksiä oli 27 kuten jäsenmaita, ja ne oli laadittu kaikilla unionin jäsenmaiden äidinkielillä. Oli hauska sekä päätellä että arvuutella yhdessä oikeita vastauksia monivalintakysymyksiin, esim. valeuutisista tai EU-jäsenvaltioista. Kollegani Juha Hiedan ryhmässä oli opettajia Ruotsista, Puolasta ja Espanjasta, ja he itse asiassa veivät voiton tässä leikkimielisessä (=verisessä) kisassa. Heidät palkittiin Euroscola-huppareilla vielä tapahtumapäivän päätteeksi isossa istuntosalissa. Siitä todiste tässä 

Lopuksi kuunneltiin Eurooppa-hymni ”Ode an die Freude”, ja valtaosa Euroscola-opiskelijoista kokoontui istuntosalin keskelle laulamaan mukana uusilla sanoilla eurooppalaisesta yhteydestä ja demokratiasta.

Saimme kotiin viemisiksi jokainen opiskelija ja opettaja ”Democrati” –tekstillä varustetun valkoisen t-paidan ja viralliset todistukset osallistumisesta Euroscolaan.

Perjantai-illan ja lauantaiaamupäivän ehdimme vielä kierrellä Strasbourgissa ja ostaa viime hetken tuliaiset kotiin. Kaupungin symboli haikara lähti mukaan pehmolelun muodossa aika monen matkalaukkuun. Lauantain paluumatka sujui alkuperäisen suunnitelman mukaan: Strasbourgista junalla Pariisin lentokentälle, josta lento Helsinkiin ja jatkolento Kuopioon. Kuopiosta meille oli tilattu yhteiskuljetus Iisalmeen, jonne saavuimme hieman kahden jälkeen aamuyöllä. Sunnuntaipäivä jäi vähän lyhyeksi ja univelkaa riitti pitkästi uuden viikon puolelle myös kesäaikaan siirtymisen takia. Mutta reissu ja Euroscola-tapahtuma oli onnistunut ja hieno kokemus ja päätös kansainvälisyyskurssille. Nuoret saivat varmasti uutta perspektiiviä eurooppalaisuuteen, kansainvälisyyteen, vaikuttamiseen ja demokraattiseen päätöksentekoon.

Kv-/Euroscola-ryhmän puolesta

Heidi Martikainen