LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Syksyn ylioppilaat saivat lakkinsa tunnelmallisessa juhlassa


Joulukuun viidennen päivän juhlallisuuksia oli valmisteltu jo pitkälle Iisalmen Kulttuurikeskuksen isoon saliin. Ohjelma ja puheet oli jo harjoiteltu, kun uudet, alueelliset koronarajoitukset muuttivat juhlasuunnitelmat. Vain muutamaa päivää ennen juhlaa lehtori Kati Tenhunen sai tehtäväkseen järjestää koko juhlan uudelleen.

Ensin rehtori Pasi Tolonen oli kuitenkin yhteyksissä jokaiseen seitsemään ylioppilaaseen. Halusivatko ylioppilaat juhlan siirrettäväksi kevääseen? Vastaus oli yksimielinen: Pidetään juhlat nyt!

Niinpä ylioppilaita juhlittiin intiimissä ja tunnelmallisessa tilaisuudessa, jossa läsnä oli uusien ylioppilaiden ja näiden läheisten lisäksi koulun henkilökunnan edustajat. 

Tilaisuus alkoi rehtorin puheella, jossa  hän toivotti kaikki tervetulleeksi pienimuotoiseen, mutta merkitykseltään suureen juhlaan.

Juhlaan mahtui myös musiikkia, vaikka koronarajoituksien takia Allegro-kuoro lauloi opiskelijoille toisesta huoneesta. 

Puheen opiskelijoille piti Iisalmen lyseon entinen ylioppilas, elokuvatuottaja ja -ohjaaja Jukka Vidgrén. Puheessaan hän kertoi humoristisesti kertovansa "niitä oppeja, joita elämä on minulle antanut. Monia ihan pyytämättä."  Puheessaan Vidgrén rohkaisi uusia ylioppilaita: "Elämän ei tarvitse [olla] tylsä suora linja yhdestä pisteestä toiseen. Elämä voi olla myös huikea syherö. Oma paikka löytyy kyllä, kun uskaltaa sitä etsiä ja olla itselleen rehellinen."


 Juhlien kohokohta oli tietysti ylioppilaaksi julistaminen.


Uuden ylioppilaan puheessa Annu Lappalainen käsitteli muutosta ja tulevaisuutta.


Tilaisuuden ja loppusanojen jälkeen opiskelijat kokoontuivat koulun portaikkoon kuvattavaksi.



IISALMEN LYSEON HENKILÖKUNTA TOIVOTTAA ONNEA UUSILLE YLIOPPLAILLE







LOPS uudistuu


Hankerahoitusta ja VR-laseja

Iisalmen lyseo on saanut tukea Opetushallitukselta hankkeeseen Kohti uutta lukiota osana Ylä-Savon lukioverkkoa - uudistuva Iisalmen lyseo.

Hankkeessa Iisalmen lyseo tekee LOPS-yhteistyötä muiden Ylä-Savon lukioiden kanssa muun muassa vaihtamalla kokemuksia ja kouluttautumalla yhdessä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana paikallinen opetussuunnitelma valmistuu ja että opetussuunnitelma sisältää useita oppiaineiden yhteisiä opintoja, jotka kehittävät opiskelijoiden laaja-alaista osaamista. 

Hankkeessa on tavoitteena myös vahvistaa lyseon kansainvälisyyttä. Iisalmen lyseossa on jo nyt paljon kansainvälistä toimintaa ja vierailuja, mutta kaikkien ei ole mahdollista päästä vierailuille mukaan. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kansainvälisyyttä erillisten kansainvälisyysopintojen avulla.

Hankerahoituksella lyseolle hankitaan virtuaalitodellisuuden oppimisympäristöjä ja sovelluksia eri oppiaineisiin. VR-lasit ja virtuaalitodellisuus on tarkoitus liittää osaksi oppimista. 

Muita hankkeen tavoitteita on johtamisen kehittäminen. Esimerkiksi lukioiden rehtorit ovat yhteydessä kuukausittain. Projektiin liittyvät tapaamiset ja suurin osa myös henkilöstölle järjestetystä koulutuksesta on koronan takia toteutettu virtuaalisesti.

LOPS - tavoitteena motivoitunut ja hyvinvoiva opiskelija

Opetussuunnitelmien uudistustyö alkoi 7.11.2019, jolloin Opetushallitus julkaisi nuorille suunnatun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Uuden opetussuunnitelman tarkoitus on tukea paremmin opiskelijoiden hyvinvointia, oppimista ja yksilöllisiä tarpeita sekä helpottaa siirtymistä jatko-opintoihin. Hallituksen tavoitteena on, että puolet 25 - 34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2030.

Näiden perusteiden pohjille rakennetaan paikallinen opetussuunnitelma, joka otetaan käyttöön elokuussa 2021.


Syksystä 2021 lähtien uutta ovat seuraavat asiat:

- laaja-alaiset eli oppiainerajat ylittävät kokonaisuudet

- entistä kattavampi ja yksilöllisempi opinto-ohjaus

- henkilökohtainen opintosuunnitelma

- moduulit ja opintojaksot.


Laaja-alaiset tavoitteet

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ovat hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. Laaja-alaiset opinnot näkyvät jokaisessa oppiaineessa ja mahdollisissa oppiainerajat ylittävissä opintojaksoissa. Laaja-alaisia osa-alueita on kuusi:

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.


Lukiolakiin on ensimmäistä kertaa sisällytetty opiskelijan oikeus saada eritysopetusta ja muuta oppimisen tukea. Opiskelijalla on esimerkiksi oikeus saada opinto-ohjausta vuoden ajan valmistumisen jälkeen.

Ei kursseja, vaan opintojaksoja ja moduuleja

Nykyisten kurssien sijaan puhutaan siis opintojaksoista, jotka perustuvat moduuleihin. Opetusta annetaan opintopisteinä. Yhden opintopisteen laajuus on 19 x 45 min, mikä vastaa nykyistä puolta kurssia. Suurin osa uusista opintojaksoista onkin kahden opintopisteen laajuisia. Yhdessä opintojaksossa voidaan toteuttaa useampi moduuli. Annettavan opetuksen määrä pysyy samana jatkossakin. Lukiokoulutus on yhä kolmevuotinen. 

Uudistuksen seurauksena on helpompi järjestää oppiainerajat ylittäviä opintoja. Tällä tavoin on mahdollista välttää päällekkäisyyksiä.



LOPS-työ nyt Iisalmen lyseossa

Iisalmen lyseossa on edetty ainekohtaisten opintojaksojen laatimiseen. Seuraavaksi lukion opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunta pääsevät sanomaan oman mielipiteensä ja osallistumaan LOPS-työhön.

Opintosuunnitelman uudistamisen tarkoitus on huomioida opiskelija opintojen ajan ja lisätä yhteisöllisyyttä lukiossa.

Kirjoitukset koronasyksynä



Korona näkyy myös Iisalmen lukiossa kirjoitusten aikaan etenkin turvaväleissä ja hygieniatoimissa. Salissa paikat on järjestetty turvavälit huomioon ottaen ja saliin on tuotu käsidesiä.


Iisalmen lyseossa on yhteensä 126 kokelasta. Enimmillään Iisalmen lyseossa on 
kerralla 44 kirjoittajaa.


“Huomattavaa on, että joka viides kokelas on uusija tai korottaja”, rehtori Pasi Tolonen kertoo. Korottajien ja uusijoiden määrään voikin vaikuttaa kevään kirjoittajien veloitukseton uusimismahdollisuus ruotsissa, reaaliaineissa, matematiikassa ja pitkässä kielessä. Valtakunnallisesti reaaliaineet onkin hajautettu neljälle eri päivälle, mikä vähentää kokelaiden määrää kerralla ja toisaalta mahdollistaa useamman reaaliaineen kirjoittamisen.

Tehostettua puhdistusta ja maskeja

Kokelaat saapuvat kirjoituspäivän aamuna vasta, kun nuoremmat ovat jo luokissa. Käsienpesu- tai desinfiointimahdollisuus on järjestetty niin tullessa, wc-käynneillä kuin lähtiessä. Kokelas saa myös käyttää omaa kasvosuojaa kokeen aikana.

Iisalmen lyseossa, kuten muuallakin, koesuorituksen valvojilla on joko maski tai visiiri suojana. Valvojan pöydällä on myös suojia kokelaille, kuumemittari ja käsidesiä. Valvojat desinfioivat Abitti-tikut palautuksen jälkeen. Koetiloissa ja pukutiloissa siivotaan tehostetusti koepäivinä.



Sairaana ei osallistuta

Vähäisestikään oireileva kokelas ei saa osallistua kirjoituksiin. Oireita voivat olla yskä, kurkkukipu, kuume, lihaskivut, vatsaoireet, päänsärky. Negatiivisen koronatestituloksen saanut kokelas voi kuitenkin osallistua maskia tai visiiriä käyttäen, jos oireet ovat enää lievät. Karanteenissa oleva kokelas ei voi osallistua kirjoituksiin.

Sote ottaa abiturientit herkästi testeihin, jos on vähänkään oireilua. Poissaolosta on syytä ilmoittaa rehtorille. Ylioppilastutkintolautakunta voi mitätöidä myös ilmoittautumisen erillisestä hakemuksesta.


Lisätietoja syksyn ylioppilaskirjoituksista:



Vihdoinkin juhlat!



Lauantaina 29.8. koitti viimein odotettu hetki, jolloin kevään 2020 ylioppilaat saivat painaa valkolakkinsa päähän.






Poikkeuksellisissa olosuhteissa myös juhlassa otettiin huomioon turvallisuus: Niin vieraat, henkilökunta kuin ylioppilaat käyttivät kasvomaskia koko ohjelman ajan, ja penkit Eino Säisä -salissa täytettiin ennalta määrätyn istumajärjestyksen mukaan.


Juhla alkoi lippujen ja ylioppilaiden saapumisella saliin.


Nuorisokuoro Allegro aloitti musiikkiesityksellä Tänne kuulun johtajanaan Susanna Alajuuma-Kettunen.


Muita musiikkiesityksiä olivat Maija Löytynojan ja Katja Aminoffin esittämä Intermezzo from Calleria Rusticana sekä bändiesitys Jos tahdot tietää. Solistina toimi Meri Kettunen, bändin muita soittajia olivat Katja Aminoff, Selma Suikkanen, Toni Balk sekä Jussi Kettunen. 



Rehtori Pasi Tolonen muisteli puheessaan kevään kirjoituksia, joissa lautakunnan tekemä päätös aikaistaa kokeet oli ”kullanarvoinen”. Ehkäpä jokainen juhlaa verkon välityksellä seurannut tai paikalla ollut pystyy yhtymään rehtorin huomioon poikkeuskeväästä: ”[Keväällä] oli aika pysähtyä ja miettiä muun muassa omia elämänarvojamme. Ehkä elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin raha, tavara ja huvitukset. Kuten ihmissuhteet ja välittäminen, jotka nousivat arvoonsa, kun sosiaalisia kontakteja yritettiin karsia. Mitä pitemmälle elimme poikkeusaikaa koteihin sulkeutuneina, sitä enemmän lisääntyivät myös solidaarisuus ja yhteisvastuu.” Rehtori neuvoi ylioppilaita pitämään huolta omasta itsestään, uskomaan unelmiin ja vaistoon elämän risteyskohdissa, antamaan sattumille mahdollisuuden ja pyrkimään tekemään asioita, jotka tuottavat iloa.


Juhlapuheessa lueteltiin myös stipendinsaajat, kaikkiaan rahastipendejä oli jaossa hieman yli 8000 euroa.

Riemuylioppilas, rovasti Pekka Heiskanen toi tervehdyksen riemuylioppilailta ja muisteli puheessaan lyseoaikoja, lyseon antamia oppeja ja korosti savolaisuuden olemusta.

Ylioppilaat olivat saaneet todistuksensa jo postitse, joten jäljellä oli enää lakkien jako.



Totutusta poiketen tänä vuonna Gaudeamus Igituria ei laulettukaan yhdessä, vaan kappale kuunneltiin Allegro-kuoron esityksenä.

Uuden ylioppilaan tervehdyksen toi ylioppilas Kaapo Qvintus, joka palautti mieleen erilaiset mieleenpainuvat juhlat, opiskelijakunnan järjestämät teemapäivät ja Barcelonan-matkan. Qvintus muisteli lyseota sanoen: ”Tuli sellainen tunne, että oikeasti välitettiin.” Samoin hän muistutti tuoreita ylioppilaita siitä, että tänään lauantaina on juhlapäivä, jolloin saa yhdessä tuulettaa omaa saavutusta ja vasta huomenna – Veikko Lavin sanoituksin – on otettava ”vastaan, mitä tarjoo elämä.”


Rubiinit-ryhmä esitti koskettavan tanssiesityksen Lupasit olla täällä aina, musiikkina Michael Schulten You said you’d grow old with me.


Juhla päättyi lippujen ja ylioppilaiden poistumiseen. Ylioppilaat ottivat pihalla vastaan läheisten tervehdykset ja poistuivat juhlimaan kukin omiin juhliinsa.













Lyseon väki onnittelee lämpimästi ylioppilaita!



Tulkoon kesä!



Lukuvuoden päätöstilaisuutta vietettiin tänään etäyhteyksin. Poikkeusoloissa kevätjuhlatkaan eivät ole sallittuja, joten kokoonnuimme vielä lukuvuoden viimeisen kerran etäyhteyksien ääreen ohjausryhmittäin.


Päätöstilaisuudessa nähtiin perinteinen rehtorin tervehdys. Rehtori Pasi Tolonen kertasi puheessaan kuluneen lukuvuoden tapahtumia. Erityisesti rehtori antoi kiitosta opettajille ja opiskelijoille etäopetukseen siirtymisestä. ”Digiloikka muuttui hetkessä juhlapuheista osaksi normaalia kouluarkea”, rehtori tiivistää videopuheessaan. Hänen mukaansa poikkeusolot ovat kehittäneet opettajien ja opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä laittaneet miettimää omia elämänarvoja. 




Keväällä ylioppilaskokeiden aikataulua tiivistettiin siirtämällä reaalikokeet viikkoa aikaisemmaksi, mikä herätti paljon keskustelua. Rehtori toi puheessaan hyvin esille, millainen vaikutus tällä muutoksella oli Iisalmen lyseoon. Mikäli kokeet olisivat järjestetty alkuperäisen aikataulun mukaisesti, olimme olleet pulassa: viimeisen reaalikokeen päivänä lähes koko opetushenkilökunta oli määrätty karanteeniin!



Koska emme voineet nähdä rehtoria tänä keväänä kasvotusten, päätimme tuoda Pasin luoksenne kuvin. Kuvissa rehtori on luonnollisessa elinympäristössään. Ajan kulumisen voi päätellä mm. kravatin väristä. Kuten kuvien määrästä voi päätellä, rehtori on korvaamaton osa lukion toimintaa.



Opiskelijakunnan hallituksen kevättervehdyksessä tuotiin esille, miten syksyn uudet opiskelijat ovat vuoden aikana oppineet selviytymään lukion arjessa. Myös lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille vuosi on ollut tärkeää: vanhojen tanssit ja ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset ovat olleet vuoden kohokohtia. Lopuksi oppilaskunnan hallituslaiset toivottivat kaikille ihanaa kesää poikkeusoloista huolimatta.



Tänään Iisalmen lyseosta valmistui 86 ylioppilasta. Perinteisiä lakkiaisia juhlitaan 29.8. Eino Säisä -salissa. Vaikka emme tänään juhlikaan yhdessä, haluamme kohottaa teille virtuaalisen maljan! 



Onnea saavutuksestanne, ylioppilaat!



Omasta puolestani haluaisin kiittää Iisalmen lyseon opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita kuluneesta kolmesta vuodesta. Sarri Nironen kirjoittaa teoksessaan Tähdenpeitto (2012) abivuottaan viettävän Riinan ajatuksia koulusta, siellä tapahtuvista kohtaamisista ja niiden tärkeydestä. Katkelmasta välittyy jotain koulun syvimmästä olemuksesta:

”Koulu pysyy täällä, vaikka Riina lähtee: koulu täynnä rappusia ja suljettuja ovia, täynnä oppilaita, luokkien sisällä sydämet läpättävät keskenään eri tahtia ja luokasta luokkaan täydet sydänparvet, lintuparvet, lepattavat omaa rytmiään.

Kun kävellään iltapäivällä tai keskipäivällä rappusia alas, opettajat ja porrastasanteet lupaavat oppilaille valoisaa tulevaisuutta (koska: mitä tulevaisuuden jälkeen?), hymyt ovat pieniä naulakkoja, ja niihin Riina ripustaa toivonsa kerran toisensa jälkeen.”

Mukavaa kesää kaikille!

Tekstit: Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen