LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Poke the Globe 2015



"Tökkää Tellusta! Kutista Palloa!" oli teemana Metsäkartanolla 22.10.2015 järjestetyssä kansainvälisyystapahtumassa.

"Kansainvälisen nuorisotiedotuspäivän aikana Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon nuoret saavat tietoa kv-mahdollisuuksista maailmalla, pääsevät tutustumaan eri kulttuureihin sekä kokeilemaan, mitä on olla aktiivinen kansalainen ja vaikuttaa omassa elinympäristössään!", kerrotaan tapahtuman esitteessä.
Aloitustanssi
Tapahtuma toteutettiin toiminnallisina työpajoina, joita oli mukana järjestämässä 14 vapaaehtoistyöntekijää Libanonista, Espanjasta, Jordaniasta, Portugalista, Kreikasta ja Valko- Venäjältä. Mukana toimi tietysti myös Metsäkartanon nuorisotiimi.
Lakanalentopalloa
 

Työpajoja oli kaikkiaan seitsemän kappaletta. Ensimmäinen niistä valikoitui jaetun esitteen mukaan, mutta seuraavan saattoi valita oman kiinnostuksensa perusteella. Oppilaat kommentoivat pisteitä mm. seuraavasti: "Kävimme neljännessä pisteessä, joissa pelattiin handfootbowlingia ja sheet volleyballia. "Varsinkin lentopallo muunnetuna oli tosi kivaa ja antoisaa", kommentoivat Mia Karppinen ja Aleksandra Kaisanlahti.  
Travel workshop

Erityisesti "ruokapiste" eli Cultural Bazaar sai runsaasti kehuja. "Ruokakojut olivat kivoja, sillä pitäjät kertoivat kotimaistaan", toteavat Venla Saarelainen ja Kati Tenhunen. 

Valko-Venäjän bazaaripiste

Muita työpajoja olivat mm. Juggling Castellers (=jongleeraus ) ja Dance the World (=tanssi).


Näin se sujuu.
"Pidimme varsinkin tanssipisteestä, jossa harjoittelimme flasmob-esityksen Katy Perryn "Fireworks"-biisin tahtiin ja tanssimme mm. macarenaa ja vatsatanssia. Pisteiden vetäjien positiivinen asenne oli mukaansatempaavaa", kommentoivat Heidi Lång ja Janne Lohilahti.
Tannsipisteen vetäjät



"Oli todella hauska ja mieleenpainuva päivä! Uusien makuelämysten ja kulttuurien kohtaaminen jättivät tapahtumasta mukavia muistoja ja ennen kaikkea antoivat mahdollisuuden erilaiseen koulupäivään", kertovat Rosanna Lyytinen ja Saara Kaarakainen. Ainoaksi miinukseksi päivässä koettiin se, että kaikkiin pisteisiin ei ennättänyt aikataulun takia tutustumaan.





YK-viikko

 
Nyt tulevana lauantaina 24.10 vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n päivää. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena on suojella maailmaa uusilta sodilta ja edistää rauhaa sekä ihmisoikeuksia. YK viettää tänä vuonna juhlavuottaan ja täyttää 70 vuotta.

YK näkyi vahvasti myös koulussamme tällä viikolla. Tiistaina 20.10 opiskelijakunnan hallitus järjesti aamunavauksen, jossa tiedotettiin YK:n toiminnasta kiinnostavasti ja ytimekkäästi. Vuonna 2000 YK:n jäsenmaat päättivät yhdessä tulevaisuuden kehityslinjoista. Syntyi Vuosituhatjulistus, jossa määriteltiin yhteensä kahdeksan maailmanlaajuista kehityspäämäärää, vuosituhattavoitetta. Nyt vuonna 2015 on tavoitteiden toteutumisen tarkastelun aika. Opiskelijat kertoivat tavoitteista ja niiden toteutumisesta havainnollisesti.


Vuosituhattavoitteita ovat äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille, tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIVin/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen ja globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle.
 
 
Keskiviikkona 21.10 YK-teema jatkui, kun aamunavauksessa haastateltiin koulumme ruotsin ja saksan kielen opettajaa Kimmo Varista, joka kertoi kokemuksistaan rauhanturvaajana.


 
YK-viikko päättyi perjantaina 23.10 Mikko Sallisen luentoon rauhan turvaamisesta ja YK:n toiminnasta Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa. Mikko Sallinen on koulumme entisiä opiskelijoita ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997.

 
Sallinen oli rakentanut aiheesta mielenkiintoisen kokonaisuuden, ja luennolla hän esitteli rauhanturvaamista omien kokemuksiensa pohjalta. Sallinen kertoi olleensa mukana viidessä eri rauhanturvaamisoperaatiossa, joista jokaista hän eritteli tietojen ja kuvien avulla. 
 
 
Sallinen kertoi lähteneensä rauhanturvaajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2003 Kosovoon, jonka hän mainitsi olleen pitkään Suomen suurin rauhanturvaoperaatio. Enimmillään Kosovossa on ollut 800 suomalaista. Kosovon lisäksi Sallinen on toiminut vastaavissa tehtävissä Afganistanissa, Israelissa ja kaksi kertaa Syyriassa. Operaatioiden luonne oli ollut pääasiassa samanlainen, mutta uhkat ja turvallisuustilanne maissa oli vaihdellut.
 

Sallinen kertoi suomalaisia rauhanturvaajia olevan maailmalla tällä hetkellä noin 500. Tehtävät ovat kohdepaikoista ja tilanteesta riippuen erilaisia. Rauhanturvaajan toimet koostuvat esimerkiksi aseistariisunnasta, avustusjärjestöjen tukemisesta, väkivallan lopettamisen valvomisesta ja sopimusten noudattamisen tarkkailusta.


Mikko Sallinen esitteli jokaista rauhanturvaoperaatiotaan monipuolisesti kuvien avulla. Kuvat havainnollistivat, millaista työtä ja millaisissa olosuhteissa sitä tehtiin. Paljon nähtiin kuvia kohdemaiden arjesta ja ihmisistä, mutta myös uhka- ja vaaratilanteista oli kuvamateriaalia.   

 
Rauhanturvaajana oleminen on Sallisen mukaan hyvin pitkälti arkista työtä, ja etenkin hänen kohdallaan esimerkiksi toimistotehtäviä. Rauhanturvaajaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sekä miehet että naiset. Jonkin verran ehtii myös lomailemaan operaatiomaissa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin.




Luennon lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille, joita kuuntelijat esittivätkin innostuneesti. Salliselta haluttiin tietää niin syitä lähteä rauhanturvaajaksi kuin palkan määrää, mutta myös läheisten suhtautumisesta ja läheltä piti -tilanteista kyseltiin. Pelottavimmaksi tai uhkaavimmaksi Sallinen kertoi joutumisen isojen väkijoukkojen ja mielenosoitusten keskelle, koska silloin ohjat eivät enää ole omissa käsissä. Sallinen huomauttikin luentonsa aikana, että tällaisen työn riskit on hyväksyttävä.



Kiitokset Mikko Salliselle erittäin mielenkiintoisesta ja antoisasta luennosta!







Lähteet:
www.yk.fi
www.ykliitto.fi



Opiskelijoiden mielipiteitä sähköisestä yo-kirjoituksesta


Perjantaina 2.10 testattiin valtakunnallisesti sähköistä yo-koetta, joka tällä kertaa oli äidinkielen koe. Harjoitusryhmä koostui lyseomme toisen vuosikurssin opiskelijoista. Kokeen suorittivat ÄI4-kurssin opiskelijat, jotka pääsivät testaamaan järjestelmää ja uudenlaista äidinkielen yo-koetta. Harjoituskokeeseen oli varattu aikaa kolme tuntia eli puolet oikeaan yo-kokeeseen verrattuna. Koetilanteeseen saapui joukko ehkä hieman jännittyneitä mutta kuitenkin innokkaita opiskelijoita. Kokeen jälkeen opiskelijat pääsivät antamaan myös palautetta, joka on ensiarvoisen tärkeää kokeen kehittämisen kannalta. Seuraavaksi tiivistettynä opiskelijoiden ajatuksia.   


Suurin osa opiskelijoista piti koneella kirjoittamista ja tekniikan mukaan tulemista kirjoituksiin hyvänä ja positiivisena asiana. Koneella kirjoittaminen koettiin helpoksi ja etenkin tekstin muokkaaminen onnistui luontevammin koneella kuin käsin kirjoitettaessa. Kirjoittaminen oli nopeaa ja virheiden korjaaminen helppoa. 


Mediaan liittyvät tehtävänannot kiinnostivat opiskelijoita. He pitivät tehtäviä ajankohtaisina ja nuoria kiinnostavina. Toisaalta tehtävänannot koettiin liian yksipuolisiksi, sillä ne kaikki liittyivät mediaan. Tehtävänannot olivat hyvin laajoja ja aiheen rajaus sekä näkökulman valinta tuottivat opiskelijoille hankaluuksia. Pääasiassa opiskelijat kuitenkin pitivät tehtäviä helppoina.  


Tehtäviin liittyvissä aineistossa nähtiin sekä hyviä että huonoja puolia. Suurimman osan mielestä aineistot olivat aivan liian pitkiä, jotta niihin olisi ehtinyt syventyä kunnolla. Käytettävissä oleva aika ei siis riittänyt opiskelijoiden mielestä huolelliseen lukemiseen, suunnitteluun ja kirjoittamiseen. Aineistojen riittävyyttä ja monipuolisuutta kuitenkin kehuttiin. Erityisesti opiskelijat pitivät videoaineistoista, jotka nyt sähköisen kokeen myötä ovat mahdollisia. 



Pääasiassa koneella kirjoittaminen oli opiskelijoiden mielestä erittäin positiivinen kokemus, mutta tottumus käsin kirjoittamiseen näkyi myös palautteessa. Opiskelijat toivoivat kovasti mahdollisuutta tehdä merkintöjä aineistoon. Opiskelijoiden mielestä muistiinpanojen tekeminen oli hankalampaa, kun aineistoon ei voinut tehdä esimerkiksi alleviivauksia. 



Tekniikan suhteen opiskelijoilla ei ollut ongelmia ja kaikkien opiskelijoiden kokeet sujuivat hyvin. Tekniikan luotettavuus herätti kysymyksiä vain muutamassa opiskelijassa, joten suurin osa kokeiden tekijöistä luotti tekniikkaan.



Osa opiskelijoista opiskelijoista uurasti kokeessa täydet kolme tuntia ja kirjoitettavaa olisi varmasti vieläkin riittänyt. Uusi, hieman jännittävä ja hämmentävä koetilaisuus onnistui kuitenkin kaikilta opiskelijoilta hienosti! Opiskelijoille kiitokset osallistumisesta ja palautteesta!  




Sähköiset kirjoitukset tulevat, oletko valmis?



Laitteisiin tarvittiin johto jos toinenkin
Sähköisen ylioppilaskokeen kokeilun valmistelu alkoi lyseolla ajoissa. Tarvikkeiden tilaus ja oppilaiden koneiden buuttaukset (= käyttöjärjestelmän lataaminen koneen muistiin ja määrittäminen niin, että kone avautuu yo- järjestelmän muistitikulta) tehtiin jo kokeita edeltävällä viikolla. Lyseolla käytännön puolesta oli vastuussa lehtori Ari Autio. 


Varsinainen salin sisustus ja järjestelmän asentaminen aloitettiin jo maanataina 28.9. Valmistelut veivät aikaa, koska kyseessä oli järjestelmän ensimmäinen valtakunnallinen testaus ja samalla haluttiin luoda valmius tulevaisuuden kirjoituksien ylläpitämiseen. 

Lyseolla päädyttiin tällaiseen ratkaisuus

Sähköinen kirjoitus asettaa  myös aivan uudenlaisia kysymyksiä ja ongelmia kokeen järjestäjille. Esimerkiksi oppilaiden asetteleminen tilaan niin, että samaan aikaan taataan tietoturvallisuus  ja tekniikan joustava sijoittelu ja käyttö, on haastavaa. Oppilas ei siis saa nähdä muiden tuotoksia, mutta opettajan on pystyttävä tarkkailemaan kaikkia kokeita. Opettajien täytyy pystyä myös seuraamaan kokeen edistymistä ja mahdollisia teknisiä ongelmia. Haastetta lisäävät myös tarkat koetilavaatimukset. Ainakin toistaiseksi esimerkiksi väliseinien käyttö koetilassa on kiellettyä. Aiheesta lisää: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi




Ylioppilaskokeiden valtakunnallinen  projekti käynnistyi jo helmikuussa 2013. Nyt ollaan siis siinä pisteessä, että ensimmäinen kokeilukirjoitus on pidetty ja ensimmäiset varsinaiset sähköiset kokeet (saksa, maantiede, filosofia) pidetään syksyllä 2016. Koko tutkinto suoritetaan sähköisesti 2019.