LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Mitkä ihmeen tiernapojat?




Iisalmen lyseon tiernapojat
Tiernapoikanäytelmä kuvaa alun perin kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen luona, siitä seurannutta pakoa ja tähden johdattelemaa saapumista Jeesus-lapsen seimen tykö. Tosin näytelmästä, sen lauluista ja esiintyjien määrästä on ollut useita versioita. Nykyisin Suomessa tunnettu versio vakiintui vasta 1930-luvulla. Tietäjät ovatkin eurooppalaisessa perinteessä kuninkaita. Etelä-Euroopassa esitys kuitenkin sijoittuu loppiaiselle eli ajalle, jolloin tietäjät Raamatun mukaan vihdoin pääsivät seimen tykö.

Historiallisesti tiernapoikaesityksen juuret ovat raamatullisia tapahtumia esittävissä mysteerinäytelmissä. Näitä näytelmiä esitettiin keskiajalla kirkoissa liturgian osana. Myöhemmin esitykset muuttuivat kansankielisiksi ja niitä esitettiin kirkon ulkopuolella.
Esittäjinä Pohjoismaissa 1600-luvulla olivat usein "teinit" (= opiskelijapojat), jotka keräsivät esityksillään rahaa opintoihinsa ja elantoonsa. Suomeen perinne tuli Ruotsista ja yleistyi ensin Oulun seuduilla ja Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu tiernapoika Suomessa on J.L Runeberg, jonka esiintyi kuuden vuoden ikäisenä Pietarsaaressa.


Porvaris- ja käsityöläiskodit olivat yleisimpiä tiernapoikien esiintymispaikkoja 1900-luvun alussa. Tiernapoikaryhmien keskinäinen kilpailu esiintymisalueista johti välillä käsirysyyn. Toisen ryhmän esitys yritettiin estää tuhoamalla tähti ja muut varusteet, kuten miekat. Varusteiden piti siis olla näyttävät, mutta ei liian näyttävät, koska silloin oli pelkona kateellisen kilpailijaryhmän yritys tuhota ne. Näiden kahakoiden seurauksena oli, että esiintyminen oli välillä luvanvaraista. 2000-luvulla tiernapoikaperinteen voimakkaimpia paikkoja Suomessa on Oulun seutu, jossa järjestetään vuosittainen tiernapoikakilpailu. Onpa Oulu julistautunut Tiernakaupungiksikin.

Herootes hän se ajoi...
Suomessa esitys on saanut lisäyksiä ja poistoja poliittisen tilanteen mukaan. Esimerkiksi laulu "Keisari Aleksanteri", jossa ylistetään ”Suomen suuriruhtinas” Aleksanteri II:ta, lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla. Tarkoituksena oli ilmeisesti rauhoitella viranomaisia. Itsenäisyyden ajalla kyseinen laulu saatettiin poistaa tai jopa korvata laulamalla tilalle jokin suomalainen merkkihenkilö. Näytelmässä on nykyisin yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes (Herootes), Muriaanien/Murijaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. 


Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä


Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng 'mannekiini', joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Tosin mänkillä on nykyisessä esityksessä muutama vuorosana. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun alueen murteena. Päähenkilöillä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Välillä lauletaan yhdessä, välillä on myös puhetta ja pientä esiintymistä. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään.



Knihdin nimi perustuu sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt.
Niin, mitkä ihmeen tiernapojat? Lounais- ja Etelä-Suomessa puhutaan tähtipojista, Hämeessä tapaninpojista, Itä-Suomessa säärnapojista ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Oulun seudulla, tiernapojista. Sanat säärna ja tierna ovat väännöksiä ruotsin kielen sanasta stjärna, joka suomeksi tarkoittaa tähteä.  

Tiernapoikien tapaan 


:,: Ja me toivotam, ja me toivotam

onnellista ja hyvää joulua!:,:




Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
http://www.tiernakaupunki.fi/
http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/pojat.htm
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/tiernapojat



Lyseo-kioski tutustutti yläkoululaisia lukioon



Iisalmen lyseo oli esittäytymässä Juhani Ahon koululla, kun kaupungin yläkoululaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan eri tavoin jatko-opintomahdollisuuksiin. Tiistaina 8.12 ja keskiviikkona 9.12 lyseon tutor-opiskelijat esittelivät Iisalmen lyseota Juhani Ahon koululla.

Tänä vuonna lyseota esiteltiin Lyseo-kioskin muodossa. Yläkoululaisille kerrottiin ensin lyhesti lukiokoulutuksesta, minkä jälkeen oppilaat pääsivät "ostamaan" tutoreilta kioskista itseään kiinnostavia ammatteja.



Oppilaat saivat pyytämistään ammateista tietoiskuliuskan, jossa oli tarpeellista tietoa muun muassa ammattiin vaadittavasta koulutuksesta ja esimerkiksi palkasta. 



Yläkoulun oppilaat olivat kiinnostuneita tutkimaan eri ammatteja, ja "ostosten" jälkeen oppilaat vertailivatkin kavereiden kanssa tiiviisti liuskoissa olevien ammattien eroja ja yhtäläisyyksiä.


Sekä tutor-opiskelijoiden ja yläkoulun oppilaiden kommentit kioskista olivat pelkästään positiivisia. Tutorit kertoivat, että suosituimpia ammatteja olivat esimerkiksi asianajaja, lääkäri, insinöörit ja erilaiset kasvatusalan ammatit, kuten luokanopettaja.


Näitäkin kahdeksasluokkalaisia varmasti päätyy Iisalmen lyseoon opiskelemaan ja rakentamaan polkua kohti tulevaisuuden toiveammattia.

Syksyn lakkiais- ja itsenäisyysjuhla


Perjantaina 4.12.2015 vietettiin syksyn lakkiaisia ja samalla juhlittiin myös itsenäisyyspäivää. Yhteensä seitsemän abiturienttia sai painaa lakin päähänsä. 


Kun abiturientit olivat saapuneet perinteisesti lippuairueen mukana saliin, alkoi juhla Otto Aminoffin vetämän musiikkiryhmän esityksellä.  


Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Esa Laukkanen, joka muun muassa kehotti uusia tulevia ylioppilaita lähtemään maailmalle, mutta muistamaan myös kasvattajakaupunkinsa ja mahdollisesti joskus palaamaan takaisin.


Koulumme opiskelija Janne Lohilahti esitti kappaleen "Yö väistyy" niin ikään koulumme opiskelijan Ilari Kaupin säestäessä pianolla. 


Seuraavaksi ääneen pääsi rehtori Pasi Tolonen, jonka puheessa muistutettiin muun muassa sivistyksen tärkeydestä muuttuvan yhteiskunnan kourissa. Tolonen myös huomautti, että lyseolla on tärkeä rooli sivistyksen välittäjänä.


Sitten abiturientit pääsivät lavalle, kun rehtori Pasi Tolonen jakoi todistukset ja vararehtori Kimmo Varis ylioppilaslakit.






Abiturienttien ylioppilaaksi julistamisen jälkeen laulettiin perinteinen "Gaudeamus igitur" sekä kuultiin kaksi nuorisokuoro Allegron musiikkiesitystä "Souda, souda sinisorsa" ja "Jouluenkeli".


 Uuden ylioppilaan, Joose Tikkasen, puheessa muisteltiin lukion antaneen ja opettaneen paljon. Tikkasen mielestä ajoittain vaativa ja raskaskin lukiotaival on kuitenkin ollut onnistumisen hetkiä täynnä, ja nyt onkin helppo kohdata uudet haasteet.



Iinan Kipinät-ryhmä esiintyi vielä ennen "Maamme"-laulua ja juhlan päättymistä.




Uudet ylioppilaat olivat syystäkin onnellisia ja iloisia arvokkaat lakit päässään. Nyt on juhlan aika!

Koljada-yhtyeen vierailu lyseolla


Ukrainalainen laulu- ja tanssiyhtye Koljada saapui piristämään marraskuista koulupäiväämme keskiviikkona 25.11.

 
Yhtye koostui seitsemästä jäsenestä: kolmesta miehestä ja neljästä naisesta. Iältään ryhmän jäsenet olivat 16-21-vuotiaita. Koljada on perustettu vuonna 2014, joten kyseessä on suhteellisen uusi ja nuori yhtye. Ryhmän laulajat olivat toki kokeneita esiintyjiä, ja he ovatkin olleet mukana muissa vastaavissa yhtyeissä.

 
Koljadan esitys koostui pääasiassa lauluista, mutta esityksessä nähtiin hieman myös tanssia. Esityksen taustalla pyöri lisäksi erilaisia videoesityksiä. Laulut olivat perinteisiä ja vanhoja ukrainalaisia kansallislauluja, jotka liittyivät erilaisiin juhliin, muun muassa jouluun ja juhannukseen.


 
Yhtyeen jäsenet olivat pukeutuneet Ukrainan kansallisasuihin. Väreinä asuissa nähtiin kirkkaanpunaista, vihreää ja valkoista.



 
Kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen ulkomaan kiertue. Suomessa Koljadalla on yhteensä 34 konserttia, joten yhtye pääsee varmasti tutustumaan maahamme monipuolisesti. Lyseon alasalissa kuunneltiin keskittyneesti yhtyeen upeaa esitystä.
 

 



Poke the Globe 2015



"Tökkää Tellusta! Kutista Palloa!" oli teemana Metsäkartanolla 22.10.2015 järjestetyssä kansainvälisyystapahtumassa.

"Kansainvälisen nuorisotiedotuspäivän aikana Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon nuoret saavat tietoa kv-mahdollisuuksista maailmalla, pääsevät tutustumaan eri kulttuureihin sekä kokeilemaan, mitä on olla aktiivinen kansalainen ja vaikuttaa omassa elinympäristössään!", kerrotaan tapahtuman esitteessä.
Aloitustanssi
Tapahtuma toteutettiin toiminnallisina työpajoina, joita oli mukana järjestämässä 14 vapaaehtoistyöntekijää Libanonista, Espanjasta, Jordaniasta, Portugalista, Kreikasta ja Valko- Venäjältä. Mukana toimi tietysti myös Metsäkartanon nuorisotiimi.
Lakanalentopalloa
 

Työpajoja oli kaikkiaan seitsemän kappaletta. Ensimmäinen niistä valikoitui jaetun esitteen mukaan, mutta seuraavan saattoi valita oman kiinnostuksensa perusteella. Oppilaat kommentoivat pisteitä mm. seuraavasti: "Kävimme neljännessä pisteessä, joissa pelattiin handfootbowlingia ja sheet volleyballia. "Varsinkin lentopallo muunnetuna oli tosi kivaa ja antoisaa", kommentoivat Mia Karppinen ja Aleksandra Kaisanlahti.  
Travel workshop

Erityisesti "ruokapiste" eli Cultural Bazaar sai runsaasti kehuja. "Ruokakojut olivat kivoja, sillä pitäjät kertoivat kotimaistaan", toteavat Venla Saarelainen ja Kati Tenhunen. 

Valko-Venäjän bazaaripiste

Muita työpajoja olivat mm. Juggling Castellers (=jongleeraus ) ja Dance the World (=tanssi).


Näin se sujuu.
"Pidimme varsinkin tanssipisteestä, jossa harjoittelimme flasmob-esityksen Katy Perryn "Fireworks"-biisin tahtiin ja tanssimme mm. macarenaa ja vatsatanssia. Pisteiden vetäjien positiivinen asenne oli mukaansatempaavaa", kommentoivat Heidi Lång ja Janne Lohilahti.
Tannsipisteen vetäjät



"Oli todella hauska ja mieleenpainuva päivä! Uusien makuelämysten ja kulttuurien kohtaaminen jättivät tapahtumasta mukavia muistoja ja ennen kaikkea antoivat mahdollisuuden erilaiseen koulupäivään", kertovat Rosanna Lyytinen ja Saara Kaarakainen. Ainoaksi miinukseksi päivässä koettiin se, että kaikkiin pisteisiin ei ennättänyt aikataulun takia tutustumaan.





YK-viikko

 
Nyt tulevana lauantaina 24.10 vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n päivää. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena on suojella maailmaa uusilta sodilta ja edistää rauhaa sekä ihmisoikeuksia. YK viettää tänä vuonna juhlavuottaan ja täyttää 70 vuotta.

YK näkyi vahvasti myös koulussamme tällä viikolla. Tiistaina 20.10 opiskelijakunnan hallitus järjesti aamunavauksen, jossa tiedotettiin YK:n toiminnasta kiinnostavasti ja ytimekkäästi. Vuonna 2000 YK:n jäsenmaat päättivät yhdessä tulevaisuuden kehityslinjoista. Syntyi Vuosituhatjulistus, jossa määriteltiin yhteensä kahdeksan maailmanlaajuista kehityspäämäärää, vuosituhattavoitetta. Nyt vuonna 2015 on tavoitteiden toteutumisen tarkastelun aika. Opiskelijat kertoivat tavoitteista ja niiden toteutumisesta havainnollisesti.


Vuosituhattavoitteita ovat äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen, peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille, tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIVin/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen ja globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle.
 
 
Keskiviikkona 21.10 YK-teema jatkui, kun aamunavauksessa haastateltiin koulumme ruotsin ja saksan kielen opettajaa Kimmo Varista, joka kertoi kokemuksistaan rauhanturvaajana.


 
YK-viikko päättyi perjantaina 23.10 Mikko Sallisen luentoon rauhan turvaamisesta ja YK:n toiminnasta Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa. Mikko Sallinen on koulumme entisiä opiskelijoita ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997.

 
Sallinen oli rakentanut aiheesta mielenkiintoisen kokonaisuuden, ja luennolla hän esitteli rauhanturvaamista omien kokemuksiensa pohjalta. Sallinen kertoi olleensa mukana viidessä eri rauhanturvaamisoperaatiossa, joista jokaista hän eritteli tietojen ja kuvien avulla. 
 
 
Sallinen kertoi lähteneensä rauhanturvaajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2003 Kosovoon, jonka hän mainitsi olleen pitkään Suomen suurin rauhanturvaoperaatio. Enimmillään Kosovossa on ollut 800 suomalaista. Kosovon lisäksi Sallinen on toiminut vastaavissa tehtävissä Afganistanissa, Israelissa ja kaksi kertaa Syyriassa. Operaatioiden luonne oli ollut pääasiassa samanlainen, mutta uhkat ja turvallisuustilanne maissa oli vaihdellut.
 

Sallinen kertoi suomalaisia rauhanturvaajia olevan maailmalla tällä hetkellä noin 500. Tehtävät ovat kohdepaikoista ja tilanteesta riippuen erilaisia. Rauhanturvaajan toimet koostuvat esimerkiksi aseistariisunnasta, avustusjärjestöjen tukemisesta, väkivallan lopettamisen valvomisesta ja sopimusten noudattamisen tarkkailusta.


Mikko Sallinen esitteli jokaista rauhanturvaoperaatiotaan monipuolisesti kuvien avulla. Kuvat havainnollistivat, millaista työtä ja millaisissa olosuhteissa sitä tehtiin. Paljon nähtiin kuvia kohdemaiden arjesta ja ihmisistä, mutta myös uhka- ja vaaratilanteista oli kuvamateriaalia.   

 
Rauhanturvaajana oleminen on Sallisen mukaan hyvin pitkälti arkista työtä, ja etenkin hänen kohdallaan esimerkiksi toimistotehtäviä. Rauhanturvaajaksi voi hakeutua varusmiespalveluksen jälkeen sekä miehet että naiset. Jonkin verran ehtii myös lomailemaan operaatiomaissa ja tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin.




Luennon lopuksi oli varattu aikaa kysymyksille, joita kuuntelijat esittivätkin innostuneesti. Salliselta haluttiin tietää niin syitä lähteä rauhanturvaajaksi kuin palkan määrää, mutta myös läheisten suhtautumisesta ja läheltä piti -tilanteista kyseltiin. Pelottavimmaksi tai uhkaavimmaksi Sallinen kertoi joutumisen isojen väkijoukkojen ja mielenosoitusten keskelle, koska silloin ohjat eivät enää ole omissa käsissä. Sallinen huomauttikin luentonsa aikana, että tällaisen työn riskit on hyväksyttävä.



Kiitokset Mikko Salliselle erittäin mielenkiintoisesta ja antoisasta luennosta!







Lähteet:
www.yk.fi
www.ykliitto.fi