LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Kurkistus tiernapoikaesityksen taustoihin

Torstaina 27.11. ensimmäisellä välitunnilla lyseolaiset viritti ensimmäisen adventin tunnelmiin lyseon omien poikien tiernapoikaesitys. Ryhmän koonnut ja sitä harjoittanut lyseon uskonnon, psykologian ja filosofian lehtori Maria Markkanen kertoi verkkolehdelle tiernapoikaperinteestä seuraavaa: 


"Tiernapojat ovat vanha suomalainen joulukuvaelma, jonka juontaa juurensa keskiaikaisista mysteerinäytelmistä, joilla opetettiin Raamatun tapahtumia tavalliselle  kansalle. Pohjoismaissa näytelmää esittivät 1600-luvulla lähinnä opiskelijapojat. Kiertelevät ryhmät keräsivät rahaa ja kynttilöitä, jotka tuohon aikaan olivat välttämätön tarve-esine opiskelijalle. Suomeen tiernapoika- eli tähtipoikaperinne on kulkeutunut Ruotsista, ja se yleistyi aluksi Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja Oulun seudulla. Nykyinen versio esityksestä on saanut muotonsa 1800- luvun loppupuolella!"


"Kuvaelma perustuu suurelta osin Matteuksen evankeliumin tapahtumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä Herodeksesta, joka pyrkii poistamaan mahdollisen kilpailijan  määräämällä 'Mene myös Petlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisen kuninkaan.' Herodeksen valtaa korostetaan myös tapaamisessa Murijaanein kuninkaan kanssa."
"Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
kuinka sen pitää rukoileman Herootesta."
Ilari Kauppi, joka esitti kuvaelmassa kuningas Herodesta, kertoi roolistaan näin:
"Olen ollut mukana Tiernapojat-näytelmässä viimeksi viidennellä luokalla ja silloinen roolini oli myös Herodes, joten suorastaan vaadin saada saman roolin. - - rooli langetettiin minulle ja vasta sen jälkeen alettiinkin etsiä muita näyttelijöitä. Ihailen Herodeksen ylvästä hahmoa ja johtavaa asennetta. Epävirallisesti onkin juuri Herodeksen tehtävä kuiskata tarvittaessa, antaa aloitusääni, näyttää hengittämällä laulujen alut ja muutenkin komentaa porukkaa. Hahmolla on myös eniten repliikkejä. Herodes ei kuitenkaan ole näytelmän tärkein hahmo, vaan kaikki ovat yhtä tärkeitä."
Tiernapojat eli Markku Kumpulainen, Asseri Väisänen, Ilari Kauppi ja Janne Lohilahti
Muriaanien kuninkaan roolissa oli Asseri Väisänen, joka lakitetaan lyseosta viikon päästä ylioppilaaksi. Myös hän kertoi tehneensä samaa roolia aikaisemminkin ja sanoi lähteneensä mukaan, koska "halusin vielä viimeisenä juttuna lukiossa tehdä jotain hauskaa". Hänen mukaansa "Harjoitukset ovat sujuneet naurun ja kovaäänisen naurun merkeissä. Toki mokia on tullut , mutta sitä vartenhan sitä harjoitellaan."

"Näytelmän repliikit ja laulujen sanat ovat wanhaa pohjalaista murretta ja tarjoavat erittäin hienon maistiaisen Oulun läänin vallitsevasta murremaailmasta lyseon opiskelijoille ainaisen 'Savon muan' -murteen sijaan. Olen itse puoliksi oululaista verta ja ehkä juuri siksi tunnenkin sanojen sopivan suuhuni erittäin hyvin!" Ilari analysoi esityksen kieltä.


Knihdin nimitys (oikealla) perustuu ruotsalaiseen sotilasta tai ritaria tarkoittavaan sanaan knekt.
Lyseon tiernapojilla riittää vientiä. Pojat paljastivat esiintyvänsä myös vanhainkodeissa "ainakin Pihlajaharjun hoitokodilla ja Vetreassa, ja  myös sotaveteraanit ja rotarit ovat pyytäneet meitä keikoille." "Todennäköisesti hoilaavat tähtipojat saattaa löytää myös joulun alla marketeista ja ostareilta", Ilari Kauppi arveli.


"Tähti se kulukeepi
itäiseltä maalta..." 


Tiernapoikien knihti Janne Lohilahti pohdiskeli tiernapoikaesityksen merkitystä: "Mielestäni esitys avaa katsojalle aikaa, jolloin joulu sai merkityksensä. Minä en ainakaan aiemmin ole miettinyt, millaisessa yhteiskunnassa joulun sanoma on saanut alkunsa." Lopuksi hän toivotti kaikille lyseolaisille:
"Nauttikaa joulusta ja kerätkää voimia tuleviin haasteisiin!"

"Kiitos olkohon, kiitos olkohon
teidän lahjainne edestä
teidän lahjainne pitäis oleman
julki Jumalan edessä
ja te isoovaiset ja myös siunatut
nyt me olemme kaikki sanoneet
ja me toivotamm', ja me toivotamm'
onnellista ja hyvää joulua
ja me toivotamm' ja me toivotamm'
onnellista ja hyvää joulua."


kuvat: Maria Markkanen
teksti: Soile Saarela



 





Mielenterveysviikko 17. - 23.11.

Iisalmen lyseon psykologian ryhmät osallistuivat 17.11. mielenterveysviikon luennolle.
Mielenterveysviikon tavoitteena on saada mielenterveyteen liittyvät häiriöt, ongelmat ja sairaudet yhtä hyväksytyiksi kuin somaattiset sairaudet, jotta niitä ei hävettäisi ja peiteltäisi. Viikkoa on vietetty 1970-luvulta lähtien.  Tämän vuoden teemana on "yhdessä enemmän".
 
 




Luennon esiintyjänä oli Kristian Meurman, Idols-laulukilpailuista tuttu suomalainen laulaja ja muusikko. Luennossaan Meurman kertoi kaksisuuntaisen mielialahäiriön (ent. maanis-depressivinen) vaikutuksesta elämäänsä.


 
 
"Luento oli mielllytävä, siksi että kaikki käytetyt esimerkit olivat luonnoitsijan omasta elämästä", opiskelija Kati Kokkonen kommentoi. "Vaikka luennoitsija puhui todella vakavista asioista, hän onnistui ujuttamaan mukaan hieman huumoriakin," Siri Julkunen toteaa.
 
Monelle lyseon opiskelijalle jäi luennosta mieleen myös julkisen terveydenhuollon saama kova kritiikki. "Jos ei ole terveitä ihmisiä, ei ole hyvinvointivaltiotakaan", opiskelija Jani Jääskeläinen kiteyttää. "Yleisen sairaalan puolella on usein liian vähän resursseja mielenterveyspotilaiden hoitamiseen ja "terveemmät" käännytetään pois", Siri Juntunen selittää luennon sisältöä.
 
 
"Ehkä olisi voinut kertoa hieman enemmän mielenterveyteen liittyvää faktatietoa", Elias Husso kritisoi luentoa.
"Mieleterveyssairauksiin ei mielestäni suhtauduta tarpeeksi vakavasti, vaikka pitäisi"! Ronja Hukkanen toteaa.
 
Tapahtuman lopuksi Meurman esitti kolme omaa kappalettaan, jotka saivat oppilailta positiivisia kommentteja, kuten "LIVE- musiikki on kivaa ja kaunista".
 


teksti ja kuvat: Maria Markkanen