Eilisten penkkari-ilottelujen myötä abiturientit poistuivat lukulomalle, ja tänään koulun valtasi uusi vanhojen joukko. Perinteen mukaan vallanvaihtoa juhlistettiin tanssien. Toisen vuosikurssin opiskelijat olivat valmistautuneet päivään jo kuukausien ajan, ja tänään jännitys huipentui vanhojen juhlapäivään Eino Säisä -salissa.
Juhlan juontajina toimivat Viivi Niiranen ja Pipsa Riikonen. Opettaja Kati Tenhunen, vanhojentanssien hyvä haltiatar, avasi juhlan tervehdyksellään. Ensimmäisenä musiikkiesityksenä kuultiin Après un rêve, jonka tulkitsi sellollaan Laila Shaheen Petri Herrasen säestäessä pianolla.
Opiskelijoiden tervehdyksestä vastasivat Petteri Huttunen ja Matti Rautio. Nuoret totesivat vanhojentanssien olevan yläkoulusta asti odotettu tapahtuma, mutta hämmästelivät, kuinka nopeasti lukiotaival on taittunut. Tanssitreenit olivat vaatineet sitkeyttä, kun aamukahdeksan tanssiharjoitukset joulukuisessa pimeydessä eivät aina innostaneet. Vanhojen oman tanssin koreografia oli aluksi loksauttanut leukoja, mutta niin vain kovalla harjoituksella siitäkin oli selvitty. Puhujat totesivatkin vanhojentanssien olleen opettavainen ja hieno kokemus: tanssitaitojen lisäksi opetukseen kuuluu toisten huomioiminen ja juhlakäyttäytyminen. Ennen kaikkea nuoret totesivat kuitenkin vanhojentanssien yhdistäneen ikäluokkaansa.
Anni Partanen esitti pianolla koskettavan kappaleen Yö meren rannalla.
Vanhemman tervehdyksessään Johanna Loimalahti kertoi, kuinka arkisia koulupäiviä on talven aikana maustanut tansseihin valmistautuminen myös kotona. Nuorille tanssiharjoitukset tarjoavat mukavaa vaihtelua, jännitystä, uusia tuttavuuksia ja ennen kaikkea yhteistä tekemistä. Kahden lukiolaisen vanhempana Loimalahti kertoi sydäntään lämmittävän erityisesti niiden keskustelujen, joissa todetaan koulun arjen sujuvan ja olevan mukavaa. Puheensa lopuksi Loimalahti puhutteli nuoria vertaamalla elämää tanssiin: Toisinaan askelet osuvat hienosti rytmiin, mutta joskus eivät. Silloin on hyvä ottaa tukea ja tahtiapua toisista. Tärkeää on uskaltaa tanssia omin askelin ja sillä tyylillä, joka itse kullekin parhaiten sopii.
Ennen tanssin alkua kuultiin vielä Sibeliuksen Etude Op. 76 No. 2. Saga Lenruth soitti selloa ja Malla Vierola kitaraa.
Vanhojen esittelyn myötä tanssi pääsi alkuun ja lava täyttyi pukuloistosta. Ohjelmistossa oli monia perinteisiä, upeita tansseja, kuten teinipoloneesi, Jiffy mixer, St. Bernand's valse, Pas d'Espagne ja tango. Perinteinen tanssiohjelma päättyi Wienervalsiin.
