Arkea ja juhlaa!

Iisalmen lyseon lukuvuosi 2017–2018 alkaa olla huomisia juhlallisuuksia lukuun ottamatta päätöksessään. Vuosi on ollut täynnä niin arjen kohtaamisia kuin yhteisiä juhlahetkiäkin. Onkin aika tarkastella, millainen lukuvuotemme on ollut.

Komeasti maailmankartalle

Kuluneen lukuvuoden aikana lyseolaiset ovat matkustaneet useissa maissa ja toimineet isäntinä erilaisille vierailijaryhmille. Osa oppilaista on päässyt tutustumaan Italiaan ja Puolaan Erasmus+ -hankkeen kautta, osa Ruotsiin Nordplus-hankkeen myötä. Ranskan opiskelijat kävivät ihailemassa keväistä Pariisia. Iisalmeen on käynyt tutustumassa ihmisiä niin Venäjältä kuin Ruotsistakin. Kansainvälisyys on muutenkin iso osa koulumme arkea. Toimipa syksyllä koulullamme Japani-kerhokin!

Yrittäjähenkisyyttä LYYTI-hankkeesta

Yhtenä lukuvuoden painopistealueena lukiossamme on ollut yrittäjyys. Syksyllä opiskelijamme olivat esittelemässä miniyrityksiään Yrittäjän päivän toritapahtumassa. Sen lisäksi muutama opiskelija pääsi tutustumaan uusiin innovaatioihin maaliskuussa järjestetyssä Slush Youth -tapahtumassa.

Mielenkiintoisia ajatuksia yrittäjyydestä ja tulevaisuuden valinnoista tarjosi Arttu Lindemanin juontama paneelikeskustelu. Keskustelussa iisalmelaislähtöiset yrittäjät pohtivat hyvän yrittäjän piirteitä. Tärkeintä on olla kiinnostunut omasta ideastaan ja uskaltaa heittäytyä mukaan. Ei ole vain yhtä oikeaa tietä yrittäjyyteenkään.

Kulttuuria ja ajankohtaisia aiheita

Kulttuurista pääsimme nauttimaan Mika Eerolan Vanikan palat -monologinäytelmän kautta. Näytelmä perustuu kirjailija Hannu Väisäsen lapsuuden kokemuksiin. Olemme lukuvuoden aikana saaneet nauttia myös erilaisista ajankohtaisista puheista. Entinen jääkiekkoilija Marko Jantunen kävi kertomassa lyseolaisille urastaan ja päihteiden käytöstään. Oman esimerkkinsä kautta Jantunen maalasi ilottoman kuvan todellisuudesta, joka tuhosi niin pelaajan ihmissuhteet kuin urankin. Kevään korvalla kuulimme tulevaisuuden innovaatioista, kun nuori yrittäjä Perttu Pölönen kävi valottamassa teknologian kehitysaskelia ja tulevaisuuden mahdollisia todellisuuksia.

Arkea ja juhlaa

Lukuvuottamme ovat tauottaneet erilaiset isot ja pienet juhlat. Syksyllä juhlistimme mm. 100-vuotiasta Suomea ja uusia ylioppilaita. 

Lisäksi olemme juhlineet perinteisesti abiturientteja heidän penkkareissaan ja toisen vuosikurssin opiskelijoita heidän noustessaan opiskelijakunnan ”vallan kahvaan”.

 Vappua juhlistimme yhteisellä elokuvahetkellä Eino Säisä -salissa. Opiskelijakunnan hallitus nosti kevään ohjelmassaan esille Eurooppa-päivän. Sen lisäksi opiskelijakunta organisoi erittäin hienon lyseopäivän, jonka aikana opiskelijat kiersivät ryhmänohjaajiensa kanssa erilaisilla pisteillä, joissa vaadittiin urheilullisuutta, päättelykykyä sekä yhteistyötaitoja.

Koulumme arjessakin on tapahtunut paljon muutoksia. Ylioppilaskokeet ovat jatkaneet sähköistymistään. Viimeisenä paperisena kokeena sinnittelee matematiikka, jonka koe muuttuu digitaaliseksi ensi keväänä. Tietotekniikka on hiipinyt myös oppitunneille. Monelle tutuksi ovat tulleet niin muistikirjat, Teamsit, LibreOfficet ja Abitit. 

Aina opiskelun ei tarvitse olla luokkaan sidottua. Välillä oppitunteihin saatiin pieniä piristäviä poikkeuksia.

Hyvästien aika

Kuten niin usein elämässä, joudumme koulummekin arjessa luopumaan tutuiksi tulleista ihmisistä. Joulukuussa siirtyi eläkepäiviään viettämään lukiomme pitkäaikainen matematiikan lehtori Maritta Rytkönen. Näin kesän kynnyksellä sanomme jälleen hyvästejä. Toivotamme kaikkea hyvää Reealle, Eevalle ja Markukselle, jotka jatkavat matkaansa kohti uusia haasteita!

Oikein mukavaa kesää verkkolehtemme lukijoille!

Teksti: Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen

From Paris with Love

Iisalmen lyseon ranskanopiskelijoiden opintomatka Pariisiin 

Toukokuun 7. päivänä puolenpäivän aikaan me neljätoista Iisalmen lyseon ranskanopiskelijaa ja kaksi lyseon opettajaa nousimme linja-autoon, joka vei Kuopion lentokentälle. Pitkään suunniteltu opintomatka Pariisiin alkoi. Ensimmäinen päivä kului matkustaessa ja saavuttuamme kohteeseen meillä kaikilla oli epätodellinen olo. Pariisissa kevät oli Suomea pidemmällä ja oli todella lämmintä. 

Pariisin suuruus tuli ilmi kiireisestä ja ruuhkaisesta liikenteestä. Siitä huolimatta kaupunki oli todella siisti ja kaunis. Rakennukset olivat uskomattoman yksityiskohtaisia ja olimme yllättyneitä katujen roskattomuudesta.  

Seuraavana aamuna lähdimme suuntaamaan aikaisin kohti Eiffel-tornia metrolla. Metrokartan lukeminen osoittautui yllättävän yksinkertaiseksi, vaikka kartta aluksi näytti melkoiselta labyrintilta. Kun saavuimme Eiffel-tornille, saimme valita mistä korkeudesta halusimme katsella Pariisin maisemia. Pitkästä jonosta ja odottelusta huolimatta Eiffel-torniin nouseminen oli kokemisen arvoista. Päivä oli selkeä, joten maisemat ja Pariisin tärkeät nähtävyydet näkyivät tornista kirkkaasti.  

Myöhemmin päivällä kävelimme Champs-Élysées -kadulle ja Riemukaarelle. Juuri sinä päivänä ryhmien ei annettu nousta ylös Riemukaareen, joten tyydyimme ihailemaan sitä alhaalta. Saimme myös itsenäisesti tutustua ympäristöön ja tehdä ostoksia. Kadun varrella oli useita vaateliikkeitä ja muun muassa hienostunut Ladurée-kahvila, joka on kuuluisa macaron-leivoksistaan.  

Päivän viimeinen kohde oli Luxembourgin puutarha, jossa kävimme levähtämässä ja kuuntelemassa opiskelijoiden esitelmiä Pariisin nähtävyyksistä. Meillä ei ollut matkaopasta, joten jokaisen opiskelijan vastuulla oli esitellä muutama pariisilainen nähtävyys tai kuuluisa henkilö muulle ryhmälle matkan aikana.  

Keskiviikkona päänähtävyytemme oli Louvren taidemuseo. Maailman kuuluisin museo oli jo arkkitehtuurinsa puolesta häikäisevä näky. Saimme kiertää katsomassa meitä eniten kiinnostavat taideteokset ja opettajamme olivat myös tehneet listan museon kuuluisimmista teoksista. Useimpia totta kai kiinnostivat erityisesti Louvren vetonaulat Leonardo Da Vincin Mona Lisa ja antiikinkreikkalainen Milon Venus -patsas.  

Seuraava kohteemme oli Notre Damen katedraali, jonka yksityiskohtainen arkkitehtuuri ja värikkäät ruusuikkunat ihastuttivat. Sen jälkeen useat meistä halusivat käydä Pariisin suurimmassa englanninkielisessä kirjakaupassa Shakespeare & Companyssa, joka sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä.  

Viimeisenä kokonaisena päivänämme Pariisissa kiipesimme portaat Montmartrella sijaitsevalle Sacré-Coeurin basilikalle. Pariisin korkeimmalta kukkulalta maisemat olivat huikeat, ja valkoinen kirkko oli henkeäsalpaavan kaunis. Meillä oli myös mahdollisuus kiivetä Sacré Coeurin torniin saadaksemme vielä entistäkin paremmat näkymät.   

Viimeinen yhteinen turistikohteemme oli Pariisin kuuluisa hautausmaa Père-Lachaise. Siellä me opiskelijat pidimme vielä esitelmiämme sinne haudatuista kuuluisista henkilöistä. Heitä olivat muun muassa ranskalainen laulaja Edith Piaf, kirjailija Oscar Wilde sekä näytelmäkirjailija Molière.  

Hautausmaavierailun jälkeen saimme itse valita, mikä olisi matkan viimeinen matkakohde. Vaihtoehtoja olivat muun muassa nykytaiteen museo Pompidou ja Orsayn impressionistisen taiteen museo. Osa meistä halusi tehdä vielä myös ostoksia ja käydä muun muassa isossa ostoskeskuksessa Lafayetessa.  

Viimeisen illan kruunasi yhteinen illallinen. Tarjoilijat tekivät ystävällisesti tilaa kuusitoistahenkiselle ryhmällemme. Ilta oli nauruntäyteinen, ja kaikille jäi reissusta oikein tyytyväinen olo. Moni meistä tilasi viimeisen illan kunniaksi ranskalaista herkkua, sammakonjalkoja, mikä varmasti jäi monen mieleen. Kuuntelimme opettajiemme Kristiina Ryanin ja Sari Lyytikäisen kiitokset onnistuneesta matkasta ja mieli jäi varmasti kaikilla hieman haikeaksi.  

Oli ihanaa, että meille opiskelijoille pystyttiin järjestämään tällainen mahdollisuus päästä tutustumaan ranskalaiseen kulttuuriin ja hyödyntämään kielitaitoamme. Kielikömmähdyksiä tapahtui varmasti kaikille, mutta saimme myös ikimuistoisia onnistumisen kokemuksia. Kummatkin olivat varmasti yhtä opettavaisia.  

Tahdomme kiittää Olvi-säätiötä ja LC Iisalmea, jotka tukivat matkamme järjestämistä merkittävästi ja joiden ansiosta matkan järjestäminen oli mahdollista. Totta kai kiitos kuuluu myös koulullemme Iisalmen lyseolle ja opettajillemme, jotka ottivat meistä suuren vastuun ja huolehtivat, että matka sujui suunnitelmien mukaisesti.   

Janette Heikkinen ja Nina Leinonen

Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 26.5.2018.

Pohjoismaista yhteistyötä

Iisalmen lyseon ja ruotsalaisen Platengymnasietin yhteistyö jatkuu!

Pohjoismaiden ministeriöt rahoittavat erilaisia hankkeita, joihin voi osallistua eri kouluja niin Pohjoismaista kuin Baltiastakin. Tämänvuotisessa Nordplus-hankkeessa mukana ovat Iisalmen lyseo ja ruotsalainen Platengymnasiet Motalasta. Aiheena on Suomen ja Ruotsin historia 1900-luvulla. Kaksivuotisen projektin aikana tutustutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja niiden käsittelyyn molemmissa maissa. Näkökulmina ovat mm. pakolaiskriisi, EU:n kehittyminen ja maiden suhteet Venäjään. Projektien aikana tutustutaan siihen, miten mediat molemmissa maissa käsittelevät näitä teemoja.

Projektin ensimmäisenä vuonna lyseolaiset ovat vierailleet Motalassa ja tällä viikolla vierainamme on ollut kahden opettajan ja kolmentoista oppilaan ryhmä. 

Lyseolaisten viimesyksyisestä matkasta voit lukea enemmän Kartalla-blogista. Tällä viikolla opiskelijat ovat tehneet ryhmissä projektitöitä, joihin voi tutustua myöhemmin koulumme käytävillä. Näissä projekteissa käsitellään mm. talvisotaa, hyvinvointia ja me too -kampanjaa.

Vierailun tarkoituksena on myös tutustua Iisalmeen ja sen ympäristökuntiin. Oppilaat ovatkin viikon aikana tutustuneet Kuopion museoihin ja Karjalan lennostoon, käyneet yritysvierailulla ja  viettäneet yhdessä aikaa erilaisten aktiviteettien parissa. Ruotsalaiset vieraamme ovat myös saaneet kokemusta suomalaisesta arjesta asuessaan isäntäperheissä. Viikon vierailu huipentuu lauantaiseen Suomi–Ruotsi-sählyturnaukseen.

Ensi vuonna toteutetaan toiset kaksi vierailua. Hanke on tarkoitettu 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Hankkeessa tänä vuonna mukana ollut Jesse Kelavuori kannustaa kaikkia lähtemään mukaan ensi vuoden projekteihin. ”Projektista saa hyvää vaihtelua tavalliseen tasaiseen arkeen. Hyvää on myös se, että pääsee matkustamaan ilmaiseksi ja Ruotsissa aktiviteetit olivat todella mielenkiintoisia!” Myös Motalassa mukana ollut Miro Luoma kehuu hanketta: ”Ruotsissa kivaa oli tutustua erilaiseen koulujärjestelmään. Perheissä asuminen oli myös mielenkiintoista. Tukholmassa pääsimme tutustumaan useisiin erilaisiin matkakohteisiin ja niiden kautta Ruotsin historiaan.”

 Ensi lukuvuoden ryhmään mahtuu lisää uusia opiskelijoita! Jos olet kiinnostunut pohjoismaisesta yhteistyöstä, uusiin ihmisiin tutustumisesta ja projektin ajankohtaisista aiheista, ota rohkeasti yhteyttä Juha Hietaan!

Mirka Oinonen
Kuvat: Maria Markkanen

Kohti ääretöntä ja sen yli

Millaista on tulevaisuus? Millaiseen maailmaan opiskelijamme valmistuvat? Millaisia taitoja tulevaisuuden ammattilaisen kannattaa kehittää?

Mediassa puhutaan nopeasti muuttuvasta työelämästä, jossa moni perinteinen ammatti on vaarassa hävitä: kokonaisia toimialoja kuihtuu tarpeettomina ja teknologia vie tehtaissa työpaikkoja. Moni opiskelija varmasti miettii, mitä kannattaisi opiskella. Onko vielä ns. ”varmoja” ammatteja? Mihin kannattaisi panostaa? Miltä tulevaisuus näyttää?

Perttu Pölönen

Näitä kysymyksiä pohti Perttu Pölönen puheessaan Iisalmen lyseolaisille. Pölönen on 23-vuotias säveltäjä, yrittäjä, futuristi ja keksijä. Hänen keksintönsä Sävelkello muuttaa parhaillaan sitä, miten musiikin teoriaa opetetaan eri puolilla maailmaa. Keksinnöllään hän on voittanut useita palkintoja, ja se on avannut hänelle ovia tulevaisuuden maailmaan. Hän on opiskellut Singularity University -tulevaisuusyliopistossa, jonka oppeja teknologian kehityksestä ja tulevaisuusvisioista hän soveltaa puheissaan.

Pölönen korostaa sitä, miten maailmamme on jatkuvassa, koko ajan kiihtyvässä muutoksessa. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti. Edistysaskeleet tapahtuvat nopeasti ja uudet keksinnöt ruokkivat toisiaan. Kaiken keskiössä on Pölösen mukaan disruptio. Se tarkoittaa sitä, ettei kehitetä jo olemassa olevia keksintöjä tehokkaammiksi, vaan keksitään jotain uutta, joka tekee vanhan täysin tarpeettomaksi.

Pölönen painottaa, ettei nuorten kannata miettiä, mihin ammattiin he haluavat valmistua, sillä tulevaisuuden ammatit voivat olla täysin erilaisia kuin nykyään. Tärkeämpää olisi miettiä, mihin taitoihin ja ominaisuuksiin haluaa keskittyä. Pölösen mukaan on turha kilpailla koneiden kanssa sellaisissa asioissa, joissa koneet ovat kiistatta ihmistä parempia. Siksi nuorten kannattaisikin kehittää niitä ominaisuuksia, jotka erottavat meidät koneista. Tällaisia ovat esimerkiksi mielikuvitus, luovuus, kontekstin taju ja tietojen soveltamisen taito.

Pölönen myös nostaa esille kolme tärkeää asiaa, jotka jokaisen pitäisi huomioida elämässään: luovuus, rohkeus ja virheiden tekeminen. Luovuutta hän ei näe vain luonnollisena ominaisuutena, vaan ennemminkin kykynä tunnistaa erilaisista vaihtoehdoista ne, joilla on potentiaalia toteutua. Luovuutta ei ole vain toistaa olemassa olevaa, vaan nähdä asioita uudelta kannalta. Tämän vuoksi jokaisella on mahdollisuus tehdä seuraava iso keksintö, joka mullistaa ihmisten ajattelua tai toimintaa. Rohkeutta on lähteä kokeilemaan ideoitaan. Tässä vaaditaan yrittäjyyshenkisyyttä. Usein onnistuminen ei tule heti, minkä vuoksi virheistään tulee oppia. Virheitä ei pidä hävetä eikä niistä pitäisi pyrkiä eroon, vaan pitäisikin miettiä sitä, mitä virheet voivat antaa. Pölönen toteaakin, ettei hän koe epäonnistuneensa viimeisen viiden vuoden aikana, sillä virheistä saatu palaute auttaa kehittämään sekä itseään että ideoitaan.

Studia Generalia -luento on osa Erasmus+ -hanketta, jossa Iisalmen lyseo on mukana. Hankkeessa tutustutaan siihen, millaista opiskelu on eri maissa. Projektin yhteydessä on tehty tutkimusta mm. siitä, miten eri maiden nuoret suhtautuvat välivuoden pitämiseen ja oppisopimuskoulutukseen.  

Sara Niini esittelee projektia

Lisätietoa Perttu Pölösestä löytyy hänen nettisivuiltaan.

Erasmus+ projekti SYCAS Start Your Career At School Italiassa

Erasmus+ projekti SYCAS Start Your Career At School päättyy tänä kesänä ja viimeisessä projektikokouksessa Italiassa, Toscanan Bargassa olivat 13.-22.4.2018 mukana Emmiina Ikonen, Roosa Turpeinen, Juulia Vainio, Piia Hynynen ja Piia Niskanen.

Lähdimme lauantaina puolen päivän aikaan Helsingistä, jonne olimme saapuneet jo edellisiltana. Lensimme ensin Müncheniin ja sieltä Alppien yli Pisaan. Pisan lentokentällä meitä odottivat italialaiset ystävämme, joiden kanssa lähdimme ajamaan uusia kotejamme kohti. Saavuimme perille siis lauantai-iltana ja majoituimme italialaisten opiskelijoiden koteihin.

Bargan maisemia.

Sunnuntaina italialaiset isäntämme olivat suunnitelleet meille ohjelmaa ja lähdimme aamulla aikaisin Pisaan. Pisassa tapasimme myös irlantilaisia ja kreikkalaisia projektilaisia isäntineen. Vietimme päivän Pisassa katsellen yhdessä nähtävyyksiä ja kiertelimme kaupungilla. Illalla illastimme isäntäperheidemme kanssa. 

Maanantaina lähdimme aamulla aikaisin Bargan kouluun, jossa tapasimme kaikki muut Erasmus+ projektin opiskelijat Saksasta, Kreikasta, Puolasta, Irlannista ja Italiasta. Aamulla kaikkien piti pitää esitelmät omasta maasta, alueesta ja koulusta, ja me iisalmelaiset jouduimme heti isäntien jälkeen ensimmäisenä esitelmöimään salissa, joka oli ihan täynnä italialaisia opiskelijoita. Kun kaikki olivat vuorollaan puhuneet, menimme pitämään samat esitelmät useisiin luokkiin 

Kertomassa Suomesta.

Seuraavaksi meillä oli luvassa ruokailu, jonka italialaiset kokkiopiskelijat olivat meille valmistaneet. Ruokailu oli aika hieno, tässä koulussa kun opiskellaan kaikkea ravintoloihin liittyvää. Iltapäivällä meillä oli luvassa italialaisten opiskelijoiden vetämä Bargan kiertokävely pienryhmissä, sekä Bargan pormestarin vastaanotto jonka jälkeen lähdimme kotiin. 

Tiistaina kävimme Firenzessä. Lähdimme matkaan jo aikaisin aamulla, sillä ajomatka kesti kaksi tuntia. Perillä meitä odotti opas, jonka johdolla näimme Firenzen tärkeimmät nähtävyydet kuten Ponte Vecchion sillan, Santa Maria del Fioren kirkon ja Basilica di Santa Crocen jonne on haudattu esimerkiksi Michelangelo ja Galileo Galilei.

St Croce

Opastetun kierroksen jälkeen meille jäi omaa aikaa kierrellä Firenzessä. Me suomalaiset suuntasimme host-siskojemme kanssa kuuluisaan Bobolin puutarhaan. Mielestämme Firenze on uskomattoman kaunis paikka. Vietimme tuossa historiallisessa kaupungissa vain päivän, joka oli aivan liian vähän, sillä nähtävää olisi varmasti riittänyt pidemmäksikin aikaa.

Keskiviikkona aloitimme päivän tutustumispelillä kello yhdeksän aikaan. Sen jälkeen aloimme työstää projektityötä, jossa jokaisella ryhmällä oli oma kysymys pohdittavana joko Erasmus-prosessista tai siitä miten koulut voisivat parhaiten auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Muutaman tunnin työn jälkeen esittelimme tuotoksemme muille. Projektitöiden jälkeen nautimme koulun oppilaiden tekemästä ja tarjoilemasta lounaasta, jossa oli esimerkiksi tarjolla maukasta panna cottaa ja pastaa. Ruokatauon jälkeen lähdimme vierailemaan paikallisessa suuressa lääkeyrityksessä (Kedrion), joka sijaitsee lähellä. 

Saimme kuulla minkälaisia töitä farmaseuttisessa yrityksessä on olemassa. Yritysvierailun jälkeen oppilailla oli vapaa-aikaa, joten kävimme muun muassa ostamassa tuliaisia kotiin vietäväksi. Illalla juhlimme Roosan syntymäpäivää italialaisten isäntiemme kanssa makeiden leivosten ja suolaisten pizzojen parissa.

Bobolin puutarhassa

Torstai aamuna suuntasimme bussilla kohti rannikolla olevaa Viareggiota. Viareggiossa tutustuimme maankuulun Fondazino karnevaalin valmisteluun ja historiaan karnevaalisäätiön oppaan johdolla. Opastetun kierroksen aikana saimme nähdä esimerkiksi karnevaalin paraatia varten rakennettuja valtavia hahmoja, joilla useilla on esimerkiksi poliittinen viesti ikään kuin pilakuvan keinoin. Kierroksen lopussa pääsimme itse kokeilemaan karnevaalihahmojen tekoprosessin alkua paperimassasta.

Valmiit paperimassatyömme

Sitten saimme kolme tuntia vapaata aikaa Viareggiossa. Osa meistä lähti esimerkiksi kiertelemään paikkoja, istumaan rannalle, syömään tai jäätelölle. Tultuamme takaisin Bargaan suuntasimme isäntiemme luokse valmistautumaan illan perhejuhlaan. Juhlan ohjelmaan kuului esimerkiksi leikkimielinen karaokekilpailu, jossa Suomi ja Puola lopulta päätyivät jakamaan ensimmäisen sijan.

Voitokas Felicita-esitys

Juhlassa näytettiin myös koostevideoita projektin aikaisemmista kokouksista muissa maissa. Tämä oli mukava katsaus menneeseen näin viimeisellä kerralla, onhan projekti kestänyt koko lukioaikamme. Lisäksi söimme hyvää ruokaa ja tanssimme kunnes toinen italialaisista opettajista tuli kertomaan, että hänellä oli meille yllätys. Yllätys oli taivaslyhty, joita oli varattu jokaiselle maalle oma taivaalle yhtä aikaa päästettäviksi. Taivaslyhtyjen jälkeen siirryimme kotiin nukkumaan pitkän päivän jälkeen.

Perjantaiaamuna työskentelimme projektin verkkosivujen parissa. Etsimme parannusehdotuksia nykyiseen sisältöön ja esittelimme sitten työmme toisille ryhmille. Projektityöskentelyn jälkeen söimme hyvin koulun upeassa ruokalassa.

Ruokailun jälkeen lähdimme pienelle kahden tunnin vaellukselle läheisellä kukkulalla olevaan kylään (pelkkää ylämäkeä mikä oli hyvin rasittavaa lämpötilan ollessa +27 ja auringon paistaessa). Koululla meillä oli vielä ohjelmassa pari tuntia teatteri- ja musiikkialan ammattilaisen Francesco Tomein oman alansa esittely, jonka jälkeen kerättiin palautetta viikosta ja saimme todistukset. Tämän jälkeen yhteinen ohjelma päättyi ja lähdimme takaisin koteihimme. Illalla kaikki oppilaat menimme yhdessä ravintolaan syömään viimeisen illan kunniaksi.

Lauantai oli pitkä päivä, sillä lähdimme liikkeelle jo aikaisin aamulla, hyvin kyyneleisten jäähyväisten jälkeen ja lensimme Pisasta taas Münchenin kautta Helsinkiin, missä odottelimme tuntikausia Iisalmen yöbussia. Lopulta olimme kotona sunnuntaiaamuna, aivan rättiväsyneinä mutta hienoa kokemusta ja monta kansainvälistä ystävyyssuhdetta rikkaampina.

Jäähyväisten aika…