Syksyn 2011 lakkiaiset ja itsenäisyyspäiväjuhla

Iisalmen lyseon ja aikuislukion lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin Kulttuurikeskuksen Säisä-salissa 2.12.2011.
Liput ja abiturientit saapuivat saliin trumpettien tahdittamina.


Otto Aminoff, Niko Pietikäinen, Aleksi Lappalainen ja Oskari Rissanen soittivat kitaroillaan kappaleen Let it be.


Lyseon ja aikuislukion vs. rehtori Kimmo Varis nosti esille tervehdyksessään, että kulunut vuosi on ollut merkittävä vuosi Iisalmen kaupungille: "Kaupunki on juhlinut näyttävästi ja monipuolisesti 120-vuotista historiaansa. Merkkivuosi tämä vuosi on ollut myös Iisalmen omalle pojalle, kirjailija Juhani Aholle, jonka syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 150 vuotta. Meidän lyseomme täyttää tänä vuonna 115 vuotta."

Variksen mukaan Iisalmen identiteetti, historia ja nykyajan vahvuudet kiteytyvät monin tavoin myös Iisalmen lyseon toiminnassa ja hän muistutti: "Ylioppilastutkinto ei sulje mitään vaihtoehtoa pois, se avaa ovia ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen uravalintaan tulevaisuudessa."

Tuomas Miettola lauloi Tuulia Ryhäsen säestämänä laulun Täällä Pohjantähden alla.


Juhlapuheen piti kansanedustaja, Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen.


Ennen lakitusta ja ylioppilaaksi julistamista vs. rehtori Kimmo Varis jakoi lakitettaville todistukset...

... ja apulaisrehtori Leila Rahkonen-Navia ylioppilaslakit.

Iisalmen lyseosta lakitettiin tänä syksynä kaikkiaan 18 uutta ylioppilasta ja aikuislukiosta 3.


Uuden ylioppilaan tervehdyksen toi ylioppilas Atte Huttunen.


Lilli Härmä-Leinonen, Jaana Innanen, Moona Naakka, Saara Rönkkö ja Roosa Savolainen esittivät tanssiesityksen Impromptu, jonka koreografian on suunnitellut Kati Tenhunen.



Juhlatilaisuuden lopuksi liput ja uudet ylioppilaat poistuivat Kulttuurikeskuksen aulaan onniteltaviksi ja kukitettaviksi.




Onnea uudet ylioppilaat!

Sarasvatin hiekkaa

Perjantaina 25.11.2011 lyseon väki kokoontui viimeisen oppitunnin alussa Kulttuurikeskuksen Säisä-saliin katsomaan vuonna 2006 perustetun Rospuutto-ryhmän näytelmää Sarasvatin hiekkaa.

Sarasvatin hiekkaa -näytelmä perustuu Risto Isomäen kirjoittamaan, samannimiseen ekologiseen trilleriin, joka on julkaistu vuonna 2005.

Rospuutto-ryhmän kotisivuilla (www.rospuutto.com, luettu 29.11.2011) kerrotaan esityksestä näin: "Esityksessä eräänlainen kansanvalistusjoukko juoksee valtakuntaa ristiin rastiin esittämässä - - ekologista trilleriä. - - Neljä tutkijaa, venäläinen, suomalainen, filippiiniläinen ja intialainen, tekevät toisistaan tietämättä järkyttäviä havaintoja mannerjäätikön tilasta. Köysi ihmiskunnan kurkun ympärillä kiristyy sitä mukaa, kun tutkijoiden tutkimustiedon palaset lähenevät toisiaan: yhdessä ne muodostavat dramaattisen kokonaisuuden, jossa koko Eurooppaa uhkaa megatsunami."


Opiskelijat pohdiskelivat esityksen jälkeen näytelmän teemaa ja sanomaa seuraavasti:

Pia Komulainen 10B

"Mielestäni keskeinen sanoma oli ilmastonmuutos ja se, että ihmisten tulee huolehtia ilmastonmuutoksen ehkäisystä ajoissa tai Jumala pyyhkäisee pahan ihmiskunnan maan päältä ilmastonmuutoksen avulla."

Niina Rytkönen 10D

"Esityksen jälkeen rupesin ajattelemaan omaa toimintaani, jolla voisin vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Esitys pyrkii vaikuttamaan meidän mielipiteisiimme ilmastonmuutoksesta ja sen vaaroista, esimerkiksi jäätikön sulamisesta. Esityksen tarkoitus oli varmasti avata meidän silmämme asioista, mitä voi esimerkiksi tapahtua, jos ilmastonmuutos vain jatkuu eivätkä ihmiset tee asialle mitään."

Karri-Pekka Korolainen 09E

"Esityksen sanomana oli ympäristö, sen tärkeys ja se, kuinka ympäristöä tulisi suojella ja mitä tapahtuu, jos sitä ei suojella. Äärimmäiset ympäristöilmiöt lisääntyvät ja pahenevat entisestään, jos asialle ei tehdä mitään. Ryhmä, joka näytelmässä esiintyi, edusti ihmisen hyvää puolta, joka välittää ja yrittää tehdä asialle jotain."

Opiskelijoiden mielipiteet esityksestä olivat varsin monimuotoisia:

Iida Räty 11E: "Esitys oli hyvin suunniteltu, mutta itse pitäisin enemmän täysin selkeästä juonesta ja toteutuksesta, joka ei olisi niin 'hajanainen'. Välillä repliikit olivat kuin maantiedon tai historian tunnilta, mikä tylsistytti. Välillä juoni ei edennyt ja oli pitkäveteistä. Yhtä usein tuli kyllä myös mielenkiintoisia ja viihdyttäviä vaiheita, jotka joko puhuttelivat tai viihdyttivät."

Jalmari Kettunen 10A: "Esitys oli hyvä, koska se oli hienosti tehty ja näyttelijät olivat hyviä. Se oli myös hauska, mutta aika usein hauskuus oli myötähäpeää. Nykytekniikalla teatteriesitys saadaan näköjään hyvin elokuvamaiseksi. Melkein toivoisi, että tämä olisi tehty mieluummin elokuvana. Faktat, joihin esitys perustui, kuulostivat näyteltyinä nimittäin oppitunnilta. Toisaalta kaikki kiitos näyttelijöille - on vaikeampaa näytellä livenä kuin elokuvassa, jonka voi leikata."

Jaakko Hynynen 09A:
"En pitänyt näytelmästä. Teatteri ei ole koskaan oikein kiinnostanut minua. Tiedostan teatterinäyttelemisen olevan erilaista kuin elokuvassa, mutta elokuvia paljon enemmän katsoneena teatteri tuntuu aina ylinäyttelemiseltä. Tuntui siltä, kuin sanomaa olisi oikein väkisin työnnetty katsojalle. Juonessa oli omituisia merkityksettömiä kohtia. Kai niiden tarkoitus oli hahmojen kehitys ja syventäminen, mutta ne tuntuivat väkinäisiltä, koska tarinan 'päähenkilö' oli kuitenkin ilmastonmuutos ym. ympäristöasiat."

Olli Mustonen 09C:
"Esitys oli ihan mukiinmenevä, joskin välillä hiukan tahattoman koominen. Näyttelijät olivat melko laadukkaita, tosin välillä tunteiden ilmaisussa oli aika vakavia puutteita (huudahdukset tulivat hyvin köykäisesti ulos). Näytelmästä myös paistoi selvästi läpi, että alkuperäisteoksesta oli täytynyt karsia kohtauksia pois: juoni poukkoili välillä aika oudosti. Esitys ei myöskään herättänyt suuria tunteita, vaan jätti melko kylmäksi, mihin vaikutti mm. toteutuksen köykäisyys."

Opettajat olivat varsin vaikuttuneita esityksestä.

Saksan ja ruotsin kielen lehtori Heidi Martikainen:
"Mielestäni ajankohtainen, nykyaikaisesti ja kiinnostavasti toteutettu tieteisnäytelmä. Tällaista en ole koskaa nähnytkään, voisin katsoa vaikka toisenkin samankaltaisen. Näyttelijät olivat vakuuttavia."

Biologian ja maantieteen lehtori Sara Niini:
"Näytelmä oli todella hyvä: hyvin dramatisoitu vaikea aihe. Minimalistisella lavastuksella Rospuutto-teatteri sai suuria efektejä aikaiseksi, ja mielenkiinto pysyi herkeämättä yllä. Asiasisällöllisesti Risto Isomäen teksti on erittäin tarkkaa: hän tarkastaa kaikki faktat perusteellisesti, ja hän on myös hyvin kysytty asiantuntija ilmastokysymyksissä vaikka ei olekaan luonnontieteilijä vaan tutkiva kirjailija. Dramaturgi on erittäin hyvin saanut ympäristönäkökohdat säilytettyä teoksessa. Tiedän, että hän on parhaillaan työstämässä Isomäen uusinta kirjaa Lithium6 helsinkiläisteatterille näytelmäksi, siitäkin tulee varmasti mielenkiintoinen!"

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuija Ritola:
"Olin hieman huolissani siitä, miten laaja romaani saadaan siirrettyä näyttämölle. Yllätyin iloisesti! Ryhmä oli käyttänyt luovasti tekniikkaa, ja lopputulos oli oikein onnistunut. Näyttelijät tekivät hyvää työtä. Teatteriesitys oli pitkä, mutta ymmärtääkseni vain harvan lyseolaisen mielenkiinto herpaantui."




lisätietoja Rospuutto-ryhmästä: http://www.rospuutto.com/

Esittelyssä lyseon uudet opettajat

Tänä syksynä lyseossa on poikeuksellisen monta uutta opettajaa. Verkkolehden toimitus päättikin esitellä uudet opettajat, ja siksi kysyimme heiltä seuraavat syvääluotaavat kysymykset:

1. Kuka olet ja mitä opetat?
2. Mistä olet kotoisin?
3. Oletko lyseossa koko lukuvuoden?
4. Mikä on mottosi?
5. Mikä on lempivärisi?
6. Jos olisit jokin ruokalaji, mikä olisit ja miksi?

MARJO DAHL

1. Olen Marjo Dahl ja opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta.
2. Olen kotoisin täältä Iisalmesta, Välikylältä.
3. Opetan lyseossa ainoastaan syyslukukauden.
4. Mottoni: Asioilla on tapana järjestyä.
5. Lempivärini vaihtelevat, mutta ikuinen suosikkivärini on musta. Uusin lempivärini on turkoosi.
6. Olisin maksapihvit ja perunamuusi, koska se on lempiruokani. Siitä joko tykkää tai ei.

MINNA HILTUNEN

1. Minna Hiltunen, opetan englantia
2. Olen kotoisin Lieksasta
3. Olen lyseossa syyslukukauden
4. Ei ole mottoa
5. Ei ole lempiväriä
6. Olisin varmaan jotain kiinalaista ruokaa, se on niin hyvää

JENNA HOLOPAINEN

1. Olen Jenna Holopainen. Toimin opinto-ohjaajana ja uskonnon opettajana.
2. Kuulema opiskelijoittenkin mukkaan sen puhheesta huommaa että mie en oo täältä. Olen siis Joensuusta.
3. Kyllä saan viettää lyseossa koko lukuvuoden.
4. Yritä parhaasi, iloitse saavutuksistasi.
5. Violetti. Ja senkin varmaan huomaa.
6. Varmaan jokin kanasta valmistettu ruoka. Koska kana on sellainen kotkottava (= suulas), mutta kuten kanankin myös minun kotkotus lakkaa pakkaseen tai pannulle laitettaessa.

SAIJA LESKINEN

1. Olen Saija Leskinen ja opetan ranskaa ja englantia.
2. Olen kotoisin Sonkajärveltä.
3. Olen lyseossa koko lukuvuoden.
4. Antoine de Saint Exupérya kirjassaan Pikku Prinssi lainaten: "On ne voit bien qu'avec le coeur. L'essentiel est invisible pour les yeux." Ja sama suomeksi: "Olennaisimpia asioita elämässä ei nähdä silmillä vaan sydämellä."
5. Lempivärini on sininen.
6. Olisin horiatiki eli kreikkalainen salaatti, koska se toisi vaihtelua perinteisiin suomalaisiin ruokalajeihin sekä tuulahduksen vaihtovuoteni aikana minulle läheiseksi ja tutuksi tulleesta maasta ja kulttuurista.

ANNA-MAIJA KETONEN

1. Anna-Maija Ketonen, opetan matematiikkaa ja fysiikkaa
2. kotoisin olen ´Kiuruvedellä missä tällähetkellä myös asustelen
3. olen 2., 3. ja 4. jakson eli helmikuun 17. päivään saakka, Emma Raution sijaisena
4. Mulla ei varsinaista mottoa ole, mutta tää on hyvä: "Harjoitus tekee mestarin, ja mestarikin harjoittelee".
5. lempivärejä on petrooli ja musta. Noista jos pitäis toinen valita ni tällähetkellä petrooli.
6. tää on vaikee, mut jos oisin ruoka ni oisin kalakukko. Savolainen.

MERJA MIKKONEN

1. Olen Merja Mikkonen ja opetan ruotsia
2. Olen kotoisin Siilinjärveltä. (Tähän on aina yhtä vaikea vastata, kun olen syntynyt Ruotsissa ja muutin Suomeen, Siilinjärvelle, 1982, joten sieltä kai olen "kotoisin")
3. Aloitin lyseossa 27.9. ja olen lukuvuoden loppuun. Olen Kimmon sijaisena ja Kimmohan on Pasin sijaisena.
4. No, huh! Varmaan "hoida asiat heti, kunnolla ja hymyissä suin"
5. Lempivärit ovat ruskea ja vihreä. Jos saan sanoa vain yhden niin se on ruskea.
6. Vai ruokalaji... olisin lihapullat ja muusi ruotsalaisittain nautittuna eli puolukkahillon kera. Lihapullat on tuttu ruokalaji, josta monet tykkää (minä olen helposti lähestyttävä, iloinen ja tulen toimeen useimpien kanssa).Puolukkahillo on yllättävä lisuke (minulla tulee usein mieleen juttuja tunnilla kerottavaksi ikäänkuin lisähöysteeksi) Heh,heh...

VIRVE NUKARI

1. Virve Nukari, opetan englantia ja espanjaa.
2. Syntyisin Tampereelta, nykyisin asun Pohjois-Espanjassa.
3. Olen lyseossa koko lukuvuoden Erja Rantasen sijaisena.
4. You only live once.
5. Liila
6. Paella, siinä on vähän kaikkea...

UUSIEN OPISKELIJOIDEN AJATUKSIA LUKUVUODEN ALUSSA

Lyseon lukuvuoden 2011-2012 koulutyö käynnistyi keskiviikkona 17.8.2011. Lyseon ensimmäiselle vuosikurssille tuli yhteensä 143 uutta opiskelijaa, ja kaikkiaan lyseossa opiskelee tulevana lukuvuotena noin 440 opiskelijaa.

Jännitävintä uuden lukuvuoden alku on varmasti ollut koulumme uusille opiskelijoille ja opettajille. Kyselimme kuulumisia ensimmäisen viikon aikana kahdelta ensimmäisen vuosikurssin ohjausryhmältä.

11B- ja 11E-ohjausryhmien opiskelijoiden tunnelmat olivat pääosin positiivisia, vaikkakin uuden opinahjon opiskelukäytänteissä on paljon opittavaa. Varsinkin kouluruoka saa monelta opiskelijalta kiitosta. Moitteita tulee taas pitkistä ruokajonoista.

"Kaikki tuntuu vielä melko uudelta ja vieraalta. - - Kalenteria, lukujärjestystä ja aikatauluja pitää tarkistella vielä ahkerasti. Arkeen tottuu pikkuhiljaa. :)"
"Koulu on todella mukava, vaikka välillä on hieman raskasta. Opettajat ovat mukavia, ja he selvästi tykkäävät työstään ja opettavat hyvin. Tunnelmat on hyvät! :)"

"Koulu alkoi paremmin kuin luulin. Luokat on yllättävän helppo löytää. Meininki on aivan eri kuin yläasteella, paljon parempi :) Ruoka on hyvää, mutta en osaa sanoa vielä, onko se parempaa. En ole vielä kokenut lukiota raskaaksi, mutta luulen, että se jossain vaiheessa tulee."
"Ihan kiva koulu. Hyvää ruokaa. Mukavat opettajat."
"Ensivaikutelma lukiosta on hyvä. Lukio vaikuttaa jotenkin rauhallisemmalta kuin yläaste. Opiskelu on alkanut hyvin. Ja jälkiruoka on hyvää."
"Ruoka on ehdottomasti parasta syömääni kouluruokaa."

Monet pitävät lukio-opiskelun valinnaisuudesta ja ryhmien vaihtumisesta:

"Oli kiva tulla lyseoon, koska ryhmät vaihtuvat koko ajan ja saa valita, mitä opiskelee enemmän tai vähemmän."

"Lukio on ollut mukava aloittaa. Tuntuu, että jaksaa paremmin opiskella, kun paikka ja ihmiset vaihtuvat."

Lukion vaativuus ja lisäntynyt työmäärä ovat tulleet useimmille selviksi jo ensimmäisellä viikolla:

"Lukiota on ollut vasta neljä päivää, ja tuntuu, että läksyjä on tullut liikaa. Muuten on ollut mukavat oppitunnit, vaikka ne ovatkin pidemmät kuin peruskoulussa. Opettajat vaikuttavat mukavilta. Koeviikot pelottaa."

"Vaikealta tuntuu. Heti liika läksyjä ja töitä mutta muuten rento paikka."

"Enemmän läksyjä kuin peruskoulussa. Ajankäytön suunnittelu uusiksi."

"Lukiossa on ihan kivaa, paljon läksyjä ja ahkeraa opiskelua. Läksyjen määrä ei yllättänyt, koska arvasin, että niitä tulee. Lukio vie paljon vapaa-aikaa, mutta kun loppujen lopuksi miettii, täällä on ihan kiva opiskella."

"On kiva olla täällä. On kivempi kun saa itse valita mitä opiskelee. Helposti totuin lukioelämään. Asioita käydään tiuhaan tahtiin ja läksyjä on enemmän kuin ennen, mutta kyllä siihenkin tottuu. Positiivisilla mielin lukiota käyn."

Lyseossa vallitseva työrauha oppitunneilla ja yleinen ilmapiiri nousevat monissa vastauksissa positiivisena asiana esille:

"Oli mukava aloittaa lukio, koska se on niin erilaista kuin peruskoulu. Opettajat kohtelee vanhempina eivätkä ns. paapo enää. Sitä paitsi opiskelu on mukavampaa, kun ei ole mölisijöitä tai häiritsijöitä."

"Alussa hieman jännitti, millainen koulu lyseo todellisuudessa on. Nyt kun on alkuun päässyt, niin tunnelma on tosi hyvä. Täällä on ihanan rauhallista tunneilla verrattuna yläasteeseen."
"Lukioon on helppo tulla, sillä kukaan ei ole katsonut pahasti, vaikka ollaankin koulun nuorimpia."
"Oppilaat ovat ystävällisiä, eikä ketään katsota ns. kieroon."
"Koulu on alkanut ihan mukavasti. Olen saanut jo paljon uusia kavereita."

Erään uuden opiskelijan ajatuksiin onkin varmasti jokaisen lyseolaisen helppo yhtyä:
"Toivottavasti lukuvuosi sujuu hyvin ja tutustun mahdollisimman moneen uuteen ihmiseen."

Kevätjuhlat 2011

Kevätjuhlat vietettiin lauantaina 5.6. lyseon juhlasalissa.


Nuorisokuoro Allegron esitys aloitti tilaisuuden.


Esitystä seurasi rehtori Pasi Tolosen puhe.


Janita Huttunen, Tuuli Vidgren, Tuulia Ryhänen ja Kristian Ruutala esittivät kappaleen "The land of ice and a snow".




Stipendit jakoivat rehtori Pasi Tolonen ja lehtori Ari Autio.


Musiikkiesityksessä "Hölmön rakkaus" lauloivat Janita Huttunen, Tuuli Vidgren ja Tuulia Ryhänen. Musiikista vastasivat Perttu Partanen, Anni Kainulainen ja Antti-Ville Tikkanen.




Opiskelijoiden tervehdyksen toivat Alina Ryhänen, Heta Laajalahti, Arvo Kemov ja Juulia Juntunen.


Suvivirren jälkeen oppilaat siirtyivät ro-luokkiin.