Iisalmen lyseon Erasmus+- ryhmän vierailu Ranskassa Limogesissa 12.-18.11.2023

Iisalmen lyseon edustusjoukkue, opettajat Heidi Martikainen ja Iiro Keränen sekä opiskelijat Enni Danschu, Mira Hynynen, Siiri Kainulainen, Senni Kukkonen, Vilma Kärkkäinen, Liisa Loimalahti ja Vilho Maskulainen osallistuivat marraskuussa Erasmus+ GoGreenGreat! -projektin hanketapaamiseen Ranskan Limogesissa. Paikalle oli matkustanut myös Saksan tiimi Lüneburgista. Kolmas osapuoli oli isännöivä koulu, Lycée Gay-Lussac, Limogesista. Neljäs projektikoulu Sardiniasta ei tällä kertaa päässyt paikalle. Opiskelijat laativat hankematkasta alla olevan matkapäiväkirjan, jonka lukemalla pääsee mukaan matkan tunnelmiin!

Sunnuntai 12.11., Mira Hynynen

Matka kohti Ranskaa alkoi kello 6.00, jolloin istahdimme lyseolla pikkubussiin ja suuntasimme kohti Rissalan lentokenttää. Lento Helsinkiin lähti Kuopiosta kello 8.35, ja Helsingissä vaihdoimme Pariisin koneeseen. Pariisin lentokentällä julkinen liikenne sakkasi, joten ahtauduimme kahteen taksiin ja huristelimme Pariisin Austerlitzin asemalle, josta juna Limogesiin aika lyhyellä varoajalla lähti.  Emme kerenneet nähdä sunnuntaina Pariisin kuuluisia nähtävyyksiä, mutta saimme kokea Pariisin liikenteen, joka on päinvastainen suomalaiseen liikenteeseen verrattuna. Monien autojen ovet olivat esimerkiksi lommolla kylkeen törmäämisen takia ja useiden autojen rikkinäiset sivupeilit oli yritetty korjata ilmastointiteipillä. Olimme perillä määränpäässä noin kello 20.00. Isäntäperheet odottivat meitä Limogesin rautatieasemalla, josta lähdimme kohti heidän kotejaan.

Maanantai 13.11., Liisa Loimalahti

Ensimmäinen kokonainen päivä Limogesissa alkoi kello 9. Menimme Vilman ja hostimme Clairen kanssa bussilla noin puolen tunnin matkan kouluun. Ensimmäisenä ihmetytti se, ettei kouluun voi vain kävellä sisään, vaan ovet aukeavat vain tiettyinä aikoina ja ovella seisoo valvoja, jolla täytyy näyttää opiskelijakortti todistaakseen henkilöllisyytensä. Terrorismiuhan takia koulu on ottanut käyttöön varatoimia. Claire esitteli meille koulua, sillä olimme hieman etuajassa. Lopulta kaikki olivat saapuneet paikalle ja yhteinen tervetuliaistilaisuus alkoi. Jokainen maa esitteli opiskelijansa ja mitä projektiin liittyvää on tehnyt kotimaassaan. Koulun rehtori piti puheen ja sitten saimme croissantteja ja juotavaa. Päivä jatkui ruokailulla, jossa tarjottiin (melkein raakaa) naudanpihviä, pastaa ja keitettyä porkkanaa. Tarjolla oli myös suomalaiseen kouluruokaan verrattuna runsas salaattipöytä. Ruoan jälkeen meillä oli hieman vapaa-aikaa ennen kaupunkikierrosta. Meitä ihmetytti koulun karu olemus ja opiskelijoiden suuri määrä. Iltapäivällä kävelimme ympäri Limogesin kaupunkia ja pelasimme samalla eräänlaista kaupunkisuunnistusta. Satoi vettä, mutta se ei menoa haitannut. Pääsimme muun muassa käymään kirkossa ja näimme rakenteilla olevan joulutorin. Limogesissa on paljon vanhoja taloja ja kirkkoja. Kävelimme monta tuntia ja väsymys alkoi jo painaa pitkän päivän jälkeen. Lopulta reittimme päättyi pelihallille, jossa pääsimme pelaamaan megazonea isolle pelipaikalle. Kokeilimme myös erilaisia kolikkopelejä. Päivä oli suomalaisille pitkä, mutta Ranskassa tavallinen koulupäivä kestää usein jopa kello 18 asti. Hostimme Claire lähti laulutunnille, ja minä ja Vilma pääsimme Clairen äidin kyydillä kotiin. Hostperheemme koti sijaitsi noin 30 minuutin päässä Limogesista, kaupungissa nimeltä Ambazac. Illalla söimme päivällisen melko myöhään, noin kello 21. Söimme alkupalan, pääruoan ja jälkiruoan pitkän kaavan mukaan. Touhukkaan päivän jälkeen uni tuli nopeasti.

Tiistai 14.11., Vilho Maskulainen

Matkalaiset olivat jo tottuneet ranskalaisen juuston makuun sekä poskisuudelmien lämpöön, joten oli aika suunnata katseet kohti uusia seikkailuja. Määränpäämme olivat Lauscaux’n esihistoriallinen luola, sekä banaanivöistään tunnetun Josephine Bakerin linna.

Kun saavuimme ranskalaiseen kouluumme, Gay-Lussaciin, nousimme ajoneuvoon, joka oli vielä tässä vaiheessa hajuton ja sopivan viileä bussi. Heti, kun pääsimme moottoritielle, ranskalaiset ruskan värittämät metsät vilisivät silmissämme. Viinitila toisensa jälkeen me matkasimme kohti esihistoriallisella taiteella vuorattuja luolia.

Ensimmäinen asia, joka kiinnitti huomioni luolassa, oli se, että maalaukset eivät näyttäneet lapsen piirtämille ja epäironisesti sanottuna en osaisi piirtää itse hienompia edes nykyaikaisella grafiittikynällä. Museossa kiertelyn sekä muutaman tarkasti harkitun ostopäätöksen jälkeen vuorossa oli evästauko. Koko porukalle oli hankittu vegaaninen patonki ja sipsipussi. Sain myös tietää, että päälläni olleella Grand Teton -National Park -hupparilla on kielellisiä juuria Ranskassa.

Lopuksi lähdimme tutkimaan Josephine Bakerin linnaa, Chateau des Milandesia. Monet kuninkaat ovat kerskailleet oman linnansa pesijöiden lukumäärällä, mutta Josephinen ei tarvinnut näin tehdä, koska linnan ylimmässä tornissa oli jopa Aurinkokuninkaan otsalle hikikarpaloita nostattava moderni pesukone.     

Paluumatka sujui ranskankielisiä fraaseja opetellen sekä kulttuurien eroista keskustellen.

Tietopaketti päivän matkakohteista:

Lascaux tarkoittaa ranskaksi paikkaa, josta voi löytää kalkkikiveä. Paikalliset tekivät siitä posliinia, ja siitä alue on saanut nimensä. Luolat löysi joukko poikia toisen maailmansodan aikana, kun heidän koiransa putosi vahingossa pienestä suuaukosta sisälle. Luolista tekee historiallisesti erityisen merkityksellisen se, että ne ovat säilyneet liki koskemattomina arvioiden mukaan jopa 10 - 25 tuhatta vuotta.

Josephine Baker taas oli alun perin Missourista kotoisin oleva tanssija. Hän pakeni Yhdysvalloissa vellovan rasismin takia ja rantautui Ranskaan, missä hän tuli hyvin kuuluisaksi eksoottisen tanssinsa vuoksi. Baker oli myös hyväntekijä, joka adoptoi lapsia ympäri maailmaa muun muassa suomalaisen Jari-pojan.

 

Keskiviikko 15.11., Vilma Kärkkäinen

Päivä alkoi oppitunneilla ranskalaisten hostien mukana. Meillä oli italiaa, sitten englantia ja vielä ranskaa. Kaikilla oli aika lailla samoja aineita, osalla lisäksi latinaa ja saksaa. Englannin tunti oli kaikkien mielestä huippu, koska:

a) se oli ainut oppitunti, jolla ymmärsimme jotain

b) oli hienoa nähdä, kun opetus oli kokonaan englanniksi!!

Iltapäivällä kaikki lähtivät yhdessä isäntäoppilaan kanssa kotiin tai muuhun perheen keksimään ohjelmaan. Itse lähdin toisen ranskalaisen opiskelijan mukaan tutustumaan hänen perheeseensä ja kotiinsa. Hän oli ollut luonani vierailulla vuosi sitten, mutta ei voinut nyt minua majoittaa. Ajoimme bussilla 1,5h hänen kotiinsa, jossa vierailimme varsin nopeasti, sillä lähdimme katsomaan heille tärkeitä paikkoja. Perhe vei minut katsomaan kaunista leirintäaluetta, joka on kuulemma kesällä täynnä ulkomaalaisia turisteja, kauniit tunturit loistivat ruskan värikkyyttä kaukaa!

Toinen paikka, jonka perhe halusi minulle näyttää, oli sileäkivisen kallion päällä. Kauniit tunturit ja pellot kaukaakin näkyivät vuorelle hyvin. Pelasimme perheen kanssa yhdessä kirkonrottaa, joka onnistui hyvin sisarusten kanssa tulleesta kielimuurista huolimatta.

Illalla palasin host-perheeseeni ja istuuduimme heti ruokapöytään. Isäntäperheessä söimme aina ensin kasviskeiton, sitten pääruoan, joka keskiviikkona oli kinkkupiirakkaa, ja jälkiruoan. Keskiviikkona oli host-perheemme äidin syntymäpäivä, joten saimme nähdä, miten heidän perheessä juhlitaan syntymäpäivää. Kävelimme siis kaikki yhdessä kakun takana ja lauloimme onnittelulaulua samalla, kun useilla kynttilöillä koristeltu kakku vietiin perheen äidin eteen. Ilta oli hauska, juttelimme ja kerroimme paljon asioita Suomesta, sillä Suomi maana kiinnosti perhettä paljon! Samana päivänä kävin myös perheen isän kanssa keskustelun, toki englanniksi:

Perheen isä: Niin se Suomen pääkaupunki on Moskova?

Minä: Eei, se...

Perheen isä: Niin se olikin tuo Oslo!!

Minä: Meidän pääkaupunki on kyllä Helsinki...

Aurinkoinen keskiviikko jäikin sitten reissun ainoaksi aurinkoiseksi päiväksi. Onneksi edes yhden päivän ajan saimme nähdä Ranskaa ilman kaatosadetta!

Torstai 16.11., Senni Kukkonen

Torstaiaamu aloitettiin projektityöskentelyllä neljässä eri sekaryhmässä, joissa jokaisessa oli siis opiskelijoita kaikista projektimaista. Tehtiin huonekalujen kierrätystä, pinsseihin kuva-aihioita ja painettiin kangaskasseihin kuvia. Työskentelyn välissä syötiin koululla hernesosetta ja makkaraa. Iltapäivällä jatkettiin projektitöitä koulun kirjastossa. Koulupäivä päättyi noin klo 18, ja siirryttiin siitä suoraan koululla järjestettyyn cocktail-tilaisuuteen yhdessä host-perheiden kanssa. Tarjolla oli ruokaa, juomaa ja seurustelua. Samalla keksittiin itse ohjelmaa, muun muassa soittoa ja laulua, karaokea ja yhdessä olemista. Ilta päättyi klo 21 kieppeillä.

Perjantai 17.11., Siiri Kainulainen

Perjantaina aamu alkoi sillä, että kävimme pienellä porukalla aamupalalla paikallisessa kahvilassa. Sitten menimme kouluun yhdeksäksi ja jatkoimme suoraan projektin tekemistä (muun muassa kangaskassien painaminen, pinssien teko).

Tauoilla pelattiin paljon korttia suomalaisten kesken sekä ranskalaisten ja saksalaisten kanssa. Kävimme myös syömässä koulun ruokalassa, missä oli tarjolla pastaa. Lopussa saimme kaikki kaksi pinssiä ja kangaskassit muistoksi tästä projektimatkasta. Koulu loppui viideltä. 

Koulun jälkeen lähdimme kiertelemään kauppoja ja kävimme muun muassa paikallisessa levykaupassa ja kirpputorilla. Loppuilta meni kaupungissa isolla porukalla pyörien. Sattumalta päädyimme torin viereen kuuntelemaan paikallista puhallinorkesteria, joka soitti tunnettuja kappaleita, kuten Dancing Queenin. Orkesterin johtaja ohjasi yleisöä käsillään, ja välillä hypittiin, taputettiin ja heilutettiin käsiä ilmassa. Koko Erasmus-porukka heittäytyi ihanasti tanssimaan ja laulamaan! Emme tahtoneet lähteä, mutta lopulta nälkä vei voiton ja menimme yhdessä mäkkäriin. Tämän jälkeen osa ihmisistä lähti koteihinsa, ja osa meistä jäi vielä kaupungille pitämään yhdessä hauskaa. Kotiin lähdin noin 22.30. Sen jälkeen katsoin host-perheessäni elokuvaa. Nukkumaan päästiin yhden jälkeen, jolloin unelle jäi aikaa noin 5 tuntia.

 

Lauantai 18.11., Enni Danschu

Lauantain kotimatka alkoi aikaisin herätyksen soidessa jo ennen kuutta Ranskan aikaa. Aamupala ja viime hetken pakkailu sujuivat pienessä tokkurassa. Ensimmäinen matka – noin kolmen tunnin junamatka Limogesista Pariisiin – sujui leppoisasti kavereiden kanssa rupatellessa. 

Pariisin puolella alkoi sateinen vaellus, kun siirryimme jalan juna-asemalta Notre Damen kirkolle. Tämän maisemapysähdyksen sekä muistomyymäläkäynnin jälkeen jatkoimme matkaa. Kahden junan, lyhyen bussikyydin ja liian monen juoksuaskeleen jälkeen olimme selvinneet lentokentälle ja läpi sen turvatarkastuksesta. 

Ensimmäisellä lennolla jokainen teki omia juttujaan; itse innostuin lukemaan mukaan ottamaani kirjaa. Matkaan sisältyi pientä turbulenssia ja lyhyet unet. Korttipelitäyteisen neljän tunnin pysähdyksen jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä hyppäsimme toiselle lennolle, joka olikin jo paljon ensimmäistä lyhyempi. 

Rissalan lentokentältä kotimatkaa ei ollut enää kuin tunnin bussimatkan verran. Matkaväsymys alkoi jo painaa, eivätkä kaikki enää pysyneet hereillä – viimeinen pätkä kului siis nopeasti. Saavuimme kotiin noin kolmen aikaan aamuyöllä. Vaikka reissu oli todella hauska, voin myöntää nukkuneeni hyvin omassa sängyssäni. 

Syksyn ylioppilaat saivat lakkinsa!

Vuoden pimeintä aikaa valaisi tänään ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla. Tänä syksynä Iisalmen lyseosta valmistui 17 ylioppilasta. Juhlaväki kokoontui kulttuurikeskuksen Eino Säisä -saliin muutaman asteen pakkassäässä läpi lumisen Kirkkopuiston.

Juhla alkoi lippujen ja abiturienttien saapuessa saliin. 

Ensimmäisenä musiikkiesityksenä kuultiin Miska Kärkkäisen flyygelillä taituroima Chopinin Nocturne.

Puheen uusille ylioppilaille piti 1.1.2024 Kainuun maakuntajohtajana työnsä aloittava Riikka Pirkkalainen, joka siteerasi Elastisen kappaletta "Eteen ja ylös" verraten sanoitusta ylioppilaiden lukiomatkaan: "Mul ei ollut mitään muut kun mahdollisuus, ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa. Koval duunil asiat vaan onnistuu, kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan." Ylioppilaiden kova työ palkittiin tänään. Pirkkalainen muisteli, kuinka sähköposti oli ollut uusinta teknologiaa hänen lukioaikansa alussa, ja pohti tekoälyn ehkä olevan vastaava uutuus tänä vuonna kirjoittaneiden kohdalla. Muuttuvassa ja epävarmassakin maailmassa lukio-opintojen tarjoama tieto, yleissivistys ja empatiakyky ovat Pirkkalaisen mukaan taitoja, joita tarvitaan yhä enemmän. Pian työnsä aloittava maakuntajohtaja kuvasi puheessaan myös Itä-Suomen maakuntien mahdollisuuksia ja voimavaroja. Hän kehotti nuoria olemaan ylpeitä siitä, mistä he ovat kotoisin ja toivoi, että nuoret tulevaisuudessa kehittäisivät kotimaakuntaansa kukin omalla osaamisalueellaan. Lopuksi Pirkkalainen kehotti valmistuneita olemaan rohkeita ja tarttumaan elämän tarjoamiin tilaisuuksiin.    

 Seuraavaksi yleisö sai nauttia jälleen hienosta musiikista, kun Emma Nousiainen ja Alma Vinni lauloivat Tuomas Holopaisen säveltämän ja sanoittaman, Nightwish-yhtyeen tunnetuksi tekemän kappaleen Sleeping Sun. Johannes Mäkinen soitti flyygeliä, Jasper Kattainen bassoa, Kari Hyvönen kitaraa ja Jori Juntunen rumpuja.

Rehtori Pasi Tolonen totesi puheessaan, että epävarman maailmantilanteen keskellä lukion tehtävä on paitsi tarjota tukea ja käsitellä opiskelijoiden kanssa maailman tapahtumia, myös jatkaa normaalia opetusarkea ja tarjota näin vakautta nuorten arkeen. Rehtori totesi kuitenkin, että tänään on helppo keskittyä hyvään: työ ylioppilastutkinnon saamiseksi on tehty, ja jäljellä on enää lakin ja todistuksen vastaanottaminen.  

Rehtori Tolonen ja opinto-ohjaaja, lehtori Juha Hieta jakoivat abiturienteille heidän saavutuksensa symbolit: ylioppilastodistukset ja uutuuttaan valkoisena hohtelevat lakit. 

Ylioppilaaksi julistamisen jälkeen juhlaväki yhtyi perinteiseen Gaudeamus igitur -ylioppilaslauluun. 

Itsenäisyyden juhliminen on tärkeä osa lyseon joulukuista juhlapäivää. Sibeliuksen säveltämän Finlandia-hymnin lauloivat koskettavasti Alma Vinni, Hilja Suikkanen ja Lilla Hynynen.  

Uuden ylioppilaan tervehdyksen juhlaa toi Salla Oinonen. Oinonen kertoi, että vaikka hänen lukiotaipaleensa ei sujunut aivan kuten hän oli odottanut, oli hän oppinut lukiovuosina oppisisältöjen lisäksi tärkeitä asioita elämästä. Oinonen muistutti kuulijoita ja opiskelutovereitaan elämän ainutkertaisuudesta. Hän kehotti nuoria osoittamaan välittämistä läheisilleen ja huomaamaan rakkauden ympärillään, olemaan avoimia toisilleen ja toisaalta armollisia itselleen lukion ponnistelujen keskellä. Lopuksi Oinonen kiitti muita ylioppilaita läsnäolosta, motivaatiosta ja yhteisistä kouluvuosista ja toivotti kaikille säkenöivää juhlapäivää.     

Tanssitaidetta juhlaan toi Iinan Safiirit-ryhmä upealla esityksellään "Sinä olet minun ja vain minun".

Juhlan lopuksi laulettiin vielä yhteisesti Maamme-laulu, jonka jälkeen liput ja vastalakitetut ylioppilaat poistuivat salista. Salin ulkopuolella olikin aika valokuvaukselle ja läheisten onnentoivotuksille. Nyt saa hymyillä!

Iisalmen lyseon henkilökunta onnittelee lämpimästi kaikkia uusia ylioppilaita!    

  

Teemapäivässä taidetta ja kulttuuria

Marraskuun teemapäivä katkaisi syksyisen aherruksen. Koko koulun yhteisessä teemapäivässä lyseolaiset pääsivät tänä vuonna paitsi tutustumaan, myös itse tekemään taidetta.

Varaslähtö perjantain teemapäivään otettiin jo torstai-iltapäivänä, jolloin pääsimme nauttimaan Sibelius-lukion kuoron konsertista. Pyhän ristin kirkko tarjosi kuoromusiikille hienot puitteet ja upean akustiikan.

Perjantaiaamuna varsinainen teemapäivä alkoi niin ikään musiikilla. Onneksemme meillä on taitavia muusikoita myös omasta takaa, ja päivä käynnistyikin hienosti lyseolaisten oman bändin musiikilla.

Teemapäivän tarkoituksena oli päästä myös itse kokeilemaan uusia asioita. Luovuus päästettiin valloilleen Lapinlahtelaisen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun tekstiilityöpajoissa, joissa opiskelijat loivat omaa tekstiilitaidetta räsyistä kehikoihin pujottaen ja letittäen. 

Taiteilun lomassa tehtiin soitinkokeiluja Iisalmen kasalaisopiston soitinkarusellissa. Bändisoittimia, laulua, pianoa, kannelta ja selloa kokeiltiin hyvässä tunnelmassa ja matalalla kynnyksellä.

Abiturienteilla oli käsityötaiteen ohessa oma ohjelmansa. Koska taiteen tekemiseen tarvitaan tilaa, sitä oli hankittu lisää Olvihallin salista. Abeille oli järjestetty uudistetun Panimomuseon kierroksia, joilla he saivat tutustua mallasjuoman mielenkiintoiseen ja moninaiseen historiaan.    

Iltapäivällä eri vuosikurssien opiskelijat jakautuivat eri ohjelmiin. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat ryhmänohjaajineen pääsivät kulttuurikeskukselle seuraamaan IN-teatterin Shell's Angles -näytelmää. Shell's Angles on Jyri Paretskoin nuortenkirjasarja, joka on monelle lukiolaisellekin tuttu. Myös näyttämöllä nähtiin nuoria tähtiä!

Abiturientit puolestaan kuulivat ensin iisalmelaisen sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen ajatuksia työstään. 

Päivän päätteeksi abiturientit suuntasivat elokuviin. Elokuvateatterin toiminnasta kertoi aluksi Timo Jalkanen. Tämän jälkeen abit nautiskelivat Aki Kaurismäen uusimmasta, Cannesin elokuvafestivaaleillakin palkitusta elokuvasta "Kuolleet lehdet" (2023). Paikallisväriä elokuvaan toi sonkajärveläissyntyinen ja paikkakunnalla edelleen perhetilaansa viljelevä näyttelijä Jussi Vatanen. 

Päivät olivat täynnä taidetta ja kulttuuria meiltä ja muualta, ja saimme osallistua siihen paitsi toisten taidoista nauttien, myös itse tehden. Kiitos järjestäjille! Mitähän ensi syksynä voimme odottaa?   

Oppilaiden työt on tarkoitus yhdistää isoksi taideteokseksi.

  

  

Ylioppilaskokeet ovat käynnissä

Loppukesän lämpimät viikot ovat siivittäneet meidät jo pitkälle syyskuuhun, ja on jälleen ylioppilaskokeiden aika! Iisalmen lyseossa huhkitaan tänä syksynä etenkin reaaliaineiden ja pitkän englannin kokeiden parissa: reaalikoepäiviin on ilmoittautunut yhteensä 109 ja pitkän englannin kokeeseen 54 kokelasta. Myös muiden kielten osaamista on lukiossamme harjaannutettu, sillä ruotsin kokeeseen odotetaan 29:ää ja lyhyen kielen kokeeseen 13:a kirjoittajaa. Matematiikan ja äidinkielen kokeisiin osallistujia on luvassa parisenkymmentä kumpaankin. 

Äidinkielen kirjoittamisen syventävällä opintojaksolla abiturientit kertoivat tuntemuksistaan kokeita edeltävänä perjantaina. Ylioppilaskokeita odotettiin jännittyneissä ja hieman stressaantuneissakin tunnelmissa. Toisaalta eräs abi kertoi olevansa myös kiinnostunut testaamaan oman taitotasonsa kokeessa. Ajatuksiaan jakaneiden keskuudessa matematiikan ja biologian kokeet jännittivät etukäteen eniten.

Kokeisiin valmistautumisen moni oli aloittanut jo hyvissä ajoin kesälomalla. Eri oppiaineiden kertauskursseilla oli palauteltu mieleen lukion aikana opittua. Lisäksi abit kertoivat lukeneensa uudelleen oppikirjoja ja tehneensä niistä muistiinpanoja, ja olipa joku ripustanut muistiinpanonsa huoneensa seinälle katseltavaksi ja kerrattavaksi. 

Ensikertalaisille kokelaille abien ensisijainen vinkki kuului: aloita harjoittelu ajoissa! Lisäksi annettiin mainioita ohjeita kokeeseen suhtautumiseen ja itse koetilanteeseen:

"Kun koe alkaa, hengitä rauhassa ja tarkastele kaikkia tehtäviä ennen kuin aloitat niiden tekemisen."

"Älä stressaa! Koe on samanlainen, kuin koeviikolla tekemäsi kokeet. Älä myöskään opiskele yötä päivää vaan muista rentoutua. Kun yrität parhaasi, se riittää."

Onnea ja menestystä kaikille syksyn kirjoituksiin osallistuville!