Kalenterivuoden 2025 loppua, pian koittavia joulun pyhiä ja alkavaa joululomaa odoteltiin viimeisellä kouluviikolla joulukortteja askarrellen ja pipareita nakerrellen.
Loppuviikolla saimme nauttia joulun musiikkiperinteistä. Torstaina Pyhän Ristin kirkossa ihasteltiin Lucia-kulkuetta ja yläkoululaisten musiikkiesityksiä. Tämän vuoden Lucia-neidoksi oli valittu Silja Tikkanen Juhani Ahon koulusta.
Perjantaina aamupäivä aherrettiin vielä opintojen parissa. Lounaan jälkeen syksyn koulutyö sai päätöksensä perinteisen joulumusiikin parissa sekä yhdessä tuttuja joulusuosikkeja laulaen että upeita esityksiä kuunnellen.
Tiernapoikina esiintyivät Mikael Varis, Aaro Lämsä, Manu Nykänen ja Niklas Vaarasuo.
Ev.lut. uskonnon, psykologian ja filosofian lehtorimme Maria Markkanen kertoi tiernapoikaesityksen historiasta ja taustasta seuraavasti:
Tarina kertoo, että 1100-luvun lopulla kolmen itäisen maan tietäjän pyhäinjäännökset saapuivat Saksaan, Kölnin tuomiokirkkoon. Tätä tapausta kunnioittamaan syntyi lauluesitys, joka käännettiin myös kansankieliseksi. Teinit eli sen ajan opiskelijapojat esittivät näytelmää ja sen eri muunnoksia kerätäkseen rahaa opintoihinsa. Perinne levisi ympäri Eurooppaa.
Tiernapojat rantautuivat Suomeen Ruotsin kautta. Sana tiernapoika tuleekin ruotsin kielen sanasta stjärna, josta syystä tiernapoikaa kutsutaan joskus myös tähtipojiksi.
1800-luvulla tiernapoikanäytelmässä saattoi olla selvästi enemmän esiintyjiä. Mukana olivat esimerkiksi Itäisen maan viisaat tietäjät, Neitsyt Maria, Murjaanien kuninkaan palvelija, Herodeksella useita knihtejä, useita mänkkejä. Jopa kyttyräselkäinen kyyppää Kaanaanmaalta, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa yleisöltä esityksen jälkeen.
Joulun - tai alun perin loppiaisnäytelmän - ydin on tietäjien vierailu kuningas Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona.
Nykyisen tiernapoikanäytelmän hahmoja ovat eurooppalainen kuningas Herodes, pohjoisafrikkalainen maurien eli murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja tähdenpyörittäjä Mänkki.
Herodes on Rooman vallassa olevan Juudean hallitsija, joka kuulleessa uudesta kuninkaasta tietäjiltä hermostuu ja määrää Betlehemin lastensurman. Historiankirjoituksen mukaan Herodes joutui sekä sotimaan, murhaamaan että juonittelemaan koko hallituskautensa ajan. Hän on siis tarinan pahis.
Herodeksen palvelija knihti on puolestaan sotilas, joka toimii käskyjen mukaan ja siirtää vastuun teoistaan muille: ”Niin on meitä opetettu, että totella keisaria ja kuunnella pyhää lakia.”
Seuraavana hahmona on Mänkki eli tähdenpyörittäjä, joka esittää kertomuksen enkeliä ja jonka tehtävänä on johdattaa tietäjä-kuninkaat Betlehemiin.
Tärkeässä roolissa on Baltasar-nimellä kulkenut afrikkalaiskuningas, joka muovautui alkuperäisestä maurista murjaaniksi tiernapoikien esityksessä. Hyvin sekavan juonen mukaan näyttää siltä, että Baltasar olisi yksi tietäjäkuninkaista, jotka etsivät tähden johdattamina uutta juutalaisten kuningasta.
Nykyään Suomessa toimii Tiernasäätiö. Säätiö johtaa keskustelua perinteen rasistisista ja muista elementeistä Suomessa ja niiden päivittämisestä nykyaikaan. Säätiön ehdotuksen mukaisesti esityksessämme ei ole värjätty esiintyjän kasvoja. Koska esitys pidetään Oulun alueen murteella, käytetään esityksessä sanaa murijaani, mutta tulevissa esityksessä käytetään termiä mauri.
Laulu ”Keisari Aleksanteri”, jossa ylistetään keisari ja suuriruhtinas Aleksanteri II:sta, lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla todennäköisesti viranomaisten tyynnyttämiseksi. Tämä laulu on myös jätetty näytelmästä pois, koska se on alkuperäiseen tarinaan kuulumaton pakkolisäys.
Totot-lauluyhtyeen Alma Vinni, Hilja Suikkanen ja Lilla Hynynen esittivät kappaleen Jul, jul, strålande jul.
Muissa musiikkiesityksissä taituroivat lyseolta Aapo Kärnä, Nea Kärnä, Aada Lindgren, Manu Nykänen, Panu Ruotanen, Elsa Sirviö ja Veikka Tervo.
Jouluisen musiikin myötä on hyvä laskeutua lomatunnelmaan. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille!
