Kaunis ylioppilasjuhlapäivä

Kevään 2021 ylioppilaita päästiin juhlimaan aurinkoisessa säässä yhdistetyssä ylioppilas- ja kevätjuhlassa. Eino Säisä -saliin voitiin kutsua myös ylioppilaiden läheisiä paikalle terveysturvallisuus huomioiden. Yleisöllä oli maskit ja jokaiselle perhekunnalle turvavälit.

Juhla alkoi näyttävästi lippujen ja abiturienttien saapumisella saliin. Visa Kettunen soitti trumpetilla saapumismusiikin. Kettunen esiintyi myös Allegron kanssa.

Musiikista vastasi nuorisokuoro Allegro johtajanaan Susanna Alajuuma-Kettunen. Allegro esitti Toni Edelmannin säveltämän ja Raili Sihvon sanoittaman Laulu saariston kauneudesta. Esitys toi auringon juhlaan. 

Kauniin Edward Elgarin sellokonserton esittivät Maija Löytynoja, sello, ja Petri Herranen, piano.

Lukion musiikin ryhmä esitti musiikin opettaja Maxim Latiffen johdolla Anna Puun tunnetuksi tekemän kappaleen Kaunis päivä, jonka on säveltänyt Knipi ja sanoittanut Heimo Hatakka. Sovitus oli alkuperäinen Jukka Immosen, Lasse Kurjen ja Knipin.

Puheessaan rehtori Pasi Tolonen vertasi nykyisten opiskelijoiden ja ylioppilaiden sukupolvea aiempiin sukupolviin. Puheessaan rehtori muistutti: "Te tulette olemaan liikkuva, kielitaitoinen ja kansainvälinen joukko, joka elää terveellisemmin kuin edeltävät sukupolvet." Z-sukupolvella on yhteinen halu ja kyky ratkoa globaaleja haasteita. Rehtori muistutti vielä opiskelijoita ja ylioppilaita: "Te Z-sukupolven edustajat olette tyytyväisiä elämäänne tässä ja nyt." 

Puheessaan rehtori kiitti yhteistyöstä opiskelijoita, henkilökuntaa ja Ylä-Savon Sotea hyvästä yhteistyöstä. Ylioppilaille rehtori toivotti onnea ja menestystä kaikissa tulevissa toimissa.
 
71 ylioppilasta suoritti lukio-opinnot valmiiksi. Nuorille tarkoitetut lukio-opinnot suoritti 66 ylioppilasta, aikuislukion oppimäärän suoritti kaksi ja kolme ylioppilasta ammatillisen tutkinnon lisäksi lukiokursseja.

Rehtoria avusti todistusten ja lakkien jaossa kunkin ryhmän ryhmänohjaaja: 18A Ari Autio, 18B Markku Lukkari, 18C Ulla Myllylahti, 18D Marjo Määttänen sekä 18E ja Mahis Kimmo Varis.
 

Ylioppilas Julia Hakola piti ylioppilaan puheen. Puheessaan Hakola korosti lukion oppimäärän suorittamisen hienoutta ja työläyttä. Hän vertasi lukio-opiskelua veneen rakennusprosessiin: lukiossa on opittu pitkäjänteisyyttä ja tietojen lisäksi taitoja. Lukio on opettanut ottamaan vastuuta opiskelusta, ottamaan asioista selvää ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. "Nyt me, tuoreet ylioppilaat, lähdemme omille reiteillemme", Hakola kuvaili puheessaan ja muistutti, että jokaisella väylällä tulee myötätuulta vastoinkäymisistä huolimatta.

Juhlassa nähtiin tanssiesitys ”Kunnes tapaamme jälleen”, jonka koreografian ovat suuunnitelleet Hanna Baurgartner ja Laura Hirvonen. Musiikkina kuultuun Ava Maria Safain City of Angels. Tanssiryhmän valmentajina ovat toimineet lyseon opiskelijat Lotta-Emilia Hyvönen ja Eveliina Issakainen.

Eino Säisä -saliin voitiin kutsua Ylä-Savon Soten suostumuksella myös ylioppilaiden läheisiä paikalle terveysturvallisuus huomioiden. Yleisöllä oli kirurgiset maskit ja jokaisen ylioppilaan läheisillä turvaväli toisiin vieraisiin. Lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat seurasivat striimattua juhlaa luokissa.

Terveysturvallisuus huomioitiin myös ohjelmassa. Todistukset jaettiin turvavälein, perinteisestä yhteislaulusta vastasi Allegro lavalta käsin. Poikkeuksellisesti tänä vuonna ei kuultu riemuylioppilaan tervehdystä.

Juhlan päätyttyä ylioppilaat järjestäytyivät Kulttuurikeskuksen edessä olevaan puistoon, josta he marssivat kulkueena lyseon pihaan valokuvausta ja kukitusta varten. 

Iisalmen lyseo toivottaa jokaiselle ylioppilaalle oikein paljon onnea ja kaikille rentouttavaa kesää!

Opiskelijakunta järjesti onnistuneen lyseopäivän

 Perinteinen lyseopäivä koitti perjantaina 4.6. Opiskelijakunnan hallitus yhdessä ohjaajiensa Kristiina Ryanin ja Sara Niini kanssa olivat järjestäneet lyseolaisille onnistuneen lyseopäivän. Tarkoituksena oli päivän aikanakerätä vähintään neljä leimaa passiin eri pisteissä, joiden kesto oli 20 minuuttia.

Aurinkoisessa ulkoilmassa päästiin pelaamaan norsupalloa ja erilaisia ulkopelejä sisäpihalla. Myös golfin alkeisiin pääsi tutustumaan ulkoilmassa. Sisätiloissa pääsi pelaamaan lautapelejä.

Lyseon kolmannessa kerroksessa päästiin muun muassa visailemaan Kahoot-pelissä ja juomaan kahvia. Kysymyksissä mitattiin yleistietoa ja lyseoon liittyvää tietoa. Ranskan alkeissa opeteltiin numeroita, tervehdyksiä ja lentäviä lauseita. Kuvis ja valokuvaus -pisteessä piirrettiin ja maalattiin lempifantasiahahmoja tai kesäisiä kuvia tai valokuvattiin kesää ja tunteita.

 

Kasvivärjäyksen saloihin opastettiin Maagiset väripadat -pisteessä.

Onnistunut päivä saatteli opiskelijat kohti kesää hyvillä mielin.

Euroscola onlinessa puhuttiin kyberturvallisuudesta ja valeuutisista

Perjantaina 16.4. Euroscolan verkkotapaamiseen alkaessa paikalla oli noin 900 opiskelijaa 24 eri maasta ja 97 eri koulusta. Tilaisuuteen odotettiin 2910 osallistujaa yli sadasta koulusta. Suomesta mukana oli neljä koulua ja Iisalmen lyseosta 29 opiskelijaa. Lyseolla tilaisuudesta vastasi opinto-ohjaaja, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Juha Hieta.

Juha Hieta

Tilaisuus alkoi tervetulotoivotuksin. Alussa näytettiin video, jossa unionin jäsenvaltioiden liput kannettiin keskelle suurta parlamenttisalia. Taustalla soi Euroopan unionia ja koko Eurooppaa symboloiva Beethovenin Oodi ilolle. Sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä yhdeksännestä sinfoniasta. 

 

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli toivotti kaikki tervetulleiksi ja korosti sanoissaan nuorten osallisuutta, yhteistyön tärkeyttä ja vastuuta Euroopan tulevaisuudessa. Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret osallistuvat poliittiseen päätöksentekoon ja oppivat tuntemaan Eurooppaa. “Yhdistynyt Eurooppa on vahvempi Eurooppa”, Sassoli korosti.

Alkusanojen jälkeen oli kyselyosuuden vuoro. Kysymyksiä oli voinut lähettää etukäteen esimerkiksi videoitse, mutta nuoret pystyivät esittämään kysymyksiä myös verkossa ja äänestämään mielestään tärkeimpiä kysymyksiä. 

 

Euroopan parlamentin varapuhemies Othmar Karas vastasi opiskelijoiden kysymyksiin. Nuoret halusivat mm. tietää, millainen Eurooppa olisi ilman Euroopan unionia tai mitkä ovat Euroopan suurimmat ongelmat. 

“Ilman unionia ei olisi liikkumisvapautta, koulutusyhteistyö olisi suppeampaa. Lisäksi unionissa turvallisuus ja ihmisoikeudet ovat paremmat”, Karas muotoili.

Unionia koskevina suurimpina ongelmina Karas piti muun muassa internetin turvallisuutta, kyberrikollisuutta, vihapuhetta, terrorismia, valeuutisia, pandemiaa ja ilmastonmuutosta. Karas oli huolissaan myös kyberturvallisuudesta ja internetin käyttämisestä väärin. 

“Etenkin kryptovaluutan väärinkäyttö ja rahanpesu ovat suuri ongelma”, Karas totesi ja painotti, “Euroopan unioni on menettänyt 825 miljardia euroa rahanpesuun.” 

Millainen digitaalinen tulevaisuus odottaa nuoria?

Innovaatiotyöpajassa nuoret pääsivät pohtimaan digitaalista tulevaisuutta. He saivat esittää Sli.do-verkkoalustalla ideoitaan siitä, kuinka voidaan turvata digitaalinen tulevaisuus. Edelleen nuorten kysymyksiä kuultiin aiemmin nauhoitettuina mutta myös suorina osallistumisina.  

 
Verkkoturvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin vastasi Markus Warasin, joka on johtajana Ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin käsittelevän erityisvaliokunnan sihteeristössä. Eurooppalaiset nuoret tiedustelivat muun muassa sitä, mitä yksilöinä voidaan tehdä valeuutisten suhteen, miten kyberturvallisuuteen voidaan vaikuttaa ja onko mahdollista, että valeuutiset vaarantavat yksilön ja Euroopan turvallisuuden. Warasin painotti vastauksissaan, että teknologia on ihmisiä varten, eivätkä ihmiset teknologiaa varten. 

Nuoret olivat huolissaan myös verkkohäirinnästä ja kiusaamisesta. Warasin viestitti nuorille: “Kyseessä on rikos, jos yksilön oikeuksia loukataan verkossa tavalla tai toisella. Suurin osa häirityistä on naisia. Verkossa ei saa häiritä ketään: kiusaaminen ja tietojen varastaminen ovat rikoksia.” Warasin muistutti kuitenkin, että sosiaalisten medioiden alustojen suuri määrä lisää myös mahdollisuutta yhdistellä tietoja ja vaikeuttaa kontrollia. 

 

 

 

Verkkoyhteydet toimivat hyvin, kun Iisalmen lyseon opiskelija Veeti Hotti pääsi esittämään kysymyksen Warasinille Euroopan unionin ja Venäjän suhteista: Onko mahdollista, ettei unioni sekaantuisi Venäjän sisäpolitiikkaan, jolloin Venäjä ei kokisi välttämättömänä häiritä Eurooppaa? 

Warasin piti kysymystä hyvänä. Hänen mukaansa on tärkeää pitää keskusteluyhteyttä ja ymmärtää valtioiden toimintatapoja, vaikka kyseessä on vaikea asia ja vaikka Venäjä puolustaa omia etujaan myös epäeettisillä keinoilla. Warasin korosti, että Euroopan unionilla on kokemusta konfliktien ja huonojen välien selvittelystä toisesta maailmansodasta lähtien, ja piti mahdollisena sitä, että Venäjän kanssa päästään yhteisymmärrykseen. 

Kysymysten jälkeen eurooppalaiset nuoret pääsivät tekemään ehdotuksia siitä, miten suojautuminen verkossa onnistuu. Tärkeänä pidettiin muun muassa koulun roolia ja siellä tapahtuvaa opettamista mm. valeuutisten kohdalla. Nuoret ehdottivat myös maailman parhaiden hakkereiden palkkaamista Euroopan unionin palvelukseen ja TikTokin kieltämistä. Nuoret saivat myös äänestää suosituimpien ehdotusten välillä. 

Warasin kommentoi nuorten ehdotuksia toteamalla, ettei oikea tapa ole kieltää erilaisia palveluja. “Pitää luottaa myös käyttäjiin, joilla on suuri vastuu siitä, mitä he laittavat verkkoon. Jokaisen pitää itse tehdä päätös siitä, missä palveluissa on.”

Euroscolan loppuyhteenvedon teki Euroopan parlamentin tiedottaja Jaume Duch Guillot, joka korosti kiitoksissaan sitä, että demokratia elää vain, jos ajatuksia päästään jakamaan yhdessä. Tätä varten on olemassa Euroscola. “Myös esimerkiksi Capitolilla nähtiin, mikä vaikutus valeuutisilla on valtioihin. Valeuutisten avulla pyritään vaikuttamaan valtion toimintoihin. Nuorten on ennen kaikkea tärkeää tietää, että Euroopan unionissa suojellaan nuoria verkossa.” 

Iisalmen opiskelijat tyytyväisiä tapahtumaan

Iisalmen opiskelijat pitivät Euroscola-online -tapahtumaa mielenkiintoisena ja opettavaisena. 

"Mukavaa oli suunnitella kyberturvallisuutta koskevaa kysymystä yhdessä ja osallistua kysymyksen videokuvaamiseen", Verneri Vidgren kertoi. Videokysymystä ei kuitenkaan nähty itse tapahtumassa.

Juho Paananen piti tapahtumaa mielenkiintoisena. "Lähetys oli toteutettu hyvin, ja pieniä ongelmia lukuun ottamatta striimi toimi moitteetta. Kielimuuria oli hiukan, eikä kaikkea tietenkään ymmärtänyt", Paananen analysoi ja jatkoi, "Parhaiten mieleen jäi se, että nuoret oli mukavasti otettu mukaan. Nähtiin esimerkiksi nuorten tekemiä videoita, joissa vastaajille esitettiin kysymyksiä. Itsekin pääsi osallistumaan äänestykseen, jos halusi. Minä en uskaltanut mitään laittaa, mutta yksi kurssiltamme kuitenkin uskalsi, mikä jäi mieleen. Hienoa rohkeutta häneltä!"

Myös Vidgrenin mieleen jäi etenkin reaaliaikainen vaikuttaminen tapahtuman aikana Slido-sovelluksen avulla ja oppilaiden esittämien kyberturvallisuutta koskevien kysymysten analysointi. Omakohtaiset esimerkit jäivät Paanasen mieleen. Warasin kertoi verkkovaikuttamisessa esimerkin opettaja-ajoiltaan, jolloin oppilas oli yrittänyt huijata häntä Facebookissa valeprofiilin avulla. Valeprofiili oli kehunut oppilasta ja pyytänyt Warasinia päästämään oppilas kurssista läpi.

Saara Penttinen tiivisti opiskelijoiden ajatukset: "Päällimmäisenä mieleen tapahtumasta jäi se, miten muut nuoret ympäri Eurooppaa pohtivat aivan samoja asioita kuin itsekin pohdin. Vaikka tapahtuma oli koronan vuoksi netissä, tuntui silti, että sovelluksen kautta pääsi jollain tapaa vuorovaikutukseen muiden nuorten kanssa."