VANHOJENPÄIVÄ 2011

Iisalmen lyseon vanhojenpäivää vietettiin 18.2.2011. Vanhojentanssiesityksiä järjestettiin päivän aikana kaikkiaan kolme, jotta kaikki halukkaat pääsivät seuraamaan esitystä. Vanhoja oli tänä vuonna tanssimassa kaikkiaan 120, poikia vähemmän kuin tyttöjä. Pojat siis saivat tänäkin vuonna tanssittaa useita daameja.

Ella Tolonen ja Aleksi Hiltunen

Tilaisuuden juonsivat lyseon vanhat Ella Tolonen ja Aleksi Hiltunen.

Miiu Laajalahti

Miiu Laajalahti kertoi opiskelijan puheenvuorossa, että vanhojenpäivä oli vaatinut paljon valmisteluja mutta kaikki vaiva oli sen arvoista, sillä päivä on ainutlaatuinen hetki elämässä.

Wanhat Neidit

Ennen varsinaisia tansseja yleisö sai nauttia musikkiesityksistä: Vilma Sarvela soitti pianolla Sibeliuksen kappaleen Kuusi, ja Wanhat Neidit (Oona Repo, Oona Poutiainen, Essi Palojärvi, Anni-Kaisa Haukka, Anna-Maija Kotilainen ja Tuija Lång) lauloivat kappaleen True colors.

lehtori Kimmo Varis

Kimmo Varis toi opettajien tervehdyksessään esille vanhojentanssien historiaa. Lyseossa ensimmäiset vanhojentanssit järjestettiin keväällä 1990. Tanssit ovat muokkautuneet paljon vuosien varrella, ja jokainen vuosikurssi luo tansseista omannäköiset.

Essi Palojärvi

Essi Palojärvi (09E) kertoi aloittaneensa vanhojenpäivään valmistautumisen jo vuotta aikaisemmin, kun hän oli varannut kampaajan ja meikin: "Kesälomalla Espanjassa ostin itselleni Sonia Peñan suunnitteleman mekon sekä laukun, ja syyslomalla löytyivät korut. Pinkit kengät löytyivät sattumalta eräästä kenkäkaupasta mummolareissulla."

Vilma Sarvela ja Anton Martikainen

Anton Martikainen (09A) arvioi, että tanssit sujuivat kaikilta hyvin ja että suurilta kommelluksilta vältyttiin jännityksestä huolimatta: "Erityisen jännittyneitä olimme ennen ensimmäistä näytöstä, mutta jännitys hälveni melkein heti lavalle pääsyn jälkeen. Minä itse jännitin turhankin paljon tangoa, koska pyörähdys vaan ei niillä kengillä luistanut."

Vanhojentanssikurssille Anton sanoi lähteneensä mielenkiinnon ja suositusten vuoksi mutta myönsi, että kurssi oli myös kiva kevennys 4. jaksossa. Kurssilla opeteltiin esimerkiksi perustansseja, kuten valssia ja tangoa, sekä hyviä käytöstapoja. "Etiketti ja pieni tapakasvatus tekee jokaiselle lukiolaiselle hyvää", Anton totesi.

Vanhojenpäivän ainoana miinuspuolena Anton piti sen kalleutta: "Puvun, joka oli saketti, sekä kenkien yms. vuokraukseen meni lähemmäs 200 euroa. Myös ruokailu, taksikuljetukset, parturi ja jatkovaattet tulivat maksamaan mukavasti. MUTTA kaikkea ei voi mitata rahassa, ja ikimuistoisen päivän vuoksi minä ja monet muutkin olisivat olleet valmiita maksamaan vielä paljonkin enemmän."

Myös Essi Palojärvi ja Pauliina Laitinen (09A) olivat tyytyväisiä vanhojenpäivän jälkeen:

Essi Palojärvi: "Mielestäni vanhojenpäivä täytti kaikki odotukset, ja valmistautuminen oli vaivan arvoista! Vanhojenpäivä oli ihana ja unohtumaton kokemus, jota suosittelen kaikille!"

Pauliina Laitinen

Pauliina Laitinen: "Kaikki oli vaivan arvoista, vaikka päkiät ja selkä olivat kipeänä. Oli kiva olla päivä hienona ja ihastella, kuinka kauniita kaikki olivat. Ruokailupaikkamme oli myös näyttävä, ruoka oli hyvää, ja jatkoillakin oli hauskaa."

Penkkarit 2011

Penkkaripäivää vietettiin Iisalmen lyseossa 17.2.2011 perinteisin menoin.

Koko koulu kokoontui aamulla Säisä-saliin seuraamaan abien järjestämää ohjelmaa. Vedetään kamoista -kilpailussa kaksi abia kustakin ohjausryhmästä yritti keksiä annetulle esineelle mahdollisimman paljon erilaisia käyttötapoja.

Toisessa kilpailussa abien ryhmänohjaajat pääsivät kisaamaan piirustustehtävässä.

Tarinassa hyvis- ja pahisabista opetuksena oli, ettei kirjoituksista selviä lukematta.

Lopuksi abit lauloivat Ilona Ronkaisen tekemän uuden version Tiktakin kappaleesta Heilutaan.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa "koulun poltto" lyseon pihalla.

Kovasta pakkasesta huolimatta abien kantoa tuli seuraamaan runsaasti yleisöä.

Vihdoin kello 12 abeja alettiin kantaa kuorma-autojen lavoille.

Kun kaikki abit oli saatu lastattua autojen lavoille, kuorma-autot pääsivät lähtemään abiajelulle.

Lyseo mukana uudessa Comenius-projektissa

Iisalmen lyseo on jo viidettä kertaa mukana uudessa Comenius-projektissa, joka tällä kertaa kantaa nimeä ”Schule in Europa in Vergangenheit, Gegenwart und Zukunft” eli Koulu Euroopassa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Projekti käynnistyi syksyllä 2010, ja mukana on Iisalmen lyseon lisäksi Giebichenstein-Gymnasium ”Thomas Müntzer” Hallesta Saksasta sekä koulut Puolan Elkistä ja Tsekin Zlin-nimisestä kaupungista. Kaksivuotiseen projektiin valittiin 14 lyseon opiskelijaa, ja projektiin liittyy molempina lukuvuosina yksi kurssi, jossa mm. työstetään projektin välitehtäviä ja valmistellaan seuraavaan tapaamiseen liittyviä töitä.

Iisalmen lyseon biologian ja maantieteen lehtori Helena Niemi toimii projektin koordinaattorina Iisalmen lyseossa, ja hän kertoo, että projektin tavoitteena on mm. aktivoida opiskelijat keskustelemaan ja vertailemaan oppimisedellytyksiä ja koulusysteemiä eri maissa, parantaa sosiaalisia taitoja sekä motivoida opiskelijoita ideoimaan tulevaisuuden koulua. Työmenetelminä käytetään mm. vanhempien ja opettajien haastatteluja, kyselyitä ja museokäyntejä. Tarkoitus on kiinnittää erityisti huomiota koulun sosiaalisiin suhteisiin ja niiden merkitykseen oppimisessa.

Helena Niemi

Kukin projektiin osallistuva koulu järjestää vuorollaan 5-6 päivää kestävän projektikokouksen, jossa esitellään projektin kouluissa tehtyjä tutkimuksia, keskustellaan niistä ja annetaan tehtävät seuraavaa kokousta varten. Projektin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin marraskuussa 2010 Saksassa Hallessa, jossa vieraili kolme lyseon opettajaa ja neljä opiskelijaa. Mukana olleista opiskelijoista Louna Juntunen kertoi seuraavaa:

"Saksassa kukin maa esitteli englanniksi omaa maataan, oman maan koulujärjestelmästää ja kouluaan. Teimme esitykset projektiin liittyvällä kurssilla. Aloimme myös miettiä projektin seuraavaa aihetta, menneisyyden koulua. Pohdimme menneisyyden koulua ryhmissä ja teimme valmiiksi kaavakkeet, joiden pohjalta teemme uudet PowerPoint-esitykset Puolaan lähteville opiskelijoille."

Lounan mielestä matkan kohokohta oli perheissä asuminen: "Saksalaisista tytöistä tuli viikon aikana meille todella läheisiä ystäviä! Olemme pitäneet yhteyttä myös matkan jälkeen. Myös oman vaihtoperheeni isä on kysellyt kuulumisiani ja vaihdoimme joululahjoja jouluna saksalaisen perheeni kanssa. Vastaanotto oli sydämellinen! Oli hienoa nähdä saksalaisten arkea, kuulla kieltä ja tutustua uusiin ihaniin ihmisiin. Mieluisimmat muistot liittyvät juuri vaihtoperheeseeni ja meidän yhdessä vietettyyn aikaamme."

Hallen lisäksi opiskelijat ja opettajat pääsivät vierailemaan päiväretkillä Leipzigissä ja Berliinissä, jossa tutustuttiin mm. parlamenttiin, Bundestagiin.

Lyseon opiskelija Anni Kainulainen, joka oli myös Saksassa, kertoi matkasta seuraavaa:

"Parhaiten reissulta jäivät mieleen kaikki arkiset asiat eivätkä niinkään mitkään hienot patsaat ja linnat. Jälkeenpäin ajatellen sain eniten irti arkisista hetkistä. Pidin paljon raitiovaunulla matkustamisesta, perheen puheiden kuuntelemisesta ruokapöydässä ja kaikista pikkuasioista. Minulle asiat, kuten liikennemerkit, muropaketeiden kyljissä olleet tekstit ja saksalainen seikkailuelokuva, jonka me katsoimme yhtenä iltana, olivat yhtä tärkeitä kuin kaikki virallinen touhu. Kaikki siellä oli niin samanlaista kuin täällä, mutta kuitenkin niin erilaista. Oli kiinnostavaa, miten yht’äkkiä vain tempautui aivan uudenlaiseen ympäristöön ja elämänrytmiin. Reissu antoi minulle paljon itsetuntoa ja uskoa omiin sopeutumis- ja selviytymiskykyihin."

Koko Comenius-projektia Anni kuvailee sanalla tarkoituksenmukainen: "Jos tavoitteena on auttaa nuoria ihmisiä kansainvälistymään ja kasvattaa Suomen tunnettavuutta Euroopassa, ovat tämäntyyliset projektit siinä aivan omiaan. Nuoret ihmiset saavat omakohtaisia kokemuksia ja ensimmäisen käden tietoa muissa maissa asuvista ikätovereistaan ja heidän kulttuureistaan. Kokemukset opettavat paljon enemmän kuin mitkään oppikirjat ikinä."

Anni kertoi lähteneensä mukaan projektiin, koska kansainväliset asiat kiinnostavat häntä suuresti: "Suuri vaikutus oli nimeen omaan sillä, että oli mahdollisuus päästä reissulle ulkomaille ja saada sieltä joku vastavierailulle meille asumaan. Lisäksi aion hankkia itselleni ammatin, joka liittyy jotenkin vieraisiin kieliin, joten ulkomaiden menon tunteminen on siltäkin kannalta minulle todella tärkeää."

Myös Louna vakuutti olevansa todella onnellinen, että lähti mukaan Comenius-projektiin: "Olen tutustunut moniin uusiin hienoihin ihmisiin ja saanut rohkaisua englannin ja saksan kielen käyttöön. Comenius-projektissa on testattu myös paljon ryhmätyötaitoja, koska kaikki työt ja tehtävät tapahtuvat rymissä. Olen positiivisesti yllättynyt, miten hyvin kaikki on mennyt! Saksassa sekä Suomessa opiskelijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen, ja olemme saaneet tehtyä hyviä esitelmiä ja pohdittua nykyistä ja menneisyyden koulua. Comenius-projekti on loistava tilaisuus lähteä ulkomaille tutustumaan uuteen kulttuuriin! Samalla tutustuu tarkemmin kotimaan kulttuuriin ja perinteisiin."

Ohessa on linkki projektin internetsivuille, joilta löytyy myös kuvia projektin Saksan-tapaamisesta
http://comeniusprojekt-tmg.de/schule-in-europa-2010-%20--2012/mobilitaeten--berichte/index.php

Lucia-juhla

Lyseon Lucia-juhlaa vietettiin alkavan koeviikon vuoksi etuajassa torstaiaamuna 9.12.2010 Pyhän Ristin kirkossa.



Lucia-kulkue lauloi kirkkoon tullessaan perinteistä Santa Lucia -laulua sekä suomeksi että ruotsiksi. Tänä vuonna Lucia-neitona oli Anne Heikkinen.




"Maa on niin kaunis"-kappaleessa sooloa lauloi Anne Heikkinen ja säestäjänä oli musiikinopettaja Paula Shaheen.





Lyseon opiskelija Niko Röntynen kertoi Lucia-perinteestä seuraavaa:



"Vuoden lyhyimpänä päivänä perheen vanhimmat tyttäret kantavat Lucia-neitoina aamiaistarjottimia ruotsalaisissa, norjalaisissa ja tanskalaisissa kodeissa. Myös eri paikkakunnat valitsevat itselleen oman neidon, joka seuralaistensa kanssa kulkee talosta taloon laulaen ja tarjoten kahvia ja glögiä. Miten valkopukuisesta tytöstä, joka kantaa kynttiläkruunua ja leipomuksilla täytettyä tarjotinta, on tullut joulunajan symboli?

Yli tuhat vuotta sitten norjalainen kuningas määräsi, että joulunajan tuli alkaa Lucian juhlasta. Luciaa pidettiin Pohjoismaissa valontuojana ja hänet liitettiin myös ruokaihmeeseen. Kerrotaan että, nälänhädästä kärsineeseen kaupunkiin oli saapunut salaperäinen laiva, jonka kokassa oli seissyt valoa loistava valkopukuinen neito. Ruoka ja valo olivat tarpeen kylmässä ja talvisessa pohjoisessa.



Legendan mukaan Lucia eli noin 300-luvulla jKr. Hän oli rikkaiden vanhempien lapsi. Tradition mukaan hänet oli kasvatettu kristityksi. Hänen isänsä kuoli tytön ollessa vielä nuori. Koska Lucia oli hyvin kaunis, oli hänellä paljon ihailijoita. Lucia oli kuitenkin päättänyt antaa elämänsä Jumalan palvelemiseen ja kieltäytyi kaikista kosinnoista. Hänen äitinsä yritti kuitenkin, ajan tavan mukaan, järjestää tyttärelleen hyvän avioliiton.

Lucia ei halunnut naimisiin pakanan kanssa, ja kolmen vuoden ajan hän onnistui välttelemän äitinsä järjestämää liittoa. Lopulta Lucia sai äidiltään luvan rikkoa kihlauksen. Kihlajaislahjansa ja myötäjäisensä Lucia lahjoitti köyhille. Vihastunut entinen sulhasmies ilmiantoi Lucian kristittynä. Lucia kieltäytyi luopumasta uskostaan. Rangaistukseksi tuomari käski viedä hänet bordelliin. Silloin tapahtui ihme: Luciaa ei saatu liikkumaan minnekään. Pelästyneet vartijat yrittivät tappaa hänet ja sokaisivat hänen silmänsä, mutta ihmeen kautta hän näki edelleen. Lopulta hänen sanotaan kuolleen pään katkaisemiseen.

Lucian kerrotaan vieneen ruokaa pimeissä tunneleissa piilotteleville kristityille. Valaistakseen tietään ja vapauttaakseen kätensä kantamaan leipää Lucia kantoi päässään kynttilöitä. Hänen pukunsa väri kuvaa puhtautta ja punainen vyö kertoo hänen marttyyrikuolemastaan."


Laulussa "Taivas sylissäni" Karoliina Mäki säesti huilullaan ja Ilona Ronkainen lauloi sooloa.





Lucia-kulkue poistui kirkosta joululaulua "Kuuluu laulu enkelten" laulaen.